Speldesignern

Peliteollisuuden (pelialan, pelitoimialan) yritykset. Digitaalisiin peleihin keskittyneet pelistudiot ja muut pelialan yritykset kehittävät ja julkaisevat pelejä sekä tarjoavat peleihin liittyvää konsultointia ja asiantuntijapalveluja sekä sisällöntuottamista ja koulutusta.

Työpaikkoja on myös peleihin liittyvää tutkimusta harjoittavissa yliopistoissa sekä alan koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös alan järjestöt, kaupan ala ja media työllistävät pelialalla.

Bläddra bland jobbannonser: Speldesignern

Pelisuunnittelijalta vaaditaan intoa pelaamista ja pelejä kohtaan. Monilla pelisuunnittelijoilla on pitkäaikainen pelaajatausta. Osa pelisuunnittelijoista suunnittelee myös lautapelejä. Ammatissa on tunnettava peligenret ja pelejä. Peliteorioiden tuntemus on työssä etu. Työ vaatii ideointikykyä ja luovuutta peli-ideoiden ja yksityiskohtien luomiseksi.

Pelisuunnittelussa on tunnettava mm. tarinankerrontaa ja dramaturgiaa, hahmosuunnittelua sekä grafiikan, äänien ja musiikin roolia peleissä sekä vuorovaikutuksellisuuden mahdollisuuksia. Psykologian perustietoutta voi soveltaa myös pelimaailmoihin, joten siitä on ammatissa hyötyä. Pelisuunnittelija tarvitsee myös liiketoiminnan ymmärrystä, jotta peli-idea voidaan tuotteistaa myyväksi tuotteeksi. Tämä koskee yhtä lailla huvi- kuin hyötypelejä.

Analyyttisyys mutta myös kokonaisuuksien hahmottaminen ovat tarpeen, jotta pelin yksityiskohdista muodostuisi toimiva kokonaisuus. Käyttäjälähtöinen ajattelu on työssä keskeistä, sillä pelisuunnittelu edellyttää eri kohderyhmien ja pelaajatyyppien tuntemusta. Työssä tarvitaan myös kykyä asettautua pelaajan asemaan, jotta voisi ymmärtää minkälaisia asioita pelaajat haluavat tehdä ja mikä heitä pelissä miellyttää.

Pelisuunnittelijan on tunnettava myös tietotekniikkaa, eri pelialustoja, käyttöliittymiä ja käytettävyyttä. Ohjelmointiosaaminen tai grafiikoiden ja äänien suunnitteluosaaminen ovat hyödyksi. Työ vaatii hyvää kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa. Pelisuunnitteljian on kyettävä tarkastelemaan omia ideoitaan ja suunnitelmiaan sekä pelin toimivuutta sen kehityksen eri vaiheissa kriittisesti.

Suunnitteluosaamisen lisäksi työssä tarvitaan järjestelmällisyyttä kehitysehdotusten raportoinnissa ja projektinhallinnassa. Tiimityö edellyttää ryhmätyötaitoja sekä vuorovaikutustaitoja. Pitkäjännitteisyys on tarpeen, sillä pelin kehittäminen on yleensä pitkä prosessi. Kielitaitoa, erityisesti englannin kielen taitoa, tarvitaan kansainvälisellä ala. Pelialan kehityksen seuraaminen on välttämätöntä.

Työssä saattavat aiheuttaa stressiä aikataulut, ideointi ja usein epäsäännölliset työajat.

Pelisuunnittelija voi tulla alalle hyvin erilaisista koulutustaustoista.  Ammatillisena täydennyskoulutuksena järjestetään pelisuunnittelijan kursseja.  Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi ohjelmistotuotantoon (pelialan) suuntautuen. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon osaamisalalla (pelituotannon toteuttaja). Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella. 

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella tietojenkäsittelyä ja suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa opiskellen. Media-alaa opiskellen voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK). 

Yliopistossa pelialan kursseja voidaan järjestää usealla eri tieteenalalla esimerkiksi tietojenkäsittelytieteessä. Alempi korkeakoulututkinto on yliopistosta ja tiedekunnasta riippuen humanististen tieteiden kandidaatti, tekniikan kandidaatti tai taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, diplomi-insinööri tai taiteen maisteri. 

Sök utbildningar (studieinfo.fi)⁠

Informationen baserar sig på en medianinkomst, det vill säga på den lön som ligger i mitten av löner ordnade i storleksordning.

Källa: Statistikcentralens lönestrukturstatistiken