Paikalliset palvelut säilyvät työllisyysalueuudistuksessa

Nyheter

Julkiset lakisääteiset työvoima- ja yrityspalvelut eli TE-palvelut siirtyvät kuntien muodostamille työllisyysalueille ensi vuoden alusta alkaen. Työllisyysalueiden vastuulle siirtyvät myös kotoutuja-asiakkaiden työvoimapalvelut ja kotoutumisen edistäminen.

Kaikilla työllisyysalueilla pitää olla vähintään 20 000 asukkaan työvoimapohja. Tällä tarkoitetaan niiden 15–74-vuotiaiden asukkaiden määrää, jotka ovat aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Alueiden tulee olla myös maantieteellisesti yhtenäisiä sekä toimivia työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta.

Uudistuksessa Lempäälä ja Vesilahti liittyvät Tampereen seudun työllisyysalueeseen, johon kuuluu 16 kuntaa. Työllisyysalueen vastuukunta on Tampere, jonka palvelukseen työllisyysalueen kuntien henkilöstö siirtyy.

Vastuukunta tuottaa jatkossa kattavat lähipalvelut työllisyysalueen kuntiin. Tampere valmistelee uudistusta yhteistyössä valtion ja alueen kuntien kanssa. Tampereen työllisyysalue on Suomen toiseksi suurin Helsingin jälkeen. Kolmantena tulee Turku.

Pirkanmaan kunnista Kihniö, Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Sastamala ja Punkalaidun ovat perustaneet oman Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen, jonka vastuukuntana toimii Sastamala. Mänttä-Vilppula on puolestaan liittynyt Jämsän koordinoimaan Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueeseen.

Lempäälällä usean vuoden kokemus

Pirkanmaalla alkoi vuoden 2021 maaliskuussa kuntakokeilu, jossa TE-palveluilta siirtyi kunnille osa työ- ja elinkeinopalveluiden tuottamisesta. Kokeilun alkaessa osa työttömistä työnhakijoista siirtyi oman kotikuntansa työllisyyspalvelujen asiakkaiksi. Kuntakokeilussa Lempäälä on hoitanut oman kunnan lisäksi myös Vesilahden työllisyyspalvelut.

teksti ja kuva: Tiina Wesslin

Kuntakokeilun asiakkaita ovat ne työttömät työnhakijat, työllistetyt tai työllistymistä edistävässä palvelussa olevat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Myös kaikki alle 30-vuotiaat, maahan muuttaneet tai vieraskieliset työnhakijat kuuluvat kuntakokeilun piiriin. Kotoutumisajalla olevien työnhakija-asiakkaiden palvelut Lempäälä ostaa Tampereelta.

Lempäälä oli mukana myös Pirkanmaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisessa kokeilussa yhdeksän muun kunnan kanssa vuosina 2017 ja 2018. Lempäälällä on siis kokemusta työ- ja elinkeinopalveluiden tehtävien hoidosta useamman vuoden ajalta.

Lempäälän työllisyyspäällikkö Heli Halmeen mukaan työllisyyspalvelut ovat eläneet suurissa muutoksissa jo usean vuoden ajan.

– Vuonna 2021 alkoi kuntakokeilu, ja vuonna 2023 sotepalvelut siirtyivät hyvinvointialueelle. Nyt valmistaudumme valtakunnallisesti todella suureen ja merkittävään uudistukseen, jossa valtion tehtävät siirtyvät kuntien vastuulle, Halme kuvaa.

– Työllisyysalueuudistuksen valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa, mutta tekemistä on edelleen paljon.

Kiitosta henkilökunnalle

Lempäälä on onnistunut hoitamaan työllisyyspalvelunsa poikkeuksellisen hyvin. Siitä kertovat muun muassa alhainen suunnitelmavelka ja korkea aktivointiaste.

Suunnitelmavelka kuvaa niiden työllistymissuunnitelmien määrää, joita ei ole tehty tai päivitetty määräajassa. Aktivointiaste kertoo, kuinka monta prosenttia työttömistä on kullakin tarkastelujaksolla aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden piirissä eli esimerkiksi aloittanut työn tai koulutuksen.

– Lempäälän ja Vesilahden suunnitelmavelka oli viime vuoden joulukuussa Pirkanmaan toiseksi alhaisin Ruoveden jälkeen. Lempäälän aktivointiaste oli 35,4 % ja Vesilahden peräti 45. Nämäkin luvut ovat todella korkeat, Halme iloitsee.

Tammikuussa julkaistusta Pirkanmaan työllisyyskatsauksesta selviää, että Lempäälässä oli 884 työtöntä työnhakijaa ja Vesilahdella 159. Molempien kuntien työttömyysasteet olivat alueen alhaisimpien joukossa: Lempäälässä 7,3 % ja Vesilahdella 7,2 %.

– Hyvään tulokseen vaikuttavat monet asiat, kuten väestörakenne, kunnan sijainti ja kulkuyhteydet sekä avoimet työpaikat ja palvelut. Oppilaitosyhteistyöllä on myös iso merkitys. Lempäälässä tämä niin sanottu elinvoimaekosysteemi on toimiva ja vireä.

– Ennen kaikkea on kuitenkin kiittäminen hyvää ja asiantuntevaa henkilöstöämme ja heidän vaikuttavaa ja työnhakijoiden yksilölliset tarpeet huomioivaa työtään. 

Paikallisuus säilyy

Uudistuksen tavoitteena on edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.

Uudistukseen on kuitenkin liittynyt pelkoja niin työllisyyspalveluiden asiakkaiden kuin henkilöstön keskuudessa. Heli Halme painottaa, että uudistuksessa ei ole tarkoitus hävittää paikallisia palveluja eikä hajottaa toimivia rakenteita ja käytänteitä.

– Joitakin palveluja toki kannattaa keskittää. Tällaisia ovat esimerkiksi palveluiden hankinnat, palautejärjestelmät ja maksatustehtävät, mutta muuten paikalliset tehtävät säilyvät jokseenkin ennallaan, hän sanoo.

Asiakastyötä tehdään uudistuksen jälkeenkin paikallisissa tiimeissä, joissa pystytään ottamaan huomioon oman alueen paikalliset erityispiirteet.

– Asiakkaalle muutos ei parhaassa tapauksessa näy mitenkään – ainakaan huonompaan suuntaan.

Teksti ja kuva: Tiina Wesslin