Avfallsrådgivare
Avfallsrådgivarna (återvinningsrådgivarna) instruerar mänskor i praktiska frågor om avfall och sopor samt arbetar för att öka miljömedvetenheten. Målsättningen är att påverka attityderna i samhället samt ändra på produktionsmetoder och konsumtionsvanor så att mindre avfallsmängder uppstår, miljöbelastningen minskar och naturresurserna sparas.
Avfallsrådgivarna arbetar i kommunernas och avfallshanteringsföretagens tjänst. Arbetet består av rådgivning per telefon eller e-post, sammanställning av material och besök på olika verksamhetsplatser. Inom förvaltningen betonas planeringsarbetet. I yrket förutsätts goda kunskaper om avfallsfrågor samt kännedom om miljö- och avfallshanteringslagstiftningen, goda kommunikationsfärdigheter och förmåga att uppträda.
Utbildningsbakgrunden i yrket varierar. Vid högskolornas och universitetens naturvetenskapliga, agrikultur-forstvetenskapliga och teknisk-vetenskapliga fakulteter eller avdelningar kan man avlägga examen som filosofie magister, agronomie- och forstmagister eller diplomingenjör. Vid yrkeshögskolor kan man avlägga examen för ingenjör (YHS) och miljöplanerare (YHS) och vid yrkesläroanstalter på andra stadiet grundexamen på natur- och miljöområdet.
Kunnat. Jätehuoltoyhtiöt. Valtio. Järjestöt. Yhdistykset. Kierrätyskeskukset. Yritykset.
Päätoimisia jäteneuvojia työskentelee lähinnä kunnilla ja jätehuoltoyhtiöissä. Muissa organisaatioissa tehtäviä hoidetaan usein sivutoimisesti.
Jäteneuvojan tai kierrätysneuvojan on tunnettava jätteisiin ja niiden syntyyn ja ehkäisyyn sekä jätteen lajitteluun, käsittelyyn ja kierrätykseen liittyvät asiat. Ammatissa on tunnettava ympäristö- ja jätelainsäädäntöä.
Neuvoja tarvitsee tietoa ihmisten käyttäytymistaipumuksista ja ympäristökasvatuksesta. Viestinnän ja markkinoinnin osaamisesta sekä esiintymistaidoista on ammatissa hyötyä. Ammatissa on kyettävä sekä omatoimiseen ja itsenäiseen työskentelyyn että yhteistyöhön. Kielitaito on eduksi.
Jäte- ja kierrätysneuvojina toimitaan useilla eri koulutustaustoilla. Koulutusalat vaihtelevat luonnontieteellisestä kasvatustieteelliseen ja tekniseen koulutukseen.
Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella bio- ja ympäristötieteitä, biokemiaa, kemiaa, geologiaa, fysikaalisia tieteitä ja maantiedettä. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri ja alempi luonnontieteiden kandidaatti.
Maatalous-metsätieteellisellä koulutusalalla voi opiskella maatalous-, metsä- ja elintarviketieteitä sekä biotekniikkaa ja ympäristötieteitä. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä elintarviketieteiden maisteri. Alempia korkeakoulututkintoja ovat maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti sekä elintarviketieteiden maisteri.
Teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella mm. biotekniikkaa, energiatekniikkaa, kemiantekniikkaa, materiaalitekniikkaa, prosessitekniikkaa ja ympäristötekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi ympäristöteknologiaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK). Tutkinnon voi suorittaa myös mm. bio- ja elintarviketekniikkaan ja energiatekniikkaan suuntautuen. Ympäristösuunnittelija (AMK) on luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulututkinto.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon. Osaamisen kartuttua voidaan suorittaa myös ympäristöalan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella.
Alan sisällä on järjestetty täydennyskoulutusta mm. valtion, yritysten, yhdistysten ja liittojen toimesta. Lisäkoulutusta on järjestetty yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa mm. jätehuollon, ympäristönsuojelun, ympäristökasvatuksen ja viestinnän alueilla.
Medianlön
3794 €/m
Privata sektorn
4084 €/m
Offentliga sektorn
3714 €/m
Informationen baserar sig på en medianinkomst, det vill säga på den lön som ligger i mitten av löner ordnade i storleksordning.