Historiallisen suuri TE-uudistus tuo työvoimapalvelut kuntiin vuoden vaihteessa - asiakkaille pyritään turvaamaan mahdollisimman sujuvat siirtymävaiheen palvelut

Uudistuksen myötä Suomeen muodostuu 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta, jotka vastaavat hallinnollisesti palveluiden järjestämisestä. Oulun seudun työllisyysalueeseen kuuluvat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala. 

Uudistus on historiallisen laaja, koko kuntakenttää koskeva uudistus, joka on vaatinut kunnissa monialaista varautumista sekä valmistautumista.

– Näin mittavaan uudistukseen liittyy siirtymävaiheessa myös palvelujen sujuvaa jatkuvuutta hetkellisesti uhkaavia haasteita. Alkumetreillä erilaiset häiriöt, käyttökatkokset ja viivästykset palvelussa ovat mahdollisia, toteaa Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen.

-Asiakkaat ovat kuitenkin tämän uudistuksen keskiössä ja kunnat pyrkivät ehkäisemään ja minimoimaan asiakkaille aiheutuvia haittoja huolellisella varautumisella, Härkönen jatkaa.

TE-uudistus on mittava digi- ja henkilöstöuudistus

TE-palvelujen siirtyminen kuntiin tarkoittaa siirtymistä valtion keskitetystä järjestelmästä hajautettuun kuntapohjaiseen palvelujärjestelmään. Vaikka TE-toimistot lakkautetaan, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus eli KEHA-keskus hallinnoi jatkossakin työnhakijoiden ja työnantajien oma-asiointikanavia, Työmarkkinatoria sekä keskitettyä asiakastietojärjestelmää. 

Kunnat käyttävät keskitetyn asiakastietojärjestelmän lisäksi omia järjestelmiään esimerkiksi avustusten maksamisessa ja muutostenhaussa. Valmistelun aikana kuntien on pitänyt rakentaa uusia rajapintoja ja varmistua yhteensopivuudesta tiedonhallinnan, arkistoinnin, käyttäjähallinnan sekä asiakkuuksien siirron onnistumiseksi niin kunnan sisällä kuin kuntien ja työllisyysalueiden että kuntien ja valtion välillä. TE-uudistus on siten myös mittava digiuudistus.

– Käytännössä siirtyminen uuteen malliin niin tietojärjestelmien, asiakassiirtojen kuin käyttöoikeuksienkin osalta tapahtuu yhden yön aikana, kiteyttää Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilona Koto.

– Mikäli asiakkaiden tietojen siirtymisessä valtiolta kunnille tai tietojärjestelmien käyttöönotossa ilmenee ongelmia, voi tämä näkyä asiakkaille esim. maksatusten viivästymisenä tai asiakaspalvelun ruuhkautumisena, Koto tarkentaa.

Uudistuksen myötä kuntiin siirtyy liikkeenluovutuksella reilut 4400 työllisyyden edistämisen asiantuntijaa TE-toimistoista. Kunnilla ei kuitenkaan ole toimivaltaa käydä siirtyvän henkilöstön osalta muutosneuvotteluja kuin vasta uudistuksen toteutumisen jälkeen eli 1.1.2025.

–Yhteistoimintaneuvotteluiden käyminen vie aikaa, mikä tarkoittaa, että henkilöstö ei pääse aloittamaan työssään täydellä teholla heti vuoden alussa. Tämä voi näkyä esimerkiksi asiakaspalveluaikojen saamisessa, lausuntojen laatimisessa ja viivästymisenä maksatuksissa, Härkönen lisää.

Kunnissa vahva tahtotila turvata asiakkaille sujuva siirtymä

Henkilö- ja yritysasiakkaat ovat TE-uudistuksen keskiössä ja kunnat pyrkivät ehkäisemään ja minimoimaan asiakkaille aiheutuvia haittoja huolellisella varautumisella. 

Kunnat eivät lähde rakentamaan uutta palvelua tyhjästä, vaan esimerkiksi ennen vuoden vaihdetta syntyneet palvelu- ja maksatusvelat siirtyvät kuntiin sellaisenaan. Kunnille siirtyy KEHA:n arvion mukaan esimerkiksi noin 46 000 myöhässä olevaa harkinnanvaraista kulukorvausta, joista esimerkkinä ukrainalaisten korvaukset.

Lisäksi rahoitus lakisääteisiin tehtäviin on siirtymässä kuntiin alimitoitettuna, ja valtiolta siirtyvä palveluvelka tuo lisähaastetta kunnille.

– Valtio korvaa kunnille maksatukseen liittyvät kulukorvaukset, mutta henkilöresursseja ei korvata. Jonojen purkaminen syö jo ennestään vähäisiä resursseja, Härkönen kertoo.

– On selvää, ettei yhdessä yössä pystytä tilannetta nollaamaan tai käynnistämään toimintaa täydellä teholla, mutta kunnat ovat valmiita tarttumaan haasteeseen ja tekevät parhaansa. Kunnissa on vahva tahtotila saada palvelujen mukana siirtyvät jonot purettua, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg.

–Asiakkaille aiheutuvia haittoja pyritään kaikin tavoin ehkäisemään ja minimoimaan. 

Elinvoimajohtaja Mikko Härkönen korostaa, että kuntien tavoitteena on turvata asiakkaille mahdollisimman sujuvat palvelut siirtymävaiheessa. Pidemmällä aikavälillä kuntien tavoitteena on kehittää palveluita entistä vaikuttavimmaksi toteuttamalla paikallisiin tarpeisiin sopivia ja yksilöllisesti räätälöityjä palveluja.

Kunnissa ja työllisyysalueilla on käytössään erilaisia toimintamalleja vuodenvaihteen siirtymävaiheeseen. Kunnat tiedottavat tarkemmin mahdollisista häiriöstä ja niiden vaikutuksista omissa kanavissaan.

Mikä TE-uudistus?

• Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät valtion TE-toimistoilta kuntien vastuulle 1.1.2025. Suomeen syntyy 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta.
• Suurin osa alueista järjestää palvelunsa vastuukuntamallilla, neljä kuntaa järjestää palvelunsa itse ja kaksi aluetta kuntayhtymämallilla.
• TE-toimistojen konsepti ei sellaisenaan siirry kuntiin, vaan uudistus on kunnille mahdollisuus tehdä asiat uudella tavalla.
• TE-toimistojen sijaan sekä henkilö- että yritysasiakkaat ottavat jatkossa yhteyttä omaan kotikuntaansa. Jatkossa saman järjestäjän vastuulla ovat esimerkiksi kunnan koulutuspalvelujen, elinkeinopalvelujen ja yhdyskuntarakentamisen lisäksi myös työvoimapalvelut.
• Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen.
• Kyse ei ole vain työllisyyden edistämisestä. Kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen.