Radio- och televisionsredaktör
Redaktörer som arbetar vid radion och televisionen undersöker, skaffar bakgrundsinformation, bearbetar och sammanställer ett färdigt program. De kan specialisera sig på något särskilt område såsom politik, ekonomi, sport eller kultur. Redaktören arbetar i radio- eller televisionskanalbolagets tjänst eller vid ett programproduktionsföretag. En del arbetar på frilansbasis.
Arbetet görs i en studio eller på den plats där själva händelsen utspelas eller nyheten kommer från, vilket kan vara så gott som var som helst. I studiomiljö är arbetet socialt grupparbete. Arbetstiderna beror i hög grad av arbetsplatsen och redaktionen. Ibland kan arbetet vara mycket brådskande och mycket arbetsresor höra till.
Av radio- och televisionsredaktörer fordras bred allmänbildning och samhällskunnande samt god kommunikationsförmåga. Vid radion betonas kravet på god radioröst, i televisionsarbetet både rösten och det yttre. Till redaktör vid massmedia kan man utbilda sig genom att studera journalistik och informationskunskap vid universitet eller kommunikation vid yrkeshögskola.
Televisiokanavat ja radioasemat.
Radio- ja tv-toimittajalta vaaditaan laajaa yleissivistystä ja yhteiskunnan tuntemusta. Työssä täytyy osata arvioida uutisten merkitystä ja ajankohtaisuutta sekä asettaa uutisia keskenään tärkeysjärjestykseen. Ammatissa menestymisen kannalta olennaista on esiintymistaito sekä kyky ilmaista itseään selkeästi, sujuvasti ja vakuuttavasti.
Radio- tai tv-toimittajalta edellytetään paineensietokykyä, sillä työ voi olla kiireistä ja tilanteet suorissa lähetyksissä saattavat muuttua nopeasti. Radio- ja tv-toimittajan työssä tulee sietää julkisuutta ja mahdollista kritiikkiä. Uutisten taustoitus vaatii kykyä hakea tietoja ja vertailla eri lähteitä sekä haastatella erilaisia ihmisiä. Myös luovuutta ja kykyä ideoida uutta tarvitaan.
Ammatissa vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, sillä työtä tehdään yhdessä haastateltavien, muiden toimittajien, kuvaajien, editoijien ja muiden alan ammattilaisten kanssa. Myös työhön tarvittavan tekniikan sujuva käyttö on olennaista.
Työssä vaaditaan median toimintaperiaatteiden, uutistuotannon prosessien ja eettisten käytäntöjen tuntemusta. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä siitä, miten erilaisia viestintävälineitä ja -alustoja käytetään tehokkaasti. Viestintä ja teknologia kehittyvät jatkuvasti, joten ammatissa on oltava valmis oppimaan uusia taitoja sekä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.
Journalistiikkaa tai viestintää voi opiskella useissa eri yliopistoissa. Ylempi korkeakoulututkinto on joko filosofian maisteri tai yhteiskuntatieteiden maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on joko humanististen tieteiden kandidaatti tai yhteiskuntatieteiden kandidaatti.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK). Toimittajina työskennellään myös muilla koulutustaustoilla.
Palkkaus perustuu työehtosopimukseen, joka riippuu siitä, minkä työnantajan palveluksessa työskennellään. Freelance-toimittajien palkka määräytyy tehdyn työn mukaan.