Pohjois-Karjalan TRENDIT -talouskatsaus 2/2023

Tilastokeskuksen tuoreet suhdannetietojen mukaan Pohjois-Karjalan kehitys oli tällä kertaa muutenkin hyvin lähellä valtakunnallisia lukuja: henkilöstön määrä kasvoi maakunnassa 3,2 % ja koko maan tasolla 2,9 %. Vientiliikevaihto laski maakunnassa 7,4 % ja valtakunnallisesti 7,0 %.

”Kehityskuva heikentyi kesää kohti mentäessä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto vielä kasvoi 4,6 prosenttia, mutta toisella neljänneksellä se laski 2,8 prosenttia. Vielä vuoden 2022 toisella puoliskolla pohjoiskarjalaisyritysten liikevaihto oli kasvanut jotakuinkin samaa tahtia kuin inflaatio eli 7,3 prosenttia” maakunta-asiamies Kimmo Niiranen sanoo.

Tilanne heikentyi alkuvuoden aikana lähes kaikilla toimialoilla. Toisaalta toimialojen kehityksessä oli huomattavan suuria eroja. Toimialoista heikointa kehitys oli puun sahauksessa, jossa liikevaihto laski peräti 115 miljoonaa euroa eli 41,3 %. Lasku vei samalla pakkaselle koko teollisuuden kehityksen.

Teollisuudesta löytyi kuitenkin myös vahvoja kasvualoja: liikevaihto kasvoi kiviteollisuudessa 37,6 %, koneiden ja laitteiden valmistuksessa 24,4 % ja elintarviketeollisuudessa 10,9 %. Vahvoja kasvualoja olivat myös mm. kaivostoiminta (+22,5 %), metsätalous ja puunkorjuu (+22,0 %), sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta (+10,9 %).

Henkilöstömäärä kasvoi alkuvuonna kohtuulliset 3,2 %, ja liikevaihdon kehityksestä poiketen jatkoi vahvistumistaan toisella vuosineljänneksellä.

”Henkilöstön määrä kasvoi kaikissa kolmessa seutukunnassa. Henkilöstömäärän kehityskuva on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut maakunnassa hyvin samankaltainen kuin koko maan tasolla” Kimmo Niiranen kertoo.

Rakennustyömaat hiljenivät kesäkuussa

Viime aikoina valtakunnallisesti kriisiytyneessä rakentamisessa liikevaihdon muutos pysytteli Pohjois-Karjalassa vuoden alkupuoliskolla edelleen selvästi plussan puolella (+7,1 %). Luvut kuitenkin heikkenivät vuoden edetessä (Q1: +11,3 %, Q2: +4,0 %) ja rakentamisen saralla kesäkuu oli kuukausista heikoin.

”Täytyy muistaa, että liikevaihtoluvut eivät kerro kannattavuudesta, sillä alan yrityksiä rasittaa kustannus- ja korkotason nousu. Rakennuslupien määrän lasku kolmanneksella viime vuodesta kertoo siitä, että alan haasteet jatkuvat lähitulevaisuudessa” Kimmo Niiranen toteaa.

Teknologiateollisuus kannatteli Joensuun seutua

Maakunnan seutukunnista Joensuun seutukunta (+4,3 %) erottui liikevaihdon kehityksessä selvästi Keski-Karjalasta (-5,0 %) ja varsinkin Pielisen Karjalasta (-17,3 %).

Pielisen Karjalan lukuja veti alaspäin teollisuus, erityisesti puun sahauksen toimiala, jossa liikevaihto lähes puolittui edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Keski-Karjalassa liikevaihdon puolittuminen koettiin puolestaan liike-elämän palveluissa. Myös Joensuun seutukunnassa puun sahauksessa nähtiin iso liikevaihdon lasku, toisaalta teknologiateollisuudessa ja siellä erityisesti koneiden ja laitteiden valmistuksessa kasvu oli edelleen vahvaa. Toinen neljännes oli kaikissa maakunnan seutukunnissa ensimmäistä heikompi.

Koko maan tasolla lukuja veti alaspäin teollisuus, sen sijaan matkailu- ja ravitsemistoiminnassa liikevaihto kasvoi selvästi. Rakentamisessa liikevaihdon lasku oli vielä alkuvuonna valtakunnallisestikin lievää (-1,4 %).

Sahateollisuus veti viennin luvut alas

Teollisuuden vientiliikevaihdon arvo laski maakunnan tasolla 7,4 % eli jotakuinkin saman verran kuin valtakunnallisesti (-7,0 %).

Seutukuntatasolla ero olivat suuret. Joensuun seutukunnassa vientiliikevaihto kasvoi 5,8 %. Keski-Karjalassa viennin arvo laski 24,5 %. Pielisen Karjalassa laskua kertyi peräti 39,5 %.

”Vienninkin osalta lukuja veti alaspäin sahateollisuus, sen sijaan maakunnan metalliteollisuudessa viennin kasvu jatkui edelleen vahvana” Kimmo Niiranen kertoo.

Aiheesta muualla

Pohjois-Karjalan TRENDIT -talouskatsaus 2/2023 (pohjois-karjala.fi)