Yrityksille maksutonta apua ulkomaalaistaustaisten rekrytoimiseen ja työyhteisön kehittämiseen
Talent Traction: Co-Creating Multicultural Workplace on TE-palveluiden ja TAMK:in yhdessä käynnistämä uudenlainen projekti, jonka tavoitteena on auttaa korkeakoulutettuja työtä hakevia maahanmuuttajia ja suomalaisyrityksiä löytämään toisensa.
Miksi suomalaiset työnantajat eivät aina uskalla palkata ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, vaikka näillä olisi tehtävään soveltuva kokemus- ja koulutustausta?
Asiantuntija Kati Lammi Pirkanmaan TE-palveluista uskoo, että syy on useimmiten inhimillinen. Tällainen syy voi olla esimerkiksi epäily, miten työyhteisö selviää monikielisyydestä ja -kulttuurisuudesta.
”Aprikoidaan esimerkiksi, pitääkö edellyttää koko tiimiä käyttämään palaverikielenä englantia. Työnantaja ei välttämättä halua asettaa tällaista vaatimusta työntekijöille. Rekrytoiva esihenkilö voi pohtia sitä, osaako toimia liiderinä ei-suomalaiselle tai miten muu tiimi, toimeksiantajat tai asiakkaat suhtautuvat.”
Suomessa on tuhansia jo maassa olevia ulkomaalaistaustaisia työtä vailla olevia, puhumattakaan tänne opiskelemaan tulleista. Pirkanmaalla ulkomaalaisista työttömistä ja lomautetuista noin kolmasosa on ammatiltaan asiantuntija. Monella heistä on monikansallista osaamista eli opintoja ja työkokemusta useasta maasta ja kulttuurista. Ulkomaalaisten työttömien
%-osuus ulkomaalaisesta työvoimasta Pirkanmaalla on kaksi kertaa korkeampi kuin suomalaistaustaisten. Työssä olevistakin kansainvälisistä talenteista kenties liian suuri osa
työskentelee tilapäistöissä kuten siivoojana, ruokalähettinä tai postinkantajana.
Näistä jo maassa olevista talenteista moni työvoimapulastakin kärsivä yritys saisi kelpoa työvoimaa. Talent traction-projekti auttaa myös valmistautumaan työperäiseen maahanmuuttoon ja ulkomailta suoraan rekrytoitavien vastaanottamiseen.
Talent Traction: Co-Creating Multicultural Workplace -projektin nimi kiteyttää olennaisen. Projektin aikana keskitytään yrityksen jokapäiväisiin asioihin, joita on hyvä tarkastella, kun työyhteisöön halutaan lisää moninaisuutta. Tällaisia asioita ovat työnantajaimago, rekrytointitavat, työsuhdeasiat, perehdytys, työyhteisön arjen sujuminen, tarve kääntää viestintää ja dokumentteja muille kielille, erilaisten kulttuurien vaikutus esimiestyöhön ja työyhteisöön tai kielitaidon kehitystarpeet. Kv osaaja tutkailee näitä asioita ja tekee yhdessä TAMKin kanssa analyysin, missä mennään ja miten asioita voi tarvittaessa konkreettisesti parantaa. Myös kaikki tarjolla olevat, usein ilmaisetkin, julkiset yrityspalvelut tulevat yrityksille tutuksi.
Talent Traction tarjoaa yritykselle maksutonta palvelua, sillä projektin rahoittaa Pirkanmaan ELY-keskus. KV osaajat ovat opiskelijoita työvoimakoulutuksessa saaden työttömyysetuutta eivätkä ole palkkatyösuhteessa yritykseen.
Yritykset voivat hakeutua mukaan vielä tammikuun 2022 loppuun asti ottamalla yhteyttä Pirkanmaan TE-palveluihin. Yhteystiedot ovat tämän jutun lopussa.
TAMK Proakatemia ottaa taustatuesta kopin
Koulutuksesta vastaava TAMK-Treen asiakkuuspäällikkö Johanna Koivulampi-Howard on puolestaan etsinyt uuteen työvoimakoulutukseen mukaan yhteistyöyrityksiä. Tähän mennessä mukaan on saatu noin kymmenen seitsemän kuukauden koulutukseen sitoutunutta yritystä.
”Jotkut yritykset ovat pelänneet, että tällainen projekti vie valtavasti aikaa ja resursseja, ja vain lisää yrityksessä työskentelevien ihmisten henkilökohtaisen työtaakan määrää. Tällaisia pelkoja kohdatessamme olemme yrittäneet kertoa, että tulevat opiskelijat tekevät sen varsinaisen työn. Yritys ei jää talenttien kanssa yksin, sillä he tulevat saamaan tukea suoraan niin meiltä täältä Proakatemialta kuin muiltakin koulutusta mukana suunnittelemassa olleilta vastuutahoilta, kuten BusinessFinlandilta ja ELY-keskukselta.”
Mukaan on seuloutunut monenlaisia yrityksiä. On umpisuomalaisia yrityksiä, joilla ei ole kontakteja ulkomaille. Sitten on yrityksiä, joilla on spesifejä tarpeita esimerkiksi ulkomaankomennuksille lähettämiseen.
”Tarkoitus on palvella jokaista mukana olevaa yritystä spesifisti, katsoa yrityksen tarpeita, ja sen mukaan löytää toisilleen oikea pari yrityksestä ja koulutettavasta talentista.”
Talent Traction -työvoimakoulutuksen kuluessa talentit saavat tehtäväkseen palvelumuotoiluprojektin, jonka loppuunsaattaminen yhdessä projektipaikan tarjonneen yrityksen kanssa on myös koulutuksen eräänlainen päättötyö.
”Lopputyönä tehdään raportti, johon kirjataan suositukset siitä, mihin yrityksen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos yrityksen verkkosivut esimerkiksi ovat pelkästään suomeksi, talentti tekee yritykselle konkreettisen ehdotuksen, kuka voisi kääntää sivut englanniksi. Tai jos todetaan, että henkilökunnan englannin taito on ruosteessa, tehdään konkreettinen ratkaisuehdotus, kuinka hankitaan kielikurssitusta työntekijöille”, Lammi kertoo.
Kati Lammi sanoo, että sekä hän että TAMK:in kouluttajat tiedostavat tällaisen palvelun tarjoamiseen sisältyvän riski.
”Jotkut yritykset saattavat kokea tällaisen niin, että ulkopuolinen tulee tekemään firmaan ’tupatarkastuksen’. Sen sijaan asia kannattaisi nähdä niin, että yritys saa kv-talentista itselleen uuden ystävän.”
KV osaajat tarjoavat apuaan yritysten hyväksi, mutta oppivat paljon itsekin
Koivulampi-Howard sanoo, että ideaalitilanteessa nuolet saadaan kulkemaan yrityksen ja koulutettavan välillä molempiin suuntiin. Koulutus tähtää nimensä mukaisesti tähän, vastaanottavaisen työyhteisön luomiseen yhdessä: Co-Creating Multicultural Workplace.
”Talentti oppii, kuinka suomalaisessa yrityksessä toimitaan, oppii suomen kieltä ja mahdollisesti uuden ammatin edellyttämiä taitoja, samaan aikaan prosessi vähentää yrityksen sisällä kansainvälisiin talentteihin mahdollisesti kohdistuvia ennakkoluuloja”, Koivulampi-Howard toteaa.
Vastuuopettaja Taru Nurmala Proakatemiasta painottaa kielen oppimisen merkitystä suomalaiseen työelämään integroitumisessa.
”Tavoitteena on, että talentit saavat kielikylvyn. Olennaista on päästä kehittämään niihin asioihin liittyvää kieltä, jota tarvitaan niissä toimenkuvissa, joihin talentit ovat hakeutumassa töihin”, Nurmala erittelee koulutuksen tavoitteita kielen osalta.
Jokainen talentti suorittaa hänelle valikoidussa yrityksessä muutaman viikon ensimmäisen harjoittelujakson, jonka tavoitteena on löytää koulutettavan ja yrityksen välisen toiminnan tavat ja muodot seuraaville kuukausille sekä hahmottaa koulutettavan käynnistämän palvelumuotoiluprojektin tavoitteet.
”Näiden ensimmäisten viikkojen aikana koulutettavat aloittavat palvelumuotoiluprojektinsa yrityksessä, jonka jälkeen he palaavat takaisin tänne Proakatemiaan ja teemme tilannekatsauksen- ja arvion. Asetamme tavoitteet seuraavalle jaksolle yrityksessä ja sparraamme koulutettavan matkaan.”
”Tärkeää on, että saamme kokoon opiskelijaporukan, joka auttaa toinen toisiaan, vaikka nämä olisivatkin harjoittelussa eri yrityksissä eivätkä näin ollen suoraan työtovereita”, Koivulampi-Howard sanoo.
Koulutuksen yhteistyökumppaniksi mukaan lähteminen vaatii yritykseltä positiivista ja avointa suhtautumista muualta kuin Suomesta kotoisin olevia talentteja kohtaan.
Taru Nurmala kertoo, että koulutuksesta kiinnostuneita yrityksiä on ollut paljon, ja useimmat toivovat löytävänsä Talent Traction -koulutuksen kautta koulutettavia, joiden osaaminen natsaisi kohdennetusti yrityksen tämänhetkisiin tarpeisiin.
Laajemmassa kuvassa kyse ei ole pelkästään uusista työllistymisistä, vaan pitkän aikavälin tavoitteesta integroida lahjakkaat ja koulutetut kansainväliset talentit suomalaiseen yhteiskuntaan heille sopiviin tehtäviin.
”Ei ole pitkässä juoksussa järkevää, että tohtorin koulutuksen omaavat henkilöt työskentelevät täällä siivoojina vain sen takia, että eivät osaa täydellisesti suomea. Talent Traction -koulutukseen hakeutuneistakin monella on maisterin paperit, mutta he saattavat työskennellä Wolt-kuskeina”, Koivulampi-Howard sanoo.
Hän painottaa, että tarvitaan myös suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin perehdyttämistä.
”Eräs lahjakas espanjalainen opiskelijani ei halunnut kannustuksestani huolimatta millään hakea julkiseen organisaatioon töihin. Syyksi hän kertoi sen, että Espanjassa monet julkiset organisaatiot ovat korruptoituneita, eikä hän halua olla osana sellaista. Kesti pitkään saada vakuuttuneeksi hänet siitä, että täällä meillä Suomessa asiat ovat toisin.”
Lisätiedot: Kati Lammi, Pirkanmaan TE-palvelut, kati.lammi@te-toimisto.fi
Artikkelikuvassa Johanna Koivulampi-Howard (TAMK) ja Kati Lammi (Pirkanmaan TE-palvelut). Kuva: Heini Pääkkönen/TAMK