Vuosi muutosten keskellä – Kainuussa ja Koillismaalla työllisyyspalvelujen siirto kuntiin on sujunut onnistuneesti

Tuore laajennettu tilastoseuranta osoittaa, että Kainuu-Koillismaan työllisyysalue on selvinnyt vuoden 2025 alkuvaiheen paineista huomattavan tasapainoisesti ja onnistuneesti. Työttömyyden kasvu alueella on ollut maltillisempaa kuin maassa keskimäärin ja alue sijoittuu valtakunnallisessa vertailussa kärkipäähän useilla keskeisillä palvelumittareilla.

Kajaanin kaupungin työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö Milla Tikkasen mukaan alueen tulokset kertovat sekä hyvästä palvelukyvystä että valmiudesta vastata muutoksiin: “Henkilöstömme on erityisen motivoitunutta ja sitoutunutta edistämään työnhakijoiden työllistymistä.”

Myös Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Toni Ruokonen korosti Kainuu–Koillismaan vahvaa suorituskykyä alueellisessa työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelussa: ”Työllisyysalueen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin haastavassa tilanteessa, mikä näkyy esim. ajantasaisten palvelusuunnitelmien hyvässä tasossa ja lähipalvelupisteiden lisääntymisenä uudistusta aiempaan aikaan nähden. Lisäksi alueella on kunnianhimoinen tavoite saada työnhakuvelvollisuus asetettua 90 prosentille työttömistä asiakkaista, joka olisi saavutettaessa merkittävästi valtakunnallista tilannetta parempi.”

Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen on tyytyväinen Työ- ja elinkeinoministeriön myönteiseen arvioon: ”Aiempi Kainuun työllisyyden kuntakokeilu onnistui erinomaisesti ja silloin rakennettiin pohja sekä työllisyysalueen kuntien yhteistyölle että työllistymistä vaikuttavasti edistäville toimintatavoille.”

Hämäläinen muistuttaa, että osaavan työvoiman saatavuuteen on jatkossakin suunnattava huomiota, että elinkeinoelämän myönteisen kehityksen jatkuminen turvataan tulevaisuudessakin.

Työttömyys kasvoi – mutta maltillisemmin kuin muualla Suomessa

Alkuvuodesta työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 8 %, mutta kasvu oli selvästi koko maata pienempää. Pitkäaikaistyöttömyydessä nähtiin nousua, mutta kehitys tasaantui kesää kohti. Työttömyysjaksot ovat alueella edelleen selvästi lyhyempiä kuin Suomessa keskimäärin.

Kaikkien työnhakijoiden työllistymissuunnitelmien ajantasaisuus nousi 76 prosenttiin, mikä on yli 20 prosenttiyksikköä valtakunnallista tasoa korkeampi. Myös kasvokkaisten tapaamisten osuus, alkuhaastattelujen nopeus ja asiakastyytyväisyys olivat selvästi maan keskiarvon yläpuolella. Kainuu-Koillismaan työnhakija-asiakkaiden antama suositteluindeksi oli +7,2, kun valtakunnallinen taso jäi negatiiviseksi. Ylipäätään asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun.

Kainuu-Koillismaan työllisyysalueen asiakaskuormitus olikin maan kolmanneksi pienin. Asiakkaita on keskimäärin 108 per virkailija, kun koko maan keskiarvo on 148. ”Työllisyysalueella on resursoitu nimenomaan henkilöstöön ja nähty kasvokkain tapahtuvan palvelun lisäävän asiakkaiden yksilöllistä huomiointia ja etenemistä näin kohti avoimia työmarkkinoita,” Tikkanen kuvailee.

Myös työpaikkailmoitusten määrässä ja niihin liittyvissä työnantajakontakteissa nähtiin notkahdus alkuvuodesta, mutta nämäkin lähtivät vuoden edetessä kasvuun. Työllisyysalueen palvelukyky pysyi näin ollen vahvana myös yritys- ja rekrytointipalveluiden osalta. Yrityspalvelupäällikkö Kati Kemppainen kertoo, että työvoiman kysyntä on alueella vilkasta, vaikka se ei suoraan avoimina työpaikkoina tilastoissa näykään: “Arviolta vain 50 prosenttia kaikista avoimista työpaikoista tulee julkiseen työnvälitykseen. Piilotyöpaikkojen kasvu on näkynyt myös meidän alueellamme.” 

Kemppainen arvioi työvoiman kysynnän vilkastuvan tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon työikäisen väestön eläköityminen sekä alueen elinkeinoelämän investoinnit ja sen myönteinen kehitys: “Työllisyyden edistämisessä yritykset, työnantajat ja avoimet työpaikat ovat avainasemassa.” 

Palvelumuutosten lähtökohtana tuloksellisuus, laadukkuus ja asiakaslähtöisyys

Työnhakijoiden aktivointiin tarkoitettujen palveluiden käyttö laski alkuvuonna selvästi, vaikka yleinen aktivointiaste (24,8 %) onkin edelleen valtakunnan tasoa (22,8 %) korkeampi. Lasku näkyi erityisesti palkkatuetussa työssä ja valmennuksissa. Palveluista omaehtoisen opiskelun käyttö kuitenkin kasvoi alueella edelliseen vuoteen verrattuna.

Osaltaan aktivointiasteen laskua selittää uuden kuntalisän käyttöönotto. Työllisyysalueen kunnat myöntävät omaa rekrytointitukea eli kuntalisää työnantajille palkkatuen sijaan. Kuntalisä ei ole lakisääteinen palvelu, joten sitä ei lasketa asiakkaan aktivoinniksi. Kuntalisän käyttöön päädyttiin työllisyysalueella yhteistuumin, koska sen hakeminen ja myöntäminen on helppoa ja lisäksi kuntalisä kerryttää työnhakijan työssäoloehtoa, toisin kuin palkkatuki.

Kuntien osarahoittamat työttömyysetuuskustannukset nousivat voimakkaasti, mikä oli linjassa valtakunnallisen kehityksen kanssa. Kainuu-Koillismaan alueella kustannusten kasvu oli poikkeuksellisen jyrkkää, koska aiemmin työttömien ohjaaminen palveluihin ei aiheuttanut kunnille työttömyysetuuskustannuksia.

Työmarkkinapaineet ja valtakunnalliset muutokset työllisyyspalveluiden rahoitusmalliin ovat lisänneet kuntien paineita ja kasvattaneet maksuosuuksia. ”Kokonaisuutena Kainuu-Koillismaan työllisyysalue on kuitenkin onnistunut pitämään palvelutuotantonsa laadukkaana ja asiakkaiden saavutettavana samalla. Tulokset luovat vahvan pohjan palveluiden kehittämiselle myös vuonna 2026,” Tikkanen arvioi.