Jokaisella on oma polku ammattiinsa – myös ammatinvalintapsykologeilla
- Blogg
Tässä artikkelissa Kainuun ja Koillismaan alueella työskentelevät työllisyyspalveluiden psykologit Pirjo Kaikkonen, Päivi Jauhiainen ja Heikki Vilmi kertovat omista opinto- ja urapoluistaan.
 
        Jokaisella on oma uniikki polku ammattiin – ja nuo polut ovat harvoin täysin suoraviivaisia tai selkeitä. Ammatinvalinta- ja uraohjaus on palvelu, jonka kautta voi saada vahvistusta omille urahaaveille tai kokonaan uusia ajatuksia omasta osaamisestaan. Tapaamisissa keskustellaan ohjaajan kanssa luottamuksellisesti ammatinvalinnasta, ammatillisesta kehittymisestä, työelämään sijoittumisesta ja elinikäisestä oppimisesta. Laillistettu psykologi voi myös sovitusti käyttää psykologisia arviointimenetelmiä, joiden avulla selvitetään ammatti- ja uravaihtoehtoja, osaamista, soveltuvuutta sekä työ- ja toimintakykyä.
Saadakseen ammatinvalinta- ja uraohjausta, ei tarvitse olla ilmoittautunut työnhakijaksi. Työllisyyspalveluiden psykologit kannustavat hakeutumaan palveluun matalalla kynnyksella ja avoimin mielin. Myös psykologi Heikki Vilmi on saanut apua omaan ammatinvalintaansa.
Aina on mahdollisuus valita uudelleen
Heikki kuvailee päätyneensä psykologiksi mutkien kautta. Lukioikäisenä hän ajatteli työllistyvänsä johonkin liikunta-alan ammattiin, koska aktiivinen liikunta kulki elämässä mukana ja se tuntui sen vuoksi luontevalta valinnalta. Lukion jälkeen ennen varusmiespalvelusta Heikin elämään osui lyhyt työttömyysjakso, jolloin hän kävi ammatinvalinnanohjaajan juttusilla. Hänelle tehtiin ammatinvalintatesti, joka nosti yhtenä potentiaalisena vaihtoehtona psykologin ammatin.
Tuolloin Heikki ei kuitenkaan aloittanut psykologin opintoja vaan päätyi psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Psykiatrisessa sairaalassa työskennellessään Heikki pääsi näkemään psykologin työtä käytännössä ja se alkoi kiinnostaa.
”Kuten osa meidän asiakkaistammekaan, en minäkään tiennyt, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan. Asiakkaat saavat psykologikäynneistään näkökulmaa myös siihen, ettei tarvitse valita koko loppuelämän ammattia juuri nyt, vaan voi tehdä itselle sopivan valinnan siinä hetkessä ja elämäntilanteessa. Aina on mahdollisuus valita uudelleen.”
- Heikki Vilmi
Nyt Heikillä on takana parikymmentä vuotta työllisyyspalvelujen psykologina, mutta hän on työskennellyt ammatissaan myös vankilassa sekä päihde- ja mielenterveystyössä – elämän varjopaikoissa. ”Yksikin keskustelu saattaa riittää, että ihminen ymmärtää itsessään kytevän potentiaalin. Tärkeää on myös luottamuksen herättäminen asiakkaassa ja että hän tietää psykologin olevan häntä varten ja hänen puolellaan”, Heikki summaa työnsä merkityksellisyyttä.
Tie kutsumusammattiin voi olla selkeä jo varhain
Psykologi Päivi Jauhiainen muistaa kiinnostuneensa psykologin ammatista jo yläasteikäisenä, kun kaikki yhdeksännen vuosikurssin opiskelijat kävivät ammatinvalintapsykologin luona. Lukiossa psykologia kiinnosti oppiaineista eniten, ja Päivi päätti hakea opiskelemaan sitä Jyväskylän yliopistoon. Yliopisto-opinnot ja harjoittelut osoittivat hänelle, että psykologia oli kuin olikin hänen alansa, koska siinä hän pääsee auttamaan auttamaan asiakkaita erilaisissa elämäntilanteissa ja risteyskohdissa.
”Psykologin työssä on positiivinen painotus, kun päästään rakentamaan tulevaisuutta asiakkaan kanssa hänen omien voimavarojensa varaan. Pyritään huomioimaan kaikki se, mikä ihmisen elämässä on mukana ja mikä vaikuttaa ratkaisuihin sekä miten on mahdollista itse vaikuttaa haasteisiin”, Päivi kuvailee työtään.
Päivin mielestä ammatinvalintapsykologin työ on hyvä näköalapaikka koko yhteiskuntaan. Työssään hän huomioi ihmisen toiveet, elämäntilanteet ja persoonallisuuden, mutta samalla mukana pohdinnoissa on myös koko yhteiskunta työelämä- ja opiskelukysymyksineen.
Kaikesta opiskelusta on hyötyä
Psykologi Pirjo Kaikkosta kiinnosti lukiossa psykologia ja yleisesti ihmisten auttaminen, käyttäytyminen ja ajattelu. Lukion jälkeen hän haki opiskelemaan psykologiaa, mutta ei tullut valituksi ensimmäisellä hakukerralla. Toisella hakukerralla hän pääsi opiskelemaan sosiologiaa. Psykologia kulki kuitenkin mukana sivuaineena ja haaveissa.
”Pohdin vieläkö yrittäisin vaihtaa psykologiaa lukemaan. Psykologin työ kuitenkin veti eniten puoleensa ja entinen psykologian opettajakin siihen minua kannusti”, Pirjo muistaa puntaroineensa. Kolmas kerta toden sanoi ja Pirjo pääsi opiskelemaan kutsumusammattiaan pääaineena.
”Psykologin työssä minulle on ollut hyötyä myös sosiologian ja yhteiskuntaopin opiskelusta, koska niiden avulla olen saanut laajempaa näkemystä ihmisestä ja hänen elinympäristöstään."
- Pirjo Kaikkonen
Pirjolle kontaktin saaminen asiakkaaseen, onnistuneet keskustelut sekä yhteistyökumppanien ja työkavereiden auttaminen ovat työn hyviä puolia. ”Parasta on, kun syntyy hyvä ja luottamuksellinen keskusteluyhteys asiakkaaseen, asiakas oivaltaa itselleen tärkeitä asioita ja pystyy hyödyntämään niitä omissa ratkaisuissaan.”
Lue lisää
- Kajanaland-Nordostlandet sysselsättningsområde