Työnhaun muutos tai päättäminen

Kun saat työttömyysetuutta, sinun pitää ilmoittaa, jos tilanteesi muuttuu.

Kun ilmoittaudut työnhakijaksi, sinulta kysytään työttömyysturvan saamiseen vaikuttavista asioista. Kun saat työttömyysturvaa, sinun pitää ilmoittaa, jos tilanteesi muuttuu.

Työvoimapalvelut, kuten työnhakijaksi ilmoittautumisen, löydät Asioinnista.

Ilmoita työllisyystilanteesi muutoksista Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa, puhelinpalvelussa tai alueesi työvoimaviranomaisen toimipaikassa.

Tee ilmoitus esimerkiksi silloin, kun

  • aloitat työnteon, työsi päättyy tai työaikasi muuttuu,
  • harjoitat yritystoimintaa yli kaksi viikkoa (yritystoimintana voidaan pitää oman yritystoimintasi lisäksi työskentelyä perheyrityksessä),  
  • työskentelet ja saat korvausta muuten kuin palkansaajana tai yrittäjänä, esimerkiksi omaishoitajana,  
  • aloitat opiskelun,
  • kansalaisuutesi muuttuu tai oleskelulupaasi tulee muutoksia,   
  • keskeytät työllistymistä edistävän palvelun (ilmoita yksittäisistä poissaoloista vain työttömyyskassalle tai Kelalle päiväraha- tai työmarkkinatukihakemuksessa) tai  
  • yhteystietosi muuttuvat.  

Huomaathan, että edellä on listattu yleisimpiä muutoksia, joista sinun tulee ilmoittaa työvoimaviranomaiselle. Jos olet epävarma, miten oman tilanteesi muutos vaikuttaa oikeuteesi saada työttömyysturvaa, kannattaa olla yhteydessä työvoimaviranomaiseen tai työttömyysturvaneuvonnan puhelinpalveluun. Asiantuntija antaa sinulle tarkemmat ohjeet myös työn alkamisesta ja päättymisestä ilmoittamiseen silloin, kun teet säännöllisesti esimerkiksi keikkatyötä.

Selaa alueellisia palveluita
Lue lisää

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Työsuhteen päättäminen voi olla sinulle ajankohtaista esimerkiksi silloin, kun kaipaat muutosta työhösi, etsit uusia haasteita tai olet muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen ovat keinoja, joilla voit päättää työskentelyn nykyiselle työnantajallesi.

Jos haluat itse päättää vakituisen työsuhteesi, kyseessä on irtisanoutuminen. Voit irtisanoutua työstäsi ilman erityisiä perusteita. Työnteko ei pääty välittömästi irtisanoutumiseen, vaan sen jälkeen alkaa irtisanomisaika, jonka ajan sinun on jatkettava työntekoa. Irtisanomisaika määritetään työsopimuslaissa, mutta siitä on voitu poiketa joko alasi työehtosopimuksessa tai työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Tarkista työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat Työsuojelun sivuilta. 

Voit irtisanoutua myös kesken määräaikaisen työsuhteen, jos olet sopinut siitä työnantajan kanssa työsopimuksessa tai työsuhteen aikana.  

Irtisanoutumisesta on kohteliasta ilmoittaa työnantajalle hyvissä ajoin, jos se on mahdollista. Voit ilmoittaa irtisanoutumisesta erillisellä irtisanoutumisilmoituksella tai sähköpostiviestillä, josta löytyy irtisanomisilmoituksen lisäksi nimesi, henkilötietosi ja päivämäärä. 

Työsuhteen purkaminen

Työsuhteen alussa olevana koeaikana voit purkaa työsuhteen ilman erillistä syytä koeaikapurkuna. Koeaikapurussa päätät työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi eli käytännössä samana päivänä.

Työntekijänä voit purkaa työsopimuksen myös, jos työnantajasi rikkoo tai laiminlyö erittäin vakavasti omia velvoitteitaan, kuten palkanmaksua tai työturvallisuutta.

Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Eläkeiän lähestyessä voit tehdä oman näköisesi ratkaisun: voit jatkaa työskentelyä, jäädä osa-aikaeläkkeelle tai jäädä nauttimaan eläkepäivistä. Kerromme myös mitä tehdä, jos sinun tarvitsee jäädä työkyvyttömyys- tai työuraeläkkeelle tai jäät työttömäksi juuri eläkeiän kynnyksellä. Eläkkeeltä voit myös palata työelämään.

Työskentely eläkeiässä  

Työnteon jatkaminen alimman eläkeiän jälkeen  

Työnteko voi motivoida sinua edelleen, vaikka olet saavuttamassa eläkeiän. Saat sitä suuremman eläkkeen, mitä vanhempana päätät työurasi. Sinun tulee kuitenkin solmia uusi työsopimus, vaikka jatkaisitkin samassa työssä. Tarkempaa tietoa saat omasta työeläkeyhtiöstäsi. 

Työpaikalla tehtävät työjärjestelyt, ammatillinen kuntoutus tai osatyökyvyttömyyseläke voivat auttaa sinua jatkamaan työssäsi, jos sinulla on esimerkiksi työkykyä heikentävä sairaus tai elämäntilanne. Myös silloin, kun et pysty jatkamaan nykyistä työtäsi, sinulla voi olla vielä paljon työkykyä jäljellä johonkin muuhun tehtävään tai työn jatkamiseen osa-aikaisena. 

Lue lisää
Aiheesta muualla

Osa-aikaeläke ja osittainen varhennettu vanhuuseläke 

Eläkeuudistuksen myötä osa-aikaeläke poistui vuoden 2017 alussa. Jo alkaneisiin osa-aikaeläkkeisiin eläkeuudistus ei vaikuttanut, vaan osa-aikaeläkkeesi jatkuu normaalisti, kunnes jäät vanhuuseläkkeelle. Uudistuksen myötä osa-aikaeläkkeen tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke. 

Aiheesta muualla

Työttömäksi työuran loppupuolella 

Jos joudut työttömäksi työurasi loppupuolella, voit olla oikeutettu työttömyysturvaan. Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. 

Selaa alueellisia palveluita
Lue lisää

Eläkkeelle työurasi päätyttyä 

Kun olet jäämässä eläkkeelle, kannattaa tarkistaa eläkelaskurilla, kuinka suurta eläkettä tulet saamaan. Kun olet tehnyt päätöksen eläkkeelle jäämisestä, päätä työsuhteesi ja täytä eläkehakemus. Eläkehakemus on hyvä jättää noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä.

Aiheesta muualla

Vanhuuseläke 

Voit hakea vanhuuseläkettä aikaisintaan oman ikäluokkasi alimmassa vanhuuseläkeiässä. Samalla hakemuksella voit hakea eläkettä sekä Kelasta että työeläkelaitoksesta. 

Aiheesta muualla

Työuraeläke 

Jos työkykysi on heikentynyt pysyvästi ja olet syntynyt vuonna 1955 tai myöhemmin, voit hakea työuraeläkettä. Se on eläkeuudistuksen uusi vaihtoehto, joka on tarkoitettu pitkän ja raskaan työuran tehneille. 

Aiheesta muualla

Työkyvyttömyyseläke 

Työkyvyttömyyseläkettä eli sairauseläkettä voit saada, jos et ole vielä vanhuuseläkeiässä ja työkykysi on heikentynyt esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan.  

Aiheesta muualla

Eläke ulkomailta 

Jos asut Suomessa ja haet eläkettä EU- ja ETA-maista tai Sveitsistä, ilmoita eläkehakemuksessasi Kelalle, työeläkelaitokselle tai Eläketurvakeskukselle, että haet eläkettä myös ulkomailta. Muihin maihin, joiden kanssa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus, tarvitset erillisen hakemuslomakkeen. Eläketurvakeskus (ETK) toimittaa hakemuksesi ulkomaille. 

Sinun tulee itse selvittää eläkeoikeutesi niin sanotuista sopimuksettomista maista. 

Aiheesta muualla

Töihin eläkkeen aikana 

Vaikka olisit jo eläkkeellä, voit halutessasi palata tekemään töitä. Vanhuuseläkkeen, eli iän myötä alkavan eläkkeen aikana voit työskennellä ilman tulorajoja. Edellytyksenä kuitenkin on, että ennen eläkettä ollut työsuhteesi on päättynyt. Voit työskennellä myös osa-aikaeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen aikana. Niissä on tiettyjä rajoituksia, muun muassa tulorajat. Työkyvyttömyyseläkkeellä voit kokeilla työhön paluuta siten, että jätät eläkkeesi lepäämään tietyin ehdoin. 

Aiheesta muualla

Eläkkeellä voit valita elämäntilanteesi mukaan, teetkö töitä vai haluatko mukaan vapaaehtoistoimintaan.  

Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Työkyvyllä tarkoitetaan jokaisen yksilöllistä kykyä pärjätä työssä. Siihen vaikuttavat muun muassa fyysiset ja psyykkiset voimavarat, asenteet ja osaaminen. Erilaisista palveluista saat apua työkykysi kartoittamiseen.

Voit tehdä työkyvyn kartoituksen omatoimisesti täyttämällä Kykyviisari-kyselyn. Työkyvyn kartoittaminen saattaa edellyttää myös terveydentilan selvittämistä. Ota siinä tapauksessa yhteyttä asuinalueesi terveyspalveluihin. Apua työkykysi kartoittamiseen saat lisäksi työvoimaviranomaiselta. Jos olet alle 30-vuotias, myös Ohjaamon palvelut ovat käytettävissäsi.

Kykyviisari on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Kykyviisari-kyselyn avulla voit selvittää omaa tilannettasi, vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi.

Sinun kannattaa selvittää terveydentilasi, jos sitä ei ole pitkään aikaan tarkastettu tai siinä on mielestäsi tapahtunut muutoksia. Jos olet työtön, vastuu työ- ja toimintakykysi arvioinnin järjestämisestä on työvoimaviranomaisella. Tarvitset lääkärinlausunnon, jotta voit osallistua työkyvyn tukemista edistäviin palveluihin.

Työttömien henkilöiden terveydentilaa voidaan selvittää hyvinvointialueen järjestämässä työttömien terveystarkastuksessa, työssä olevien henkilöiden terveydentilaa työterveyshuollossa ja opiskelijoiden terveydentilaa opiskeluterveydenhuollossa.

Jos olet alle 30-vuotias, käynti Ohjaamossa voi auttaa alkuun. Ohjaamosta saat tietoa ja ohjausta tarpeidesi mukaan esimerkiksi opiskeluun, työllistymiseen ja arjen sujumiseen liittyvissä asioissa.

Osatyökykyisenä voit työllistyä erilaisten palveluiden avulla

Jos vamma tai sairaus rajoittaa työkykyäsi tai työkykysi on muuten heikentynyt, työllistymistäsi voidaan edistää esimerkiksi monialaisella yhteispalvelulla tai kuntouttavilla toimenpiteillä. Jos työkykysi edellyttää muutoksia työpaikalla tai tarvitset apua joissakin työtehtävissä, työnantajallesi voidaan myöntää järjestelyihin taloudellista tukea. Voit edistää työllistymistäsi suurtyönantajalle, kun pyydät työvoimaviranomaiselta todistuksen siitä, että sinut on merkitty työvoimapalveluiden asiakasrekisteriin osatyökykyiseksi työnhakijaksi.

Jos tarvitset laaja-alaista palvelua työllistymisesi tukemiseksi, voit saada tukea monialaisista palveluista.

Kohderyhmä

Henkilöasiakkaat

Työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli auttaa sinua työllistymään, jos tarvitset laaja-alaista tukea. Palvelun tavoitteena on poistaa työllistymisen esteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elämäntilanteeseen, terveydentilaan, työ- ja toimintakykyyn sekä osaamiseen ja ammattitaitoon.

Yhteistoimintamallissa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kela arvioivat yhdessä sinun kanssasi, millaista tukea tarvitset työllistymiseen. Sinulle tehdään monialainen työllistymissuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen tarvitsemasi työvoimapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntoutuspalvelut.

Jos olet alle 30-vuotias, voit saada eri viranomaisten ja muiden toimijoiden yhdessä tarjoamaa nuorille suunnattua monialaista neuvontaa, ohjausta ja palveluita matalalla kynnyksellä. Nuorten työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteispalvelun tarkoituksena on edistää nuorten opiskelumahdollisuuksia, työllistymistä, toimintavalmiuksia ja hyvinvointia. 

Kenelle ja millä ehdoin

Jos olet työtön ja työllistymistäsi voidaan edistää työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen yhteensovittamisella, voi työvoimaviranomainen, hyvinvointialue tai Kansaneläkelaitos ohjata sinut monialaiseen palvelutarpeen arviointiin.

Nuorten työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteispalvelussa voit asioida, jos olet alle 30-vuotias. Matalan kynnyksen palvelupisteessä voi asioida myös nimettömästi. 

Toimi näin

Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinut mahdollista ohjata työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallin palveluihin. Myös hyvinvointialueesi tai Kela voi ohjata sinut palveluihin.

Nuorten työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteispalvelussa voit asioida oman tarpeesi mukaan matalalla kynnyksellä.

Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.

Selaa alueellisia palveluita

Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.

Kuntouttava työtoiminta voi olla sopiva ratkaisu silloin, kun olet palaamassa työelämään pitkittyneen työttömyyden jälkeen, aloittamassa uraasi tai kuntoutumassa sairaudesta tai vaikeista ajoista. Kuntouttava työtoiminta on suunnattu henkilöille, joiden työttömyys on pitkittynyt, joille on maksettu työttömyysturvaa tai toimeentulotukea määrätyn ajan ja jotka eivät pysty osallistumaan työvoimaviranomaisen tarjoamiin palveluihin.

Kuntoutuksesta voi olla sinulle apua silloin, kun vamma tai sairaus vaikeuttaa opiskeluasi, työskentelyäsi tai selviytymistäsi elämän eri vaiheissa.

Kuntoutusta järjestävät Kela, julkinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, kunnan sosiaalipalvelut, vammaisjärjestöt, liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset sekä työeläkeyhtiöt. Kela ja liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset voivat turvata myös toimeentulosi siltä ajalta, kun osallistut kuntoutukseen. Ne voivat korvata myös kuntoutukseen osallistumiseen liittyviä kuluja.

Ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua sopivan ammattialan valinnassa, työllistymisessä, työelämässä pysymisessä tai sinne palaamisessa sairaudestasi huolimatta. Liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset, työeläkeyhtiöt ja Kela järjestävät lakisääteistä ammatillista kuntoutusta. Kuntoutukseen pääsy edellyttää, että tietyt vaatimukset täyttyvät.

Voit selvittää lääkäriltäsi tai Kelasta, minkä tahon järjestämään kuntoutukseen voit hakea. Myös työvoimapalveluiden asiantuntija voi auttaa sinua selvittämään mahdollisuuksiasi kuntoutukseen.

Voit hakea työolosuhteiden järjestelytukea, kun työntekijäsi vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai muutoksia työpaikalla.

Kohderyhmä

Yritykset ja yhteisöt

Työnantajana voit saada tukea työolosuhteiden järjestelyyn, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää

  • uusia työvälineitä tai kalusteita
  • työpaikalla tehtäviä muutostöitä tai
  • toisen työntekijän antamaa apua.

Tuki edistää täsmätyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia sijoittua sopivaan työhön tai säilyttää työpaikkansa avoimilla työmarkkinoilla.

Kenelle ja millä ehdoin

Työolosuhteiden järjestelytuki on harkinnanvarainen. Työvoimaviranomainen arvioi tuen tarkoituksenmukaisuuden. Arvioinnissa otetaan huomioon työntekijäsi tarpeet ja organisaatiosi taloudellinen asema. Sinun on toimitettava työvoimaviranomaiselle riittävät selvitykset järjestelytuen tarpeen arvioimiseksi.

Järjestelytuen myöntäminen työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuviin hankintoihin tai muutostöihin edellyttää, että työnantajana osallistut kustannusten kattamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä.

Tuen enimmäismäärä työvälineiden hankkimisesta tai työpaikan muutostöistä on 4 000 euroa henkilöä kohden. Työvoimaviranomainen voi hyväksyä tuen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkoon.

Työvoimaviranomainen voi myöntää tukea korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua enintään 20 tuntia kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Tukea maksetaan toteutuneiden tuntien perusteella 20 euroa tunnilta. Tukea korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua maksetaan enintään 400 euroa kuukaudessa.

Työolosuhteiden järjestelytukea käytetään ensi sijassa vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi rekrytointitilanteissa. Järjestelytuki voidaan myöntää myös työsuhteessa olevan henkilön työn säilyttämisen tukemiseksi. Tukea ei myönnetä yrittäjän omasta vammasta tai sairaudesta johtuviin mukautustarpeisiin.

Työolosuhteiden järjestelytuki taloudelliseen toimintaan myönnetään valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena.

Toimi näin

Voit hakea tukea vain sähköisellä lomakkeella. Työvoimaviranomainen tarkistaa tuen myöntämisehdot ja pyytää tarvittaessa lisätietoja ennen päätöstä.

Hae työolosuhteiden järjestelytukea muutostöihin tai työvälineiden tai kalusteiden hankkimiseen työvoimaviranomaiselta kuukauden kuluessa muutostyön tekemisestä tai työvälineen taikka kalusteen hankinnasta.

Työolosuhteiden järjestelytuki korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Toimita tukea koskeva maksatushakemus työvoimaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.

Hae tukea ja sen maksatusta asiointipalvelussa

Hae tukea ja sen maksatusta sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Kirjaudu palveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Täytä hakemus asiointipalvelussa ja lisää siihen tarvittavat liitteet. Palvelun sisäiset ohjeet auttavat hakemuksen täyttämisessä. Asiointipalvelussa voit jättää hakemuksen, vastata hakemusta koskeviin täydennyspyyntöihin, täydentää hakemustasi ja vastaanottaa asiaasi koskevat päätökset.

Asiointipalvelussa hakemuksen voi jättää valtuutettu henkilö. Organisaation puolesta voivat asioida ilman erikseen annettua valtuutta henkilöt, joilla on asioiden hoitamiseen olemassa oleva valtuus tai rekisteritietoihin perustuva oikeus. Asiointipalvelu tarkistaa henkilön asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä.

Tuessa käytettävä valtuusasia on nimeltään Työllisyyden, ympäristön, elinkeinotoiminnan ja liikenteen valtionavustusten hakeminen.

Valtuuden lisäksi asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta.

Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.

Selaa alueellisia palveluita

Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.

Jos sinulla on työllistymiseen vaikuttava vamma tai sairaus, voit pyytää työvoimaviranomaiselta todistuksen osatyökykyiselle työnhakijalle.

Kohderyhmä

Henkilöasiakkaat

Jos sinulla on työllistymiseesi vaikuttava lääkärin diagnosoima vamma tai sairaus ja olet työllistymässä suurtyönantajalle, voit pyytää työvoimaviranomaiselta todistuksen siitä, että sinut on merkitty työvoimapalveluiden asiakastietojärjestelmään osatyökyiseksi. Suurtyönantaja on työnantaja, joka on vakuutettu työeläkeyhtiössä ja jonka palkkasumma vuodessa ylittää suurtyönantajan palkkasummarajan.

Osatyökykyisen työnhakijan todistus pienentää suurtyönantajan kynnystä palkata osatyökykyinen työntekijä ja helpottaa työllistymistäsi. Kun sinulla on todistus, työnantajasi työeläkemaksuluokka ei muutu, jos joudut jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle ensimmäisen viiden vuoden aikana työsuhteesi alkamisesta.

Kenelle ja millä ehdoin

Voit saada todistuksen osatyökykyisyydestä, jos

  • olet työttömänä työnhakijana alueesi työvoimapalveluissa
  • sinulla on lääkärin diagnosoima sairaus tai vamma, joka työvoimaviranomaisen arvion mukaan vähentää mahdollisuuksiasi saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä.

Voit pyytää todistuksen osatyökykyisyydestä, kun olet työllistymässä suurtyönantajalle. Todistuksen voimassaolo alkaa allekirjoitushetkestä, ja se on voimassa viisi vuotta. Todistusta ei voida antaa jälkikäteen. 

Toimi näin

Esitä työvoimaviranomaiselle voimassa oleva lääkärinlausunto tai muu lääketieteellinen dokumentti työkykyysi vaikuttavasta sairaudesta tai vammasta. Työvoimaviranomainen arvioi, vähentääkö sairautesi tai vammasi mahdollisuuksiasi saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä.

Kun olet työllistymässä suurtyönantajalle, pyydä työvoimaviranomaiselta todistus osatyökykyisyydestä.

Voit halutessasi toimittaa todistuksen työnantajallesi työsuhteen alussa. 

Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.

Selaa alueellisia palveluita

Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.

Tukea työkyvyn ylläpitoon

Sairaus tai vamma voi alentaa työ- ja toimintakykyäsi, mutta se ei tarkoita välttämättä sitä, että olisit täysin työkyvytön. Työkyvyn ylläpitoon voit saada monenlaista apua.

Aiheesta muualla

Tukea työnhakuun

Työnhaussa tarvitaan omaa aktiivisuutta. Lisäksi voit hyödyntää työnhaussa erilaisia palveluita.

Haluatko kehittää omaa osaamistasi? Voit kehittää ammatillista pätevyyttäsi monella eri tavalla.

Tunnista osaamisesi

Oletko tietoinen kaikesta siitä, mitä osaat? Sinun on tärkeää tietää, mitä jo osaat ja mitä voisit vielä oppia, jos tavoittelet uutta työtä tai haluat kehittää osaamistasi. Voit täydentää osaamistasi ja tutkintojasi korkeakoulussa tai opiskella missä vain oppilaitoksessa työnteon ohessa.

Osaamisen ja tutkintojen täydentäminen korkeakoulussa

Korkeakouluissa voit täydentää aiempia korkeakoulututkintojasi tai opiskella kokonaan uutta alaa. Näitä erillisiä opintoja voit suorittaa myös työn ohessa ammatillisen pätevyyden lisäämiseksi.

Opiskelu työn ohessa

Jos olet töissä, voit suorittaa työn ohessa monimuoto-opintoja tai voit kysyä työnantajaltasi mahdollisuutta pitää opintovapaata.

Monimuoto-opinnot on suunniteltu käytäväksi työn ohessa, joten lähiopetusta on vähemmän ja se painottuu iltoihin ja viikonloppuihin. Monimuoto-opinnoissa yhdistetään eri opiskelumuotoja, joten se voi sisältää esimerkiksi lähiopetusta, verkko-opiskelua, opintoryhmätyöskentelyä ja itsenäistä opiskelua.

Opintovapaakäytännöt vaihtelevat työpaikoittain, joten keskustele niistä oman työnantajasi kanssa.

Päivitetty: