Nuorten ammatilliset unelmat ja kysyntälähtöinen ohjaus – miten ne kohtaavat?

Työelämään liittyvät valinnat ovat muuttuneet yksilöllisemmäksi erityisesti nuorten näkökulmasta, todetaan Työterveyslaitoksen vuonna 2024 julkaistussa raportissa ”Nuorten ajatuksia työelämästä – kuulemisraportti Työelämäfoorumiin”. Työn digitalisoituminen, erilaiset yrittäjyyden muodot ja mahdollisuus tehdä töitä missä vaan on vaikuttanut nuorten näkymään oman tulevaisuuden uravalinnoista. Kun vaihtoehtoja ja uratarinoita on tarjolla aiempaa enemmän, painottuu myös ammatinvalinnan yksilöllisyys.

Myös yhteiskunnan viesti tukee tätä ajatusta: tee ammatinvalinta kiinnostuksesi mukaan, sinulla on vapaus valita haluamasi ammatti.

Tästä viestistä kuitenkin puuttuu kokonaiskuva – kaikki eivät voi saada ammatteja suosituimmilta aloilta.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun johtaja Kirsi Viskari esitti Työvoimabarometrin ennakointitilaisuudessa (8.9.2025) tilastoja Tampereelta, joiden mukaan nuorten toisen asteen yhteishaun vetovoima suhteessa avointen työpaikkojen määrään näytti nurinkuriselta. Esimerkiksi puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon ensisijaiseksi toiveeksi oli laittanut 23 hakijaa, kun alan avoimia työpaikkoja löytyi 143. Puolestaan sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon ensisijaiseksi toiveeksi oli laittanut 244, kun alan työpaikkoja oli avoinna 89. Nämä tilastot kertovat, että nuorten ammatilliset unelmat eivät suoraan kohtaa työmarkkinoiden kysynnän kanssa. Mitä ohjauksessa voidaan tehdä tämän parantamiseksi?

Tampereen seudun työllisyysstrategia 2026–2035 antaa ohjaukselle uudet raamit. Se vie nuorten ohjaamisen lähemmäksi työmarkkinoiden kysyntälähtöisyyttä: palveluita ja koulutusta kehitetään vastaamaan työmarkkinoiden nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin, jotta alueen kohtaanto-ongelma vähenisi, yritykset saisivat paremmin osaavaa työvoimaa ja alueen työllisyysaste kasvaisi. Tämä muutos on merkittävä myös ohjaustyön arjessa – siinä missä aiemmin on lähtökohtana ollut nuorten omat unelmat, painottaa uusi lähestymistapa kysymystä ”mihin tarvitaan tekijöitä?”.

Mutta mitä tapahtuu nuorten toiveille ja unelmille?

Arvoista uraksi

Kysyntälähtöisyys palvelee ennen kaikkea työmarkkinoita, mutta se ei tarkoita, etteikö nuoren omilla toiveilla olisi tärkeä paikka ohjauskeskusteluissa. Tärkeää edelleen on, että nuori saa mahdollisuuden rakentaa omannäköisen urapolkunsa ja löytää motivaation, mutta uudella tavalla keskustelussa mukana tulee olla asiantuntijan sanoittamisen ammattitaito, joka toimii siltana ajantasaisen työmarkkinatiedon ja nuoren välissä. Käydään ikään kuin kolmikantaneuvottelua, jossa nuori, työmarkkinoiden tarpeet ja asiantuntijan vankka substanssi- ja tilastotieto alueen työmarkkinatarpeista kohtaavat.

Sanna Kulmala kirjoittaa vuonna 2025 julkaistussa Työterveyslaitoksen blogissa ”Nuoret haluavat inhimillisen työelämän, ja siitä hyötyvät kaikki” nuorten haaveilevan ammatillisesti, että saisivat kokea työn merkitykselliseksi. Toisinaan nuorten ammatilliset unelmat myös voivat olla täsmentymättömiä: ”Haluan tehdä jotain ympäristön hyväksi”, eikä aina tiedetä, mikä tarkka ala tai titteli tähän parhaiten istuisi.

Nuorten kaipuu merkityksellisyyteen tarkoittaa ohjauksen kannalta uudenlaista otetta nuorten henkilökohtaisten arvojen tunnistamiseksi. Jos aiemmin ohjauksessa nuorten ammatillisia kiinnostuksen kohtia on kartoitettu kysymyksellä ”mitä haluat tehdä?”, niin kysyntälähtöisyyden ja merkityksellisyyden korostumisen aikakaudella kysymys on funktionaalisempaa asettaa muotoon ”miten haluat vaikuttaa nykyiseen yhteiskuntaan tai maailman tilanteeseen?”.

Toisella asteella opiskeleva nuori Helmi Hukkanen suhtautui myönteisesti ajatukseen.

– Nuorilta usein udellaan, että mitä haluavat tehdä isona. Mutta jos kysymys vaihtuisi siihen, että mikä sulle on tärkeää, olisi sitä jo helpompi miettiä. Olisi tosi tärkeää saada aikuisilta kannustusta arvojen miettimiseen.

Tampereen kaupungin työnvälitys- ja työnantajapalveluissa palvelujohtajana työskentelevä Sari Oksanen jaottelee kysyntälähtöisyyden tunnistamisen lyhyeen, keskipitkään ja pitkään työmarkkinoiden tarpeeseen. Lyhyt tarve on työvoimapula-aloilla, joissa juuri nyt on akuutti tarve tekijöille. Keskipitkä tarve rakentuu voimakkaasti kasvavien ja kehittyvien alojen ympärille, joissa voidaan odottaa kysyntää paitsi ajankohtaisesti mutta myös tulevina vuosina. Pitkä tarve puolestaan rakentuu globaalien kehitystrendien varaan, joilla voidaan ajatella olevan kysyntää tulevaisuudessa.

Nuorille tärkeää merkityksellisyyttä voidaan muotoilla yhdistämällä nuoren arvot, oppimistavoitteet ja työmarkkinoiden kysyntä. Lyhyen tarpeen tilanteissa, joista usein löytyvät nuoren työuran ensimmäiset kokemukset, on tärkeää sanoittaa ja tehdä näkyväksi tehtävän mahdolliset jatkoyhteydet seuraaviin tehtäviin. Keskipitkän ja pitkän tarpeen kohdalla keskitytään osaamisen kehittämiseen oppimisen ja koulutuksen kautta, jotka avaavat pidempiaikaisempia ja nuoren arvojen mukaisia uramahdollisuuksia.

Urapolku rakentuu usein monista tehtävistä ja nimikkeistä, mutta sen taustalla voi olla samoja arvolähtöisiä päämääriä, kuten halu rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Jos nuorelle tärkeää on ympäristöstä huolehtimien, voisi se konkretisoitua vaikkapa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla. Jos taas yrittäjyys kiehtoo, merkityksellisyyden kokemus voi syntyä siitä, että luo muille lisäarvoa. Näistä lähtökohdista asiantuntija voi yhdessä nuoren kanssa hahmottaa urapolkuja, jotka ovat sekä nuoren arvojen mukaisia että realistisesti kytkeytyvät työmarkkinoiden lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tarpeisiin. Näin ohjauksessa ei ole kyse ”oikeista” tai ”vääristä” valinnoista, vaan monista mahdollisista reiteistä, jotka voivat olla merkityksellisiä ja samalla vahvistaa nuoren työllistymisen edellytyksiä.

Tämän ajattelun painoarvo korostuu nuorten ohjaamisessa kysyntälähtöisyyden aikana. Kyse on siitä, miten asiantuntija yhdessä nuoren kanssa sanoittaa jopa ensimmäisen työtehtävän merkityksellisyyden.

Sitran Megatrendit 2023 -selvityksen mukaan tulevaisuuden keskeiset teemat Suomessa liittyvät väestön ikääntymiseen ja monimuotoistumiseen, vihreään siirtymään ja luonnon kantokyvyn turvaamiseen, digitalisaation ja teknologian kaikkialle leviämiseen sekä globaalien kriisien hallintaan osana talouden ja demokratian haasteita. Nämä teemat on tunnistettu osana viittä laajaa kehityssuuntaa, joista voi muodostua erilaisia ammatillisen ja akateemisen tason työtehtäviä. Nuoret voivat löytää näihin liittyviltä aloilta merkityksellisyyttä esimerkiksi vaikuttamalla myönteisesti yhteiskuntaan ja kehittämällä kestäviä ratkaisuja.

Kysyntälähtöinen työllisyysstrategia ja nuorten unelmat eivät ole keskenään vastakkaisia. Kysyntä luo työmarkkinoiden perustan, ohjaus ja koulutus muuntavat nuorten kiinnostuksen työmarkkinoille sopivaksi osaamiseksi ja arvoihin perustuva näkökulma pitää unelman hengissä. Näin Tampereella nuorten unelmat ja työmarkkinoiden tarpeet voivat kohdata toisiaan täydentäen.

Lähteet

• Viskari, Kirsi. (2025). Esitys Työvoimabarometrin ennakointitilaisuudessa 8.9.2025, Tampere.
   

• Kulmala, Sanna. (2025). Nuoret haluavat inhimillisen työelämän, ja siitä hyötyvät kaikki. Työterveyslaitos, blogi 30.1.2025.

• NYT (2025). Nuorten tulevaisuusraportti 2025. Nuorten Ystävät ry.

• Sitra (2023). Megatrendit 2023 – Viisi kehityssuuntaa, jotka muovaavat tulevaisuutta.

• Työterveyslaitos (2024). Nuorten ajatuksia työelämästä – kuulemisraportti Työelämäfoorumiin.

Blogin kirjoittaja: Olli Sillanpää, Nuorten työllisyysohjelman koordinaattori