Yhteistyöllä kohti parempaa kohtaantoa -tilaisuuden antia

Yhteistyöllä kohti parempaa kohtaantoa -tilaisuuden antia

Työmarkkinoiden kohtaannolla tarkoitetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuutta. Nivalan Teknologiakeskuksessa järjestettiin työnantajien kuulemistilaisuus, jossa yrittäjät, koulutuksen järjestäjät ja työllisyystoimijat keskustelivat työvoiman saatavuudesta ja rekrytoinnin haasteista. Tilaisuuteen osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että yhteistyö on avainasemassa, jotta yritykset löytävät osaavaa työvoimaa ja työnhakijat työllistyvät.

Työelämä muuttuu nopeasti, ja koulutusjärjestelmällä on tärkeä rooli siinä, miten työmarkkinoille tulevien osaaminen vastaa yritysten tarpeisiin. Työnantajille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa nousi esille tarve tiiviimmälle yhteistyölle oppilaitosten ja yritysten välillä.

- Toivomme, että opiskelijat pääsisivät jo varhain tutustumaan yrityksiin ja näkemään, millaisia työtehtäviä varten he opiskelevat. Useimmat työtehtävämme ovat niin spesifejä, että uudet työntekijät täytyy joka tapauksessa kouluttaa työpaikalla, Pro Estorelta Juha Rauhala kertoi.

Työelämälähtöinen koulutus on avainasemassa. Esiin nousivat esimerkiksi rekrytointikoulutukset ja työpaikalla tapahtuva oppiminen, joiden avulla työnantajat voivat varmistaa, että uudet työntekijät saavat juuri yrityksen tarpeisiin sopivan koulutuksen. JEDU pyrkii vastaamaan työelämän vaatimuksiin yhä paremmin muun muassa uudella "Tulevaisuuden rakentajat" -konseptilla, joka alkaa ensi syksynä. Tässä mallissa hyödynnetään monityöantajamallia, jossa opiskelijat oppivat juuri oikeita asioita aidoissa työympäristöissä. Opettajat ovat läsnä työpaikoilla ohjaamassa ja tukemassa opiskelijoita yhdessä yritysten henkilöstön kanssa. Tällä tavoin yrityksillä on aivan uusi mahdollisuus vaikuttaa opetuksen sisältöön.

Parhaat tekijät saavat aina töitä – entä muut?

Yrittäjille on tuttua, miten parhaat tekijät työllistyvät ilman hakemuksia, ja he voivat valita työpaikkansa. Rautaisten ammattilaisten työpanoksesta kilpaillaan.

Tosiasia on, ettei kaikkiin yrityksiin riitä niitä parhaita tekijöitä. Työvoimaa kuitenkin tarvitaan, ja sen löytämiseen joustavia ratkaisuja, kuten oppisopimus- ja täsmäkoulutukset. Ne voivat tarjota nopeita ja tehokkaita keinoja osaavan työvoiman kouluttamiseen. Täsmätyökykyisten tekemä osa-aikatyö voi helpottaa työvoimapulaa omalta osaltaan. Yrittäjät pohtivat ääneen, että heiltä itseltään tarvitaan asennemuutosta siihen, ettei kaikkea työtä tarvitse tehdä aina täysaikaisesti.

Keskustelutilaisuudessa työkokeilu ja täsmätyökykyisten palkkaaminen nähtiin tärkeinä keinoina parantaa työelämän saavutettavuutta. Ihmisen ei tarvitse olla 100 % työkykyinen ollakseen hyvä työntekijä. Sairauden tai muun syyn vuoksi työelämästä jonkin aikaa sivussa olleen työntekijän sitoutuminen työhön ja hänen työpanoksensa voivat olla erinomaisia. Työn kuormittavuus pitää vain saada vastaamaan ihmisen voimavaroja, esimerkiksi työaikaa säätämällä tai tiettyjä apuvälineitä käyttämällä.

Keskustelussa nousi esille se, miten myös työntekijän asenne on yksi tärkeimmistä asioista työllistymisessä. Monet yritykset saavat jatkuvasti työhakemuksia, ja löytävät sopivia tekijöitä ennen kuin työpaikkoja ehditään laittaa edes julkisesti hakuun. Työnantajat korostivat, että asenne ratkaisee monessa tapauksessa enemmän kuin tutkintotodistus.

- Usein riittää, että työnhakijalla on motivaatiota. Yrityksissä arvostetaan sitä, että hakija ottaa itse yhteyttä ja osoittaa kiinnostusta, sanoi Best Glassin Teemu Ohtamaa.

Toinen ryhmä, joka voisi myös nykyistä enemmän vastata yritysten työvoiman tarpeeseen, on kansainväliset osaajat. Heistä työnantajilla on pääosin positiivisia kokemuksia. Teemu Honkala RST -Steelistä vahvistaa tämän:

- Meillä on ollut kansainvälisiä työntekijöitä ja hyvin on mennyt. Google-kääntäjän avulla on pärjätty. Joka firmassa pitäisi olla ainakin yksi englanninkielinen työntekijä!

Työnantajille on monenlaista tukea tarjolla

Kaikkien paikalla olleiden toimijoiden yhteinen tavoite on selvä: lisätä kohtaantoa. Kohtaanto tarkoittaa sitä, yritykset löytävät tarvitsemansa työvoiman ja työtä etsivät ihmiset saavat työpaikan. Tämä onnistuu vain tiiviillä yhteistyöllä eri toimijoiden välillä.

Työnantajaa ei jätetä yksin, vaan tarjolla on tukea ja apua myös esimerkiksi kansainvälisten työntekijöidenkin palkkaamiseen ja perehdyttämiseen. NIHAKin Rekry+ hanke auttaa yrityksiä rekrytoinnin kehittämisessä, esimerkiksi tunnistamaan osaajatarpeensa ja sanoittamaan työpaikkailmoituksia. Työntekijät voivat jalkautua yritykseen etsimään ratkaisuja vaikkapa kielikysymyksissä tai turvallisuusohjeiden laatimisessa kuvien ja videoiden keinoin.

Työpajasäätiön Osaaminen käyttöön hankkeessa puolestaan tarjotaan tukea yrityksille, jotka palkkaavat esimerkiksi täsmätyökykyisen työntekijän, joka tarvitsee rekrytointikoulutusta tai apuvälineitä työhönsä. Molempien hankkeiden tuki on maksutonta ja se räätälöidään aina työnantajan ja työntekijän tarpeiden pohjalta.

Työllisyysalueen palvelut tarjoavat yrityksille matalan kynnyksen apua rekrytointeihin esimerkiksi sopivien työntekijöiden ehdokasasettelun kautta. Silloin yritys saa työnhakijoiden suostumuksella yhteystiedot tietylle alalle hakeutuvista henkilöistä. Henkilöstövuokrausyritykset tarjoavat myös monipuolista apua yrityksille osaavan työvoiman löytämiseksi.

Keskustelutilaisuudessa kuultiin monien eri alojen työnantajien tarpeita ja toiveita; kaupanalan, terveydenhuollon, henkilöstövuokrauksen, lasi- ja metalliteollisuuden sekä infrarakentamisen. Keskustelu oli niin vilkasta, että sille varattu aika ylittyi reilusti. Tilaisuudessa avattiin myös työllisyyden edistämiseen osallistuvien eri toimijoiden rooleja. Paras lopputulos niin työnantajien kuin työnhakijoidenkin kannalta syntyy näiden toimijoiden vuoropuhelussa ja yhteistyössä. Avoimessa ilmapiirissä voi syntyä uusia, rohkeita ratkaisuja kokeilemisen kautta.

Yrittäjät ilmaisivat tyytyväisyytensä NIHAKin järjestämään matalan kynnyksen tilaisuuteen ja yhteistyömahdollisuuksien esiin nostamiseen. Janne Somero Keski-Suomen Betonirakenteesta summasi tilaisuuden päätteeksi:

- On hyvä, että tällaisia tilaisuuksia järjestetään. Nyt tiedämme, kehen olla yhteydessä.

Kolme nostoa keskustelutilaisuudesta:

1. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on avain työvoiman saatavuuden ja rekrytoinnin haasteiden ratkaisemiseen.

2. Työelämälähtöinen koulutus ja yritysyhteistyö varmistavat osaavan työvoiman saatavuuden.

3. Joustavat ratkaisut, kuten oppisopimukset ja täsmäkoulutukset, auttavat työvoimapulaan.

 

Jutun kirjoittajat: Kristiina Nyman ja Marjo Tenhunen NIHAKin Rekry+ hankkeesta.

 

Salla Kontiola Nivalan K-Supermarketista kertoi, että heillä on positiivisia kokemuksia täsmätyökykyisten työntekijöiden palkkaamisesta. Juha Rauhala Pro Estoresta toi esille hyviä ideoita oppilaitosyhteistyöhön.