Maakunnan yritysten kehitys koko maan tasoa vahvempaa alkuvuonna

Pohjois-Karjalan yrityssektorilla syntyi vuoden 2024 alkupuoliskolla kaikkiaan 4,2 miljardin euron kokonaisliikevaihto Tilastokeskuksen tuoreiden suhdannetietojen mukaan. Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan liikevaihtosumma laski 75,6 miljoonaa euroa eli 1,8 prosenttia. Miinusmerkistä huolimatta kehityskuva parantui, sillä viime vuoden loppupuoliskolla liikevaihto oli laskenut 5,4 %.

Huomionarvoista on, että kehitys vahvistui vuoden 2024 edetessä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto vielä laski 4,8 prosenttia, mutta toisella neljänneksellä päästiin jo kasvun puolelle (+1,1 %).

Tammi-kesäkuun kattavan tarkastelujakson heikoin kuukausi oli maaliskuu, jolloin taloutta rasittivat työtaistelut. Alkuvuoden kehitys oli Pohjois-Karjalassa myös vahvempaa – tai käytännössä vähemmän heikkoa – kuin koko maan tasolla, sillä valtakunnallisesti yrityssektorin liikevaihto laski alkuvuonna 3,6 prosenttia, maakunta-asiamies Kimmo Niiranen sanoo.

Kevyesti pakkasen puolella olleista luvuista huolimatta kehitys oli selvästi vähemmän heikkoa kuin edellisellä vuosipuoliskolla.

Joensuun seutukunnassa liikevaihto laski vuoden alkupuoliskolla jotakuinkin samaa tahtia kuin koko maakunnan tasolla, 1,7 %. Keski-Karjalassa liikevaihto laski 4,2 % ja Pielisen Karjalassa 1,2 %.

Viennin kehitys valtakunnallista tasoa parempi

Maakunta- ja seutukuntatason liikevaihtolukuja veti alaspäin erityisesti teollisuuden ja rakentamisen liikevaihdon kehitys. Rakentamisen liikevaihto laski 13,6 % (46,0 milj. euroa) ja teollisuuden liikevaihto 4,0 % (64,4 milj. euroa). Teollisuuden liikevaihdon laskuun vaikuttivat tällä kertaa erityisesti teknologiateollisuuden toimialat, joskin muovituotteiden valmistuksessa kuljettiin vastavirtaan ja alan liikevaihto kasvoi 8,4 miljoonaa euroa.

Teollisuustuotannon yskähtelystä huolimatta maakunnan vientiliikevaihto nousi 1,8 % muovituotteiden viennin kasvun avustuksella. Samalla teollisuuden viennin kehitys poikkesi selvästi koko maan tasolla tapahtuneesta viennin euromääräisestä 9,7 % laskusta.

Vaikka teollisuussektorin kokonaisliikevaihto oli pienempi kuin vertailuajanjaksolla vuotta aiemmin, tilastoaineiston viimeisimpien kuukausien tiedot kertovat, että kehityskuva oli nousujohteinen, Kimmo Niiranen kertoo.

Kasvulukuja löytyi myös palvelualoilta ja kaivostoiminnasta, joskaan kovin suuria prosentteja ei tällä kertaa puolivuositasolla nähty.

Tilanne kuitenkin parani toisella vuosineljänneksellä suurimmalla osalla toimialoja selvästi. Toisella neljänneksellä kaksinumeroisiin kasvuprosentteihin päästiin muovituotteiden valmistuksessa, kaivostoiminnassa ja metsäbiotaloudessa. Toisaalta rakentamisen taantuma syveni vuoden edetessä entisestään. Suurista toimialoista myös kaupan alalla toinen vuosineljännes oli hieman ensimmäistä heikompi. Näistä poikkeuksista huolimatta suunta oli kesällä kaiken kaikkiaan jo pohjalta ylöspäin.

Hallituksen viestit myönteisiä itäiselle Suomelle

Kimmo Niiranen odottaa ja toivoo maakunnan talouskehityksen vahvistuvan hiljalleen, koska inflaatiovauhti on oleellisesti hidastunut ja korot laskevat.

Toivetta tukee sekin, että vaikka julkinen sektori on säästöpaineiden alla, itäisen Suomen ahdinkoon on vihdoin herätty myös muuten kuin puheiden tasolla. Joukko maakunnan kärkihankkeita, kuten GTK Mintecin koetehdasinvestointi ja ikuisuushankkeelta tuntunut Karvion silta, etenivät syksyn budjettiriihessä ja energiahankkeiden pullonkaulana ollut Fingridin kantaverkko on saamassa vahvistusta.

Toisaalta uutiset kotimaasta ja Euroopasta kertovat vaikean taloustilanteen jatkumisesta.

Työllisyystilanne on heikentynyt ja uusia uutisia yritysten muutosneuvotteluista tulee lähes päivittäin. Säilyvätkö Pohjois-Karjalan luvut muuttuvassa tilanteessa parempina kuin koko maan tasolla? On tärkeää, että usko tulevaisuuteen säilyy ja pääsisimme vihdoin eteenpäin.

Aiheesta muualla

Pohjois-Karjalan TRENDIT -talouskatsaus (pohjois-karjala.fi)