Työttömyys yhä laskusuunnassa, mutta globaalit vaikutukset iskevät myös Lappiin

  • Regionala nyheter
  • Nyheter

Lapissa oli helmikuun lopussa hieman yli 8 180 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli vähemmän kuin kuukautta ja vuotta aiemmin. Työttömien määrä alitti vuodentakaisen jo neljäntenä kuukautena peräkkäin ja ero vuodentakaiseen on entisestään vahvistunut. Alueelliset erot työttömyyden kehityksessä selittyvät osin elinkeinorakenteen eroilla ja epävarman globaalin tilanteen vaikutuksilla erityisesti teollisuusaloihin.

Lapissa oli helmikuun lopussa yli 8 180 työtöntä työnhakijaa, joista lomautettuja 980. Työttömiä oli 70 (-1 %) vähemmän kuin kuukautta aiemmin ja lähes 370 (-4 %) vähemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Koko maassa työttömyyden kasvu jatkui edelleen ja työttömiä oli 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin.  

Työttömien osuus työvoimasta oli helmikuun lopussa Lapissa 9,9 % ja koko maassa 12,7 %. Lapin osuus oli maakunnista neljänneksi alin, kuten tammikuussakin. Alin työttömien osuus oli Ahvenanmaalla (5,6 %) ja Pohjanmaalla (7,4 %), korkein Päijät-Hämeessä (15,7 %).  

Työttömien määrän lisäksi myös lomautettujen määrä väheni vuodentakaiseen verrattuna. Lomautettuja oli helmikuun lopussa suunnilleen saman verran kuin edeltävinä kuukausina, mutta lähes 160 (-14 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin helmikuussa. 

Globaali tilanne vaikuttaa myös Lapin työttömyyden kehitykseen 

Työttömyyden kehityksen alueelliset erot ovat Lapissa edelleen huomattavia. Työttömyys myös kehittyy eri suuntaisesti Lapin seutukunnissa. Työttömien osuus työvoimasta oli alin ja alle Lapin keskimääräisen Tunturi-Lapin (6,1 %), Pohjois-Lapin (7,1 %) ja Rovaniemen seutukunnissa (9,0 %). Korkein osuus oli Itä-Lapin (13,4 %) ja Kemi-Tornion (12,6 %) seutukunnissa.  

Työttömyys väheni vuodentakaisesta Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Rovaniemen ja Itä-Lapin seutukunnissa. Työttömyys lisääntyi Kemi-Tornion seutukunnassa ja oli lähes sama Pohjois-Lapissa. 

Työttömyyden kehityseroja on nähtävissä myös kuntien välillä, sillä työttömien osuus työvoimasta vaihteli kunnittain 5,2–17,4 %:iin. Alimmat osuudet olivat Muoniossa (5,2 %), Kittilässä (5,7 %), Kolarissa (5,8 %), Sodankylässä (6,7 %) ja Inarissa (7,0 %). Korkeimmat osuudet olivat Kemissä 17,4 % ja Savukoskella 16,2 %. Kuntakohtaiset erot ovat kasvaneet. 

- Elinkeinorakenteen erilaisuus näkyy työttömyyden vaihtelussa alueittain. Matkailuvetoisilla alueilla, kuten Rovaniemen ja Tunturi-Lapin seutukunnissa, työttömyyden kehitys on positiivinen. Globaalit epävarmat kehityssuunnat heijastuvat erityisesti Lapin teollisille alueille, kuten Kemi-Tornion seutukuntaan. Esimerkiksi polttoaineen kallistuminen voi myös heijastua kuluttajien valintoihin ja sitä kautta matkailuun, pohtii Lapin elinvoimakeskuksen osastopäällikkö Marja Perälä.  

- Osa alueistamme näyttää menevän vauhdilla eteenpäin työllisyyden suhteen ja kehitys näillä alueilla on positiivista, mutta osa alueista kärsii globaalien suhdanteiden vaihteluista, Perälä summaa.  

 

Lue koko tiedote ja tutustu lisätietolinkkeihin (sttinfo.fi).

  • Fjäll-Lappland - Pello sysselsättningsområde
  • Havslappland sysselsättningsområde
  • Norra och Östra Lappland sysselsättningsområde
  • Rovaniemiregionen sysselsättningsområde