Kristiina Nyman kirjoittaa blogissa, miten kaikki voivat voittaa.

Kuva. Taina Ruhala.

Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen toimitusjohtajalla Taina Ruhalalla on pitkä kokemus muualta Suomesta työn perässä muuttaneista sekä eri-ikäisistä maahanmuuttajista. Uudelle paikkakunnalle kotoutumiseen kuuluu olennaisena osana asuminen. Eri puolilla maailmaa ihmisten perusarki on samanlaista; tarvitaan ruokaa, asunto ja työtä.

Kunnan rajaan loppuva kehittäminen on mennyttä aikaa

”Kun suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle, näkisin muualta muuttavilla olevan yhä tärkeämmän roolin. Jotta saamme yrityksiimme riittävästi työvoimaa, meidän on ajateltava alueellisesti – ei pelkästään yhden kaupungin näkökulmasta. Kunnan rajaan loppuva kehittäminen on mennyttä aikaa”, Ruhala sanoo.

Tänne alueelle muuttavat ihmiset tuovat elinvoimaa yli kuntarajojen; puoliso saattaa asettua töihin naapurikuntaan ja lapset alkavat opiskella tai harrastaa lähikunnissa. Tärkeintä on pitää kiinni niistä osaajista, jotka Kalajokilaaksoon tulevat. Pitovoimatekijöihin ei voi liikaa kiinnittää huomiota.

Mitä tarttis tehdä?

Ruhala summaa alueen haasteita: ”Työpaikkapaletti on miesvoittoinen. Vaikka maaseudulla kustannukset ovat kaupunkeja edullisemmat, niin silti Suomessa järjestelmä perustuu kahden vanhemman työssäkäyntiin. Paikkakunnalle sitoutumiseen vaikuttaa mielestäni ratkaisevasti se, löytyykö molemmille vanhemmille töitä, mieluisa asunto ja hyvät päiväkodit ja koulut.”

Ruhala nostaa esille eri tahojen yhteistyön merkityksen; vielä enemmän voidaan tehdä yhdessä sen eteen, että alueelle työn perässä tulevat jäisivät tänne. Pienemmillä paikkakunnilla on vielä vahvuutena yhteisöllisyys. Tämän piiriin on syytä ottaa mukaan myös muualta tulevat.

Jos ihminen kokee, että hän on tervetullut ja saanut tukea kotoutumiseen, hänen suhtautumisensa koko paikkakuntaan on positiivisempi. Tämä tunne syntyy pienistä asioista, kuten esimerkiksi moikkaamisesta. Monelle suomalaiselle small talk on vierasta, mutta keskustelun muualta tulleen kanssa vaikkapa kaikkein helpoimmasta – säästä.

Sinä olet kotouttamisen avainhenkilö

Monelle on tuttua, miten Suomessa isoimmissa kaupungeissa on vaikeaa saada kontaktia kehenkään. Miten itse tahtoisit tulla kohdelluksi, kun muutat vieraaseen maahan tai kaupunkiin?

”Uskon, että meillä on avoin suhtautuminen muualta tuleviin. Tarvitsemme jokainen vaan lisää rohkeutta ottaa kontaktia ja kutsua mukaan. Kyllä täällä osataan englanniksikin kommunikoida. Kielimuurinkin voi ylittää nykyisillä käännösohjelmilla. Avaramielisyyttä toivon; sitä että uskalletaan tutustua vieraista kulttuureista tuleviin.

Jokaiselle on tärkeää kuulua joukkoon. Keskeistä on turvallinen olo ja yhteisöön mukaan pääseminen. Se ei ole ihan helppoa Suomessa, jossa ihmisillä on iso oma tila eikä tapana ole tungetella. Loppu viimein me olemme joka puolella maailmaa samanlaisia tarpeinemme ja toiveinemme”, Ruhala pohtii.

 

Kuva. Sangita Paul ja Kamal Mullik

Bangladeshista kotoisin oleva Kamal Mullik löysi LinkedInin kautta töitä Hero Mechanicsilta.

Reilun vuoden jälkeen myös perhe pääsi muuttamaan Nivalaan. Kamal ja hänen vaimonsa Sangita Paul kertovat perheen tarinan.

”Olimme kuulleet, että Suomessa on paras koulutussysteemi, ja että Suomi on turvallinen maa. Tyttäremme tähden muutimme tänne. Työskentelin pitkään Etelä-Koreassa, jossa töitä painettiin 14h/päivässä. Nyt voin työskennellä niin, että ehdin nähdä perhettäni. Eikä Suomessa ole samanlaista kiirehtimisen kulttuuria kuin Etelä-Koreassa”, Kamal toteaa.

Haastavinta Suomeen muuttamisessa oli löytää työ ja saada työlupa. Hain myös Saksaan, mutta Suomeen tuleminen oli vähän helpompaa ja ehdot olivat paremmat; sain esimerkiksi fyysisen oleskelulupakortin toimitettuna Etelä-Koreaan”, Kamal kertoo

Sangita nostaa esille ympärillä olevan yhteisön tuen merkityksen: ”Sopeutumisessa Suomeen ja kotoutumisessa ovat auttaneet Hero Mechanicsin työntekijät Laura, Anna ja Esa. Heistä on ollut valtavasti apua! He auttavat edelleen kaikessa. Suomalaisten ystävällisyys ja auttavaisuus on hienoa. Esimerkiksi opettaja auttaa tosi paljon. Työnhaussa tarvitsen vielä apua, sillä en osaa suomen kieltä. Tahtoisin mahdollisimman pian töihin ja kielikurssille.”

Sangita ja Kamal kertovat huomioistaan Suomessa: ”Rakastan valoisuutta ja kesää Suomessa!”, Sangita huudahtaa. Kamal nauraa: ”Vaimo ei ole nähnyt vielä talvea! Minä pidän siitä kyllä. Tytär odottaa innolla lunta ja talvea. Kesällä hän heräsi keskellä yötä, ja luuli että on päivä, koska oli niin valoisaa. Revontulet ovat olleet huikeat. Iso yllätys meille kaikille!”

Kristiina Nyman
Projektipäällikkö, REKRY+

NIHAK REKRY+ -hanke on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen osarahoittama (ESR+) ja sen toteutusaika on 31.8.2025 saakka.

Aiheesta muualla

NIHAK Rekry+ -hankkeen sivut (nihak.fi)