Vinkkejä työnhakuun

Kun löydät kiinnostavan työtehtävän, tutustu työpaikkailmoitukseen huolellisesti. Avoimeen tehtävään liittyen kannattaa etsiä vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin.

• Mitkä ovat tehtävän päävastuut ja erityisvaatimukset? 
• Vaatiiko työpaikka tiettyä tutkintoa tai työkokemusta? 
• Vastaavatko tehtävät osaamistasi? 
• Mitkä tehtävän vaatimuksista voit oppia? 
• Millaista henkilöä työtehtävään etsitään?

Ennen työhakemuksen lähettämistä kannattaa tutustua myös työnantajaan. Vieraile organisaation verkkosivuilla ja selvitä ainakin organisaation toimiala, koko ja rakenne sekä visio, arvot ja tavoitteet. 

Kun olet tutustunut sekä työtehtävään että työnantajaan ja haluat edelleen hakea paikkaa, kannattaa pohtia, miten edetä. Otatko yhteyttä työnantajaan ennen työhakemuksen lähettämistä? Auttaako soittaminen, työpaikalla vierailu tai sähköpostiviestin lähettäminen sinua hakemuksen kirjoittamisessa? Joskus työpaikkailmoituksessa kerrotaan lisätietojen kysymistä varten rekrytointiin osallistuvan henkilön yhteystiedot sekä ajankohdat, joina voit lähestyä työnantajaa. Jos sinulla on oikeasti kysyttävää työtehtävään liittyen ja koet, että työnantajaan yhteyden ottaminen on hyödyllistä, voit tehdä sen ennen työhakemuksen lähettämistä. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, mikä on tilanteeseesi sopivin vaihtoehto ja edetä sen mukaisesti.

Hakukirjeen kirjoittamiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa, sillä hyvän tekstin avulla voit päästä työhaastatteluun. Hakukirjeen tavoitteena onkin herättää rekrytoijan mielenkiinto niin, että saat kutsun työhaastatteluun.

Hakukirjeessä kerrot,

• miksi haet työpaikkaa,
• miten täytät työtehtävän valintakriteerit ja
• miksi juuri sinut pitäisi valita kyseiseen tehtävään.

Hakukirjeen on hyvä olla myyvä, ytimekäs ja kohdennettu juuri sille työnantajalle, jonka työpaikkaa haet. CV:ssä kuvaat taustaasi ja työhistoriaasi, mutta hakukirjeessä suuntaat tulevaan.  

Vältä listojen tekemistä. Hakukirjeessä voit kertoa itsestäsi ja taidoistasi vapaamuotoisemmin. Asiaosaamisen lisäksi tuo esille myös muita vahvuuksiasi, joista on hyötyä hakemassasi tehtävässä. Niiden kuvaamisen lisäksi hakukirjeessä on olennaista kertoa, mitä juuri sinulla on tarjota organisaatiolle.

Jos haet työtehtävään, johon sinulla ei ole aiempaa kokemusta, selvennä, miten osaamisesi soveltuu tehtävään ja korosta oppimiskykyä, motivaatiota ja hyvää asennetta.

Lopuksi kannattaa tarkistaa tekstin oikeinkirjoitus. Hakukirje on tilaisuus näyttää kykysi, ja pienilläkin yksityiskohdilla on merkitystä. Varmista siis, ettei tekstiin jää kirjoitusvirheitä.

Kun teet ansioluetteloa, pyri tekemään siitä kattava mutta selkeä kokonaisuus. Voit käyttää luovuutta CV:si tekemisessä, mutta asettelun ei kannata poiketa liikaa yleisesti käytetystä rakenteesta. Ilmaisun kannattaa olla tiivistä. On nimittäin todella tärkeää, että rekrytoija löytää olennaiset tiedot helposti ja nopeasti, sillä yhdelle ansioluettelolle ei välttämättä anneta kovinkaan paljoa aikaa.

Hyvä ansioluettelo on visuaalisesti kiinnostava, selkeä ja helposti ymmärrettävä. Lisäksi siitä selviää nopeasti, täytätkö työtehtävän vaatimukset.

Ansioluetteloon kannattaa kuvata työkokemus ja koulutustiedot kronologisessa järjestyksessä niin, että viimeisin kokemus on ensimmäisenä. Kerro lyhyesti jokaisesta työkokemuksestasi. Kuvaile, mitä työtehtäviisi on kuulunut ja mitä olet työssä oppinut. Työkokemuksen lisäksi voit kertoa kielitaidostasi ja IT-taidoistasi sekä listata suosittelijoita.

Tarkista, että yhteystietosi löytyvät ansioluettelosta.

LinkedIn-profiili ei ole syrjäyttänyt perinteistä CV:tä, mutta palvelu voi toimia ansioluettelon tukena työnhakuprosessissa.

Voit kirjoittaa hakukirjeen myös sähköpostin viestikenttään. Mieti sähköpostin teksti yhtä huolellisesti kuin jos tekisit perinteistä hakukirjettä.

• Kirjoita otsikkoriviin "Hakemus" ja haettavan tehtävän nimike.
• Lataa ansioluettelo viestin liitteeksi.
• Aloita tervehdyksellä. 
• Kirjoita hakukirje tekstikenttään. Sinun ei tarvitse noudattaa perinteisen hakukirjeen asettelua. 
• Kerro, että CV on sähköpostin liitteenä. 
• Päätä kirje lopputervehdykseen ja yhteystietoihin.

Työnantajien omissa sähköisissä työnhakupalveluissa on omat erityispiirteensä. Rekrytoija voi esimerkiksi tehdä niihin sanahakuja. Etsi siis ilmoituksesta tehtävän luonnetta ja hakijan ominaisuuksia kuvaavia avainsanoja ja hyödynnä niitä hakemuksessasi. Muista kuvata myös oma erityisosaamisesi. 

Kun teet hakemuksen työnantajan verkkopalvelussa, lue täyttöohjeet huolellisesti. Avoimiin kohtiin tarkoitetut tekstit kannattaa kirjoittaa valmiiksi tekstinkäsittelyohjelmalla ja kopioida sitten lomakkeelle.

Jos kyseessä on avoin hakemus, päivitä sitä säännöllisesti.

Työnantajat pyytävät yhä useammin työnhakijoilta videohakemusta. Videomateriaali helpottaa työnantajaa hakijoiden esikarsinnassa. Videon välityksellä voit antaa itsestäsi aidomman kuvan kuin perinteisen työhakemuksen kautta.

Tee lyhyt, 1–3 minuutin pituinen video ja lataa se johonkin videopalveluun. Lähetä linkki työnantajalle. 

Esittely kannattaa opetella tekemään luontevasti ilman paperin lukemista. Videolla voit esimerkiksi 

• kuvailla erityistaitojasi,
• kertoa luonteestasi tai vahvuuksistasi tai
• antaa näytteen kielitaidostasi.

Portfolio on kokoelma parhaimmista ja tärkeimmistä töistäsi tai saavutuksistasi. Voit koota portfolion eri tavoin. Se voi olla kansio, salkku, näytetyö, suunnitelma, piirros tai valokuvakokoelma. 

Luovilla aloilla käytetään paljon portfolioita, mutta ne toimivat monilla muillakin aloilla. Esimerkiksi kokin portfoliossa voisi olla itse kehitettyjä reseptejä, valokuvia annoksista ja asiakaspalautteita.

Jokaista työnhakukertaa varten on hyvä koota uusi portfolio. Älä tee portfoliosta liian laajaa. 

Portfolio voi sisältää 

• todistuksia, suosituksia ja arviointeja,
• näytteitä erilaisista työtehtävistä, esimerkiksi esitteinä, julisteina, käsiohjelmina tai lehtiartikkeleina tai
• mitä tahansa, mikä auttaa sinua saamaan työpaikan.

Voit lähettää portfolion työnantajalle tai ottaa sen mukaan työhaastatteluun ja esitellä sitä siellä. Jos portfoliosi löytyy verkosta, muista laittaa työhakemukseesi linkki siihen.

Kun valmistaudut haastatteluun hyvin, voit mennä haastatteluun rennompana ja olla oma itsesi. Pieni jännittäminen ei haittaa.

Ennen haastattelua kannattaa tehdä seuraavat asiat. 

• Hanki tietoa työnantajasta.
• Palauta mieleesi, millainen hakemasi tehtävänkuva on ja mitä ilmoituksessa on kerrottu. 
• Kertaa osaamisesi ja valmistaudu kertomaan siitä tiiviisti.
• Mieti kysymyksiä, joita haluat esittää tehtävästä ja työnantajasta.

Myönteisellä ensivaikutelmalla on suuri merkitys, kun ihmiset kohtaavat. Pukeudu haastatteluun haettavan tehtävän ja työnantajan mukaisesti. Ota mukaan hakukirjeesi, ansioluettelosi, työ- ja koulutodistuksesi sekä mahdollinen portfoliosi. Ole ajoissa paikalla.

Haastattelussa rekrytoija arvioi, oletko aidosti kiinnostunut tehtävästä ja ovatko taitosi ja osaamisesi avoimeen tehtävään sopivia. Haastattelussa selviää ennen kaikkea, millaisia ovat vuorovaikutustaitosi ja asenteesi. Jos haastattelijoita on enemmän kuin yksi, huomioi kaikki haastattelijat tasapuolisesti.

Muista, että eleillä, ilmeillä ja tavallasi puhua kerrot itsestäsi paljon. Kuuntele, mitä sinulta kysytään ja mieti vastaukset rauhassa. Kun vastaat, ole rehellinen, mutta arvioi myös, mitä kannattaa mahdollisesti jättää kertomatta.

Haastattelussa on yleensä kolme vaihetta.

• Alussa jutellaan usein yleisistä asioista. Tavoitteena on luoda yleiskuva haastateltavasta. 
• Haastattelun keskivaiheessa haastateltavat esittävät kysymyksiä, joiden tavoitteena on selvittä, kuinka motivoitunut olet ja miten sopisit tehtävään. Kysymykset koskevat myös työuraasi ja siinä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi haastattelijat haluavat tietää, millainen ihminen olet sekä millaisia arvoja ja asenteita sinulla on.
• Haastattelun loppuvaiheessa käydään läpi työtehtävään liittyviä käytännön asioita, kuten palkkaa, työaikaa ja aloitusaikaa. Usein kerrotaan myös, miten hakuprosessi jatkuu seuraavaksi. Voit tarvittaessa kysyä myös itse prosessin seuraavista vaiheista. 

Pohdi haastattelun jälkeen, miten se mielestäsi sujui. Arvioi, mikä meni hyvin ja missä voisi vielä parantaa.

Ellet tule valituksi, selvitä työnantajalta tai haastattelijalta, mitkä tekijät painottuivat valinnassa ja mitkä vaikuttivat siihen, ettet tullut valituksi.

Harjoittele kysymyksiin vastaamista ja pohdi sopivia vastauksia etukäteen. Mitä paremmin valmistaudut, sitä varmempi olo sinulla on haastattelutilanteessa.

• Kerro lyhyesti itsestäsi. 
• Kuvaile tämänhetkistä tai viimeisintä työsuhdettasi. 
• Miksi haet tätä työpaikkaa? 
• Miksi haluat vaihtaa työpaikkaa? 
• Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi? 
• Millainen työtoveri tai esihenkilö olet? 
• Mitä tärkeää olet oppinut aiemmissa työpaikoissasi? 
• Millainen on unelmatyöpaikkasi tai -tehtäväsi? 
• Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? 
• Miten vahvuutesi auttavat sinua onnistumaan tehtävässäsi? Mitä olet tehnyt tai aiot tehdä korjataksesi heikkouksiasi?
• Mikä motivoi sinua työntekijänä? 
• Millaisessa työyhteisössä viihdyt? 
• Millainen on mielestäsi hyvä työpaikka? 
• Työskenteletkö mieluiten yksin vai ryhmässä? 
• Miksi haet paikkaa, joka ei vastaa aiempaa työkokemustasi ja koulutustasi? 
• Miten työskentelet paineen alla? Anna konkreettinen esimerkki. 
• Oletko valmis matkustamaan työsi vuoksi? 
• Oletko valmis joustamaan työajoissa? 
• Mikä on palkkatoiveesi? 
• Mitä olet oppinut aiemmissa työpaikoissasi? 
• Mistä saavutuksestasi olet erityisen ylpeä? 
• Miksi juuri sinut pitäisi valita? 
• Mitä haluat tietää meistä? 
• Kuka voisi suositella sinua? 
• Jos soittaisimme suosittelijallesi, mitä hän sinusta kertoisi?

Sinulta saatetaan kysyä useita samankaltaisia kysymyksiä tai kysymysten järjestys voi tuntua täysin sattumanvaraiselta. Tällöin haastattelija voi testata paineensietokykyäsi.

On olemassa aiheita, jotka eivät saa vaikuttaa rekrytointiprosessiin. Sinun ei tarvitse esimerkiksi työhaastattelussa vastata kysymyksiin, jotka liittyvät 

• ikään,
• terveydentilaan,
• perhesuhteisiin tai -suunnitelmiin,
• seksuaaliseen suuntautumiseen, 
• etniseen taustaan,
• uskontoon tai
• poliittisiin vakaumuksiin.

Työnantaja ei saa asettaa työnhakijoita eriarvoiseen asemaan edellä mainittujen ominaisuuksien perusteella.

Poikkeuksena voi olla harvoja tilanteita, joissa listatuilla ominaisuuksilla on olennaisesti vaikutusta työtehtävän suorittamiseen.

Työhaastattelun lisäksi pätevyyttäsi ja soveltuvuuttasi tehtävään voidaan selvittää myös muilla tavoin. 

Ammatillista pätevyyttäsi voidaan testata eri tavoilla. Sinua voidaan pyytää esimerkiksi antamaan työnäyte työtä muistuttavassa tilanteessa, osallistumaan ryhmätyöhön tai pitämään pienimuotoinen esiintyminen. 

Psykologinen arviointi selvittää tai ennustaa, miten suoriudut työssä tutkimalla ajatteluasi, osaamistasi, kykyjäsi, ominaisuuksiasi tai toimintamallejasi. 

Psykologisen arvioinnin kautta työnantaja voi haluta selvittää esimerkiksi  

• miten ratkaiset ongelmia,
• millainen on paineensietokykysi ja
• millainen on vuorovaikutustyylisi ja persoonallisuutesi. 

Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että testit perustuvat luotettaviin menetelmiin ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä. Niiden suorittajien tulee olla riittävän asiantuntevia. 

Valmistaudut testeihin parhaiten, kun olet oma itsesi ja menet paikalle avoimin mielin. Sinulla on aina oikeus saada kopio tai suullinen palaute testiraportista.