Tuntuuko työn saanti vaikealta tai onko edellisestä työsuhteestasi kulunut jo pidemmän aikaa? Tarjolla on monenlaista apua. Löydät tietoa eri vaihtoehdoista Työmarkkinatorilta.
Vamma tai sairaus ei yleensä vaikuta työn tekemiseen, työpaikan saamiseen tai alan valintaan. Joskus se voi kuitenkin heikentää mahdollisuuksiasi saada työtä tai säilyttää työpaikkasi. Kun valitset ammattia tai koulutusta, sinun täytyy kiinnostusten ja taipumusten lisäksi ottaa huomioon mahdolliset vammasi tai sairautesi aiheuttamat rajoitukset.
Sairaus tai vamma voi alentaa työ- ja toimintakykyäsi, mutta se ei tarkoita välttämättä sitä, että olisit täysin työkyvytön. Mahdollisuuksiasi työskentelyyn ja sopivan työpaikan löytämiseen parantavat
Työvoimapalveluiden asiantuntija auttaa sinua, kun tarvitset tietoa mahdollisuuksistasi saada työtä ja säilyttää työpaikkasi vammasta tai sairaudesta huolimatta. Käänny työvoimaviranomaisen puoleen, kun pohdit vastauksia seuraaviin kysymyksiin.
Vammasta tai sairaudesta johtuva erityinen palvelutarve otetaan huomioon kaikissa julkisissa työvoimapalveluissa. Sinun ei tarvitse jäädä yksin.
Voit pohtia työllistymiseesi liittyviä asioita vaikkapa yhdessä työhönvalmentajan kanssa. Myös kunnan sosiaalitoimen voi ottaa mukaan pohdintoihin.
Jos työnhakusi on jatkunut puoli vuotta tai pidempään, eikä vielä työtä, koulutusta tai sinulle sopivaa työllistymistä edistävää palvelua ole löytynyt, työvoimaviranomainen järjestää kanssasi työnhakukeskusteluja.
Jos työnhakusi on jatkunut puoli vuotta tai pidempään, eikä vielä työtä, koulutusta tai sinulle sopivaa työllistymistä edistävää palvelua ole löytynyt, työvoimaviranomainen järjestää kanssasi työnhakukeskusteluja. Näiden keskustelujen avulla pyritään löytämään sinun tilannettasi parhaiten eteenpäin vievää syvennettyä työhakua tukevaa palvelua. Sinulle tehdään aktivointisuunnitelma, jonka tavoitteena parantaa työllistymisedellytyksiäsi ja elämänhallintaasi.
Ammatinvalinta- ja uraohjaus auttaa sinua arvioimaan ammatti-, koulutus- tai työvaihtoehtoja.
Henkilöasiakkaat
Ammatinvalinta- ja uraohjauksessa keskustelet ohjaajan kanssa luottamuksellisesti ammatinvalinnasta, ammatillisesta kehittymisestä, työelämään sijoittumisesta ja elinikäisestä oppimisesta.
Laillistettu psykologi voi myös sinun suostumuksellasi käyttää psykologisia arviointimenetelmiä, joiden avulla selvitetään ammatti- ja uravaihtoehtoja, osaamista, soveltuvuutta sekä työ- ja toimintakykyä.
Jotta voit saada ammatinvalinta- ja uraohjausta, sinun ei tarvitse olla ilmoittautunut työnhakijaksi.
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista saada ammatinvalinta- ja uraohjausta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Jos olet alle 30-vuotias, käynti Ohjaamossa voi auttaa alkuun. Ohjaamosta saat tietoa ja ohjausta tarpeidesi mukaan esimerkiksi opiskeluun, työllistymiseen ja arjen sujumiseen liittyvissä asioissa.
Työnhakuvalmennuksessa voit opiskella työnhakutaitoja.
Henkilöasiakkaat
Työn hakeminen on taito, jota voi opiskella. Työnhakuvalmennuksessa saat tukea ja ohjausta itsenäiseen työnhakuun.
Työnhakuvalmennuksessa opit käyttämään eri työnhakukanavia ja arvioimaan eri työpaikkavaihtoehtoja oman työnhakusi ja osaamisesi kannalta.
Voit hakea työnhakuvalmennukseen, jos
Työvoimaviranomainen päättää, ketkä valitaan työnhakuvalmennukseen.
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista saada työnhakuvalmennusta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Uravalmennus ohjaa ja tukee sinua erilaisten uravaihtoehtojen selvittämisessä.
Henkilöasiakkaat
Uravalmennus voi sopia sinulle, jos sinulta puuttuu ammatillinen koulutus, harkitset alan vaihtoa, palaat takaisin työelämään tai harkitset yrityksen perustamista.
Uravalmennuksessa saat tietoa, ohjausta ja tukea ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojesi selkeyttämiseen, koulutukseen hakeutumiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Valmennus auttaa sinua löytämään vahvuutesi ja uuden suunnan urallasi.
Voit osallistua uravalmennukseen, jos
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista saada uravalmennusta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työhönvalmennus ohjaa ja tukee sinua työllistymisessä henkilökohtaisesti.
Henkilöasiakkaat
Työhönvalmennus on sinulle sopiva palvelu, jos tarvitset henkilökohtaista tukea työn hakemiseen tai työn aloittamiseen tai jos olet ollut pitkään työtön.
Työhönvalmennus räätälöidään tarpeidesi mukaan. Valmentaja auttaa sinua työpaikan tai oppisopimuspaikan etsimisessä, työsopimuksen tekemisessä sekä työsuhteen vakiinnuttamisessa.
Voit osallistua työhönvalmennukseen, jos
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista saada työhönvalmennusta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työkokeilulla voit selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja käytännön työtehtävissä. Työkokeilulla voit myös tukea työelämään paluutasi.
Henkilöasiakkaat
Työkokeilu voi sopia sinulle, jos pohdit omaa alaa tai haluat selvittää, sopiiko jokin ala sinulle. Työkokeilu on vaihtoehto myös silloin, kun olet ollut pitkään poissa työelämästä. Työkokeilussa osallistut työpaikalla yleisesti tehtäviin töihin. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä siitä tule kustannuksia työnantajalle.
Sovit työkokeilun kestosta ja työajoista yhdessä alueesi työvoimaviranomaisen ja työnantajan kanssa. Työkokeilu voi kestää enintään kuusi kuukautta.
Saat työkokeilun aikana samaa työttömyysturvaa kuin työttömänä.
Jos työkokeiluun osallistumisesta tulee kustannuksia, voit saada osallistumispäiviltä kulukorvausta. Jos et saa kulukorvausta työttömyysetuuden maksajalta eli työttömyyskassalta tai Kelalta, työvoimaviranomainen voi maksaa harkinnanvaraista kulukorvausta.
Voit osallistua työkokeiluun, jos
Sovitte työvoimaviranomaisen kanssa työllistymissuunnitelmassasi, hankitko työkokeilupaikan itse vai tarvitsetko apua paikan löytämiseen.
Työkokeilun järjestäjä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, säätiö tai valtion virasto tai laitos. Yksityishenkilö ei voi toimia työkokeilun järjestäjänä. Et voi mennä työkokeiluun sellaiseen työpaikkaan, johon olet jo työsuhteessa.
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista osallistua työkokeiluun.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Palkkatuki on taloudellinen tuki työnantajalle työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin.
Yritykset ja yhteisöt
Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työvoimaviranomainen voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja parantaa hänen ammatillista osaamistaan. Palkkatuki edistää myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.
Palkkatukea voidaan myöntää
Työvoimaviranomainen arvioi, onko tuki tarkoituksenmukaisin keino edistää työttömän työnhakijan työllistymistä ja päättää erikseen jokaisen tukijakson keston ja määrän. Tieto palkkatuesta on kirjattu työttömän työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tai palkkatukikorttiin.
Palkkatukijakson pituuteen vaikuttaa esimerkiksi palkattavan henkilön työttömyyden kesto ja alentuneen työkyvyn vaikutus työsuoritukseen. Tuki myönnetään useimmiten viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi riippuen palkkatukea edeltävän työttömyyden kestosta. Tuki myönnetään enintään työsuhteen keston ajaksi. Tuki voidaan myöntää 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan.
Työnantajana sitoudut maksamaan tuella palkatulle työntekijälle vähintään työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai tavanomaista ja kohtuullista palkkaa, jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole. Palkkatukea ei myönnetä, jos tuella palkattavan palkka määräytyisi yksinomaan työn tuloksen perusteella.
Palkkatuen määrä on useimmiten 50 prosenttia tuella palkattavasta aiheutuvista palkkakustannuksista
Palkkatukea voi hakea yritys, kunta, kuntayhtymä tai hyvinvointialue tai muu yhteisö, kuten yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai seurakunta.
Tukea ei voida myöntää työsuhteeseen, joka on alkanut jo ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Poikkeuksena tähän on uuden tukijakson myöntäminen, kun jakso alkaa välittömästi edellisen tukijakson päättymisestä.
Tukea ei myönnetä, jos
Tukea on mahdollista saada irtisanomisista tai lomautuksista huolimatta, kun työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä palkkatuen hakemisen hetkellä on vähintään yhtä suuri kuin työtekijöiden irtisanomisen tai lomauttamisen ajankohtana. Tuki ei saa heikentää palveluksessasi olevien työntekijöiden asemaa.
Jos tuella palkattu siirtyy liikkeen luovutuksen, yhteisön sulautumisen tai jakautumisen taikka yhteisöjen yhdistymisen takia toisen työnantajan palvelukseen kesken palkkatukijakson, palkkatuki työntekijän vastaanottavalle työnantajalle voidaan myöntää ajaksi, joka luovuttavalle työnantajalle myönnetyn palkkatukijakson kestosta on jäljellä. Vastaanottavan työnantajan on toimitettava palkkatukihakemus työvoimaviranomaiselle kuukauden kuluessa tuella palkatun siirtymisestä luovutuksensaajan tai vastaanottavan yhteisön palvelukseen.
Tuella palkattu henkilö voidaan siirtää toisen työnantajan (käyttäjäyrityksen) tehtäviin, jos työvoimaviranomainen on antanut siihen luvan. Hakemukseen on liitettävä käyttäjäyrityksen vakuutus tuen ehtojen täyttymisestä. Siirron edellytyksenä on, että käyttäjäyritys täyttää tuen myöntämiselle asetetut vaatimukset, työtehtävät tukevat palkkatuen tavoitteita, ja käyttäjäyritys maksaa työntekijästä asianmukaisen korvauksen. Tuen määrä siirron aikana ei voi ylittää käyttäjäyritykselle myönnettävää enimmäismäärää, eikä se voi olla suurempi kuin alkuperäiselle työnantajalle myönnetty palkkatuki.
Hae tukea hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Työsuhde voi alkaa vasta, kun tuesta on annettu päätös.
Jos haet palkkatuelle jatkoa, jätä jatkohakemus ennen uuden tukijakson alkamista. Työsuhteen täytyy jatkua välittömästi edellisen tukijakson päättymisestä.
Myönnetty palkkatuki maksetaan jälkikäteen niin, että maksatusjaksoon sisällytetään yhden kalenterikuukauden aikana päättyneet palkanmaksukaudet. Voit hakea tukea maksuun useamman maksatusjakson ajalta. Tuki maksetaan kuitenkin maksatusjaksoittain.
Toimita maksatushakemus työvoimaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana viimeinen tukijaksoon kuuluva maksatusjakso päättyy. Tukijakso on se ajanjakso, joka on määritetty päätöksessä tuen kestoksi.
Hae tukea ja sen maksatusta sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Kirjaudu asiointipalveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Täytä hakemus asiointipalvelussa ja lisää siihen tarvittavat liitteet. Palvelun sisäiset ohjeet auttavat hakemuksen täyttämisessä. Asiointipalvelussa voit jättää hakemuksen, vastata hakemusta koskeviin täydennyspyyntöihin, täydentää hakemustasi ja vastaanottaa asiaasi koskevat päätökset.
Asiointipalvelussa hakemuksen voi jättää valtuutettu henkilö. Organisaation puolesta voivat asioida ilman erikseen annettua valtuutta henkilöt, joilla on asioiden hoitamiseen olemassa oleva valtuus tai rekisteritietoihin perustuva oikeus. Asiointipalvelu tarkistaa henkilön asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä.
Tuessa käytettävä valtuusasia on nimeltään Palkkatuen hakeminen.
Valtuuden lisäksi asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta.
Saat neuvontaa asiointipalvelun käyttöön ja valtuuttamiseen Yritys-Suomi-neuvonnasta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Kykyviisari on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Kykyviisari-kyselyn avulla voit selvittää omaa tilannettasi, vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi.
Lisäksi saatat tarvita muutakin tukea ja kuntoutusvaihtoehtoja, jotta pääset työelämään tai voit pysyä työssäsi.
Sinun kannattaa selvittää terveydentilasi, jos sitä ei ole pitkään aikaan tarkastettu tai siinä on mielestäsi tapahtunut muutoksia. Jos olet työtön, vastuu työ- ja toimintakykysi arvioinnin järjestämisestä on työvoimaviranomaisella. Tarvitset lääkärinlausunnon, jotta voit osallistua työkyvyn tukemista edistäviin palveluihin.
Työttömien henkilöiden terveydentilaa voidaan selvittää hyvinvointialueen järjestämässä työttömien terveystarkastuksessa, työssä olevien henkilöiden terveydentilaa työterveyshuollossa ja opiskelijoiden terveydentilaa opiskeluterveydenhuollossa.
Jos tarvitset laaja-alaista palvelua työllistymisesi tukemiseksi, voit saada tukea monialaisista palveluista.
Henkilöasiakkaat
Työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli auttaa sinua työllistymään, jos tarvitset laaja-alaista tukea. Palvelun tavoitteena on poistaa työllistymisen esteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elämäntilanteeseen, terveydentilaan, työ- ja toimintakykyyn sekä osaamiseen ja ammattitaitoon.
Yhteistoimintamallissa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kela arvioivat yhdessä sinun kanssasi, millaista tukea tarvitset työllistymiseen. Sinulle tehdään monialainen työllistymissuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen tarvitsemasi työvoimapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntoutuspalvelut.
Jos olet alle 30-vuotias, voit saada eri viranomaisten ja muiden toimijoiden yhdessä tarjoamaa nuorille suunnattua monialaista neuvontaa, ohjausta ja palveluita matalalla kynnyksellä. Nuorten työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteispalvelun tarkoituksena on edistää nuorten opiskelumahdollisuuksia, työllistymistä, toimintavalmiuksia ja hyvinvointia.
Jos olet työtön ja työllistymistäsi voidaan edistää työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen yhteensovittamisella, voi työvoimaviranomainen, hyvinvointialue tai Kansaneläkelaitos ohjata sinut monialaiseen palvelutarpeen arviointiin.
Nuorten työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteispalvelussa voit asioida, jos olet alle 30-vuotias. Matalan kynnyksen palvelupisteessä voi asioida myös nimettömästi.
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinut mahdollista ohjata työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallin palveluihin. Myös hyvinvointialueesi tai Kela voi ohjata sinut palveluihin.
Nuorten työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteispalvelussa voit asioida oman tarpeesi mukaan matalalla kynnyksellä.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Kuntouttava työtoiminta voi olla sopiva ratkaisu silloin, kun olet palaamassa työelämään pitkittyneen työttömyyden jälkeen, aloittamassa uraasi tai kuntoutumassa sairaudesta tai vaikeista ajoista. Kuntouttava työtoiminta on suunnattu henkilöille, joiden työttömyys on pitkittynyt, joille on maksettu työttömyysturvaa tai toimeentulotukea määrätyn ajan ja jotka eivät pysty osallistumaan työvoimaviranomaisen tarjoamiin palveluihin.
Jos sinulla on työllistymiseen vaikuttava vamma tai sairaus, voit pyytää työvoimaviranomaiselta todistuksen osatyökykyiselle työnhakijalle.
Henkilöasiakkaat
Jos sinulla on työllistymiseesi vaikuttava lääkärin diagnosoima vamma tai sairaus ja olet työllistymässä suurtyönantajalle, voit pyytää työvoimaviranomaiselta todistuksen siitä, että sinut on merkitty työvoimapalveluiden asiakastietojärjestelmään osatyökyiseksi. Suurtyönantaja on työnantaja, joka on vakuutettu työeläkeyhtiössä ja jonka palkkasumma vuodessa ylittää suurtyönantajan palkkasummarajan.
Osatyökykyisen työnhakijan todistus pienentää suurtyönantajan kynnystä palkata osatyökykyinen työntekijä ja helpottaa työllistymistäsi. Kun sinulla on todistus, työnantajasi työeläkemaksuluokka ei muutu, jos joudut jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle ensimmäisen viiden vuoden aikana työsuhteesi alkamisesta.
Voit saada todistuksen osatyökykyisyydestä, jos
Voit pyytää todistuksen osatyökykyisyydestä, kun olet työllistymässä suurtyönantajalle. Todistuksen voimassaolo alkaa allekirjoitushetkestä, ja se on voimassa viisi vuotta. Todistusta ei voida antaa jälkikäteen.
Esitä työvoimaviranomaiselle voimassa oleva lääkärinlausunto tai muu lääketieteellinen dokumentti työkykyysi vaikuttavasta sairaudesta tai vammasta. Työvoimaviranomainen arvioi, vähentääkö sairautesi tai vammasi mahdollisuuksiasi saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä.
Kun olet työllistymässä suurtyönantajalle, pyydä työvoimaviranomaiselta todistus osatyökykyisyydestä.
Voit halutessasi toimittaa todistuksen työnantajallesi työsuhteen alussa.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työnantajalla on sekä velvollisuus että usein myös halu mukauttaa kohtuullisesti työtä ja työolosuhteita, jos se poistaa vamman tai sairauden aiheuttaman haitan työnteossa.
Jos sairaus tai vamma estää sinua tekemästä työtäsi, työpaikalla voidaan tehdä työn mukautuksia. Mukautuksilla tarkoitetaan työssä tehtäviä muutoksia, joilla työnkuvaasi ja tehtäviäsi muokataan vastaamaan ja tukemaan paremmin osaamistasi ja työkykyäsi.
Voit hakea työolosuhteiden järjestelytukea, kun työntekijäsi vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai muutoksia työpaikalla.
Yritykset ja yhteisöt
Työnantajana voit saada tukea työolosuhteiden järjestelyyn, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää
Tuki edistää täsmätyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia sijoittua sopivaan työhön tai säilyttää työpaikkansa avoimilla työmarkkinoilla.
Työolosuhteiden järjestelytuki on harkinnanvarainen. Työvoimaviranomainen arvioi tuen tarkoituksenmukaisuuden. Arvioinnissa otetaan huomioon työntekijäsi tarpeet ja organisaatiosi taloudellinen asema. Sinun on toimitettava työvoimaviranomaiselle riittävät selvitykset järjestelytuen tarpeen arvioimiseksi.
Järjestelytuen myöntäminen työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuviin hankintoihin tai muutostöihin edellyttää, että työnantajana osallistut kustannusten kattamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä.
Tuen enimmäismäärä työvälineiden hankkimisesta tai työpaikan muutostöistä on 4 000 euroa henkilöä kohden. Työvoimaviranomainen voi hyväksyä tuen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkoon.
Työvoimaviranomainen voi myöntää tukea korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua enintään 20 tuntia kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Tukea maksetaan toteutuneiden tuntien perusteella 20 euroa tunnilta. Tukea korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua maksetaan enintään 400 euroa kuukaudessa.
Työolosuhteiden järjestelytukea käytetään ensi sijassa vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi rekrytointitilanteissa. Järjestelytuki voidaan myöntää myös työsuhteessa olevan henkilön työn säilyttämisen tukemiseksi. Tukea ei myönnetä yrittäjän omasta vammasta tai sairaudesta johtuviin mukautustarpeisiin.
Työolosuhteiden järjestelytuki taloudelliseen toimintaan myönnetään valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena.
Voit hakea tukea vain sähköisellä lomakkeella. Työvoimaviranomainen tarkistaa tuen myöntämisehdot ja pyytää tarvittaessa lisätietoja ennen päätöstä.
Hae työolosuhteiden järjestelytukea muutostöihin tai työvälineiden tai kalusteiden hankkimiseen työvoimaviranomaiselta kuukauden kuluessa muutostyön tekemisestä tai työvälineen taikka kalusteen hankinnasta.
Työolosuhteiden järjestelytuki korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Toimita tukea koskeva maksatushakemus työvoimaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.
Hae tukea ja sen maksatusta sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Kirjaudu palveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Täytä hakemus asiointipalvelussa ja lisää siihen tarvittavat liitteet. Palvelun sisäiset ohjeet auttavat hakemuksen täyttämisessä. Asiointipalvelussa voit jättää hakemuksen, vastata hakemusta koskeviin täydennyspyyntöihin, täydentää hakemustasi ja vastaanottaa asiaasi koskevat päätökset.
Asiointipalvelussa hakemuksen voi jättää valtuutettu henkilö. Organisaation puolesta voivat asioida ilman erikseen annettua valtuutta henkilöt, joilla on asioiden hoitamiseen olemassa oleva valtuus tai rekisteritietoihin perustuva oikeus. Asiointipalvelu tarkistaa henkilön asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä.
Tuessa käytettävä valtuusasia on nimeltään Työllisyyden, ympäristön, elinkeinotoiminnan ja liikenteen valtionavustusten hakeminen.
Valtuuden lisäksi asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Voit halutessasi tehdä töitä ja ansaita palkkaa samaan aikaan, kun saat osatyökykyisyyteen liittyvää eläkettä tai tukea. Tässä tilanteessa sinun täytyy selvittää ansaintarajat. Ansaintarajat määrittelevät palkan määrän, jonka voit ansaita ilman, että palkka vaikuttaa eläkkeesi tai tukesi määrään. Jos haluat kokeilla paluuta työhön tekemällä töitä sen verran enemmän, että ansaintarajasi ylittyvät, sinulla on mahdollisuus jättää eläkkeesi lepäämään. Eläkkeen lepäämään jättäminen tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi.
Erilaiset järjestöt tarjoavat monenlaista tukea työllistymiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Näiden toimijoiden kokemus ja tieto täydentävät julkisen sektorin työllisyyspalveluita.
Järjestöistä voit saada vastauksia esimerkiksi työelämään tai opintoihin liittyviin kysymyksiin, jos koet kuuluvasi niiden kohderyhmään. Tuen tarjoamisen lisäksi monet järjestöt työllistävät henkilöitä, joilla on työkyvyn kanssa haasteita.
Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)
Jos olet palaamassa työelämään, aloittelemassa uraasi tai kuntoutumassa sairaudesta tai vaikeista ajoista, kuntouttava työtoiminta voi olla sinulle sopiva ratkaisu.
Kuntouttava työtoiminta on suunnattu henkilöille, joiden työttömyys on pitkittynyt, joille on maksettu työttömyysturvaa tai toimeentulotukea määrätyn ajan ja jotka eivät pysty osallistumaan työvoimaviranomaisen tarjoamiin palveluihin.
Kuntouttava työtoiminta on hyvinvointialueen järjestämää toimintaa, jonka avulla voit päästä helpommin takaisin kiinni työelämään. Sen avulla voit löytää vahvuuksiasi ja saada rytmiä arkeesi.
Kyse voi olla esimerkiksi yhdistyksen tai säätiön järjestämästä työpajasta tai seurakunnan toiminnasta. Myös hyvinvointialueet voivat tuottaa palvelua itse. Toiminnan on tarkoitus parantaa mahdollisuuksiasi päästä työhön tai koulutukseen sekä antaa keinoja elämänhallintaan.
Kuntouttavan työtoiminnan määrä ja sisältö mitoitetaan tarpeidesi mukaan. Jakso kestää vähintään kolme kuukautta ja kertoja on viikossa yhdestä neljään. Kuntouttavan työtoiminnan ajan sinulla on oikeus työttömyysturvaan, minkä lisäksi voit saada kulu- tai matkakorvausta.
Jotta pääset mukaan kuntouttavaan työtoimintaan, tarvitset aktivointisuunnitelman. Tee suunnitelma yhdessä työvoimapalveluiden asiantuntijan ja hyvinvointialueesi sosiaalitoimen kanssa. Jos haluat kuntouttavaan työtoimintaan, ota yhteyttä asuinalueesi työvoimaviranomaisen toimipaikkaan.
Jos olet työtön ja työllistymisesi esteenä on esimerkiksi elämäntilanteesi, terveydentilasi, työ- ja toimintakykysi tai osaaminen ja ammattitaitosi, voit päästä mukaan työllistymistä edistävään monialaisen tuen yhteistoimintamalliin. Työvoimaviranomainen, hyvinvointialue tai Kansaneläkelaitos ohjaa sinut yhteistoimintamallin asiakkaaksi. Voit kysyä palveluun pääsyä alueesi työvoimaviranomaiselta.
Voit lukea Työmarkkinatorin Aluesivuilta työvoimapalveluiden siirtymisestä kuntiin ja miten sinun tulee toimia. Aluesivuille on myös koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Jos olet alle 30-vuotias, voit asioida nuorten työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteispalvelussa. Yhteispalvelusta saat monialaista neuvontaa, ohjausta ja palveluita liittyen opiskelumahdollisuuksiin, työllistymiseen, toimintavalmiuksiin ja hyvinvointiin.
Nuorten yhteispalvelussa voit asioida oman tarpeesi mukaan. Voit asioida palvelupisteessä myös nimettömästi.
Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)
Työttömänä sinulla on paljon erilaisia mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistasi tai kokeilla jotain täysin uutta. Jos olet työtön työnhakija, on tärkeää, että sovit opintojen aloittamisesta työvoimapalveluiden asiantuntijan kanssa ennen opintojen aloittamista.
Voit olla oikeutettu työttömyysturvaan opiskelujen aikana tietyillä ehdoilla. Ennen opiskelun aloittamista työvoimapalveluiden asiantuntija arvioi, täyttyvätkö työttömyysturvan saamisen edellytykset, joten ota yhteyttä asiantuntijaasi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos olet työtön työnhakija, muistathan ilmoittaa kaikista alkavista opinnoistasi asiantuntijallesi. Ilmoita opiskeluista myös silloin, kun et saa opintotukea.
Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa voit suorittaa perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai osan näistä tutkinnoista. Monilla aloilla järjestetään lisäksi jatko- tai täydennyskoulutusta. Maksutonta ammatillista työvoimakoulutusta järjestetään ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, korkeakouluissa ja yksityisissä oppilaitoksissa.
Jos harkitset yrittäjyyttä tai aiot aloittaa yritystoiminnan, voit osallistua työvoimakoulutuksena järjestettävään yrittäjäkoulutukseen. Yritystoiminnan aloittamisen voi yhdistää joustavasti yrittäjäkoulutuksen suorittamiseen.
Jos haluat kehittää osaamistasi työttömyyden aikana ja olet vähintään 25-vuotias, tutustu omaehtoiseen opiskeluun. Omaehtoinen opiskelu tarkoittaa koulutusta, jonka tuottaa ja jonka opiskelijavalinnasta päättää oppilaitos, ei työvoimapalvelut. Sinun tulee sopia opinnoista oman asiantuntijasi kanssa.
Jos olet yli 25-vuotias, opiskellut aiemmin ja sinulta puuttuu tutkinnosta vain pieni osa tai haluat suorittaa jonkin lyhyen täydentävän kurssin, sinulla voi olla mahdollisuus tehdä lyhytkestoisia opintoja ja saada tältä ajalta työttömyysturvaa. Opiskelu voi kestää enintään kuusi kuukautta.
Sivutoiminen opiskelu on opiskelua, joka ei estä sinua tekemästä ja hakemasta kokoaikatyötä. Opinnot voivat olla esimerkiksi uuden taidon opettelua, perusopintojen tekemistä avoimessa oppilaitoksessa tai aiemmin keskeytyneen tutkinnon tekemistä loppuun.
Omaehtoinen opiskelu on vaihtoehto työvoimapalveluiden kotoutumiskoulutuksille. Omaehtoinen opiskelu on hyödyksi silloin, jos työvoimaviranomainen ei voi tarjota sinulle opiskelupaikkaa kotoutumiskoulutuksesta tai löydät jonkin muun tarpeisiisi paremmin sopivan koulutuksen. Joskus omaehtoinen opiskelu voi nopeuttaa työllistymistäsi ja kotoutumistasi. Opintojen pitää olla suomeksi tai ruotsiksi. Jos opinnot sisältyvät yhteiskuntaorientaatioon, ne voivat olla omalla äidinkielelläsi.
Haaveiletko uudesta askeleesta urallasi? Haluatko löytää piilossa lymyävän työpaikan? Kun teet ja julkaiset työnhakuprofiilin Työmarkkinatorilla, annat työntekijöitä etsiville työnantajille mahdollisuuden olla sinuun yhteydessä.
Lue lisääHaluatko kehittää omaa osaamistasi? Voit kehittää ammatillista pätevyyttäsi monella eri tavalla.
Oletko tietoinen kaikesta siitä, mitä osaat? Sinun on tärkeää tietää, mitä jo osaat ja mitä voisit vielä oppia, jos tavoittelet uutta työtä tai haluat kehittää osaamistasi. Voit täydentää osaamistasi ja tutkintojasi korkeakoulussa tai opiskella missä vain oppilaitoksessa työnteon ohessa.
Korkeakouluissa voit täydentää aiempia korkeakoulututkintojasi tai opiskella kokonaan uutta alaa. Näitä erillisiä opintoja voit suorittaa myös työn ohessa ammatillisen pätevyyden lisäämiseksi.
Jos olet töissä, voit suorittaa työn ohessa monimuoto-opintoja tai voit kysyä työnantajaltasi mahdollisuutta pitää opintovapaata.
Monimuoto-opinnot on suunniteltu käytäväksi työn ohessa, joten lähiopetusta on vähemmän ja se painottuu iltoihin ja viikonloppuihin. Monimuoto-opinnoissa yhdistetään eri opiskelumuotoja, joten se voi sisältää esimerkiksi lähiopetusta, verkko-opiskelua, opintoryhmätyöskentelyä ja itsenäistä opiskelua.
Opintovapaakäytännöt vaihtelevat työpaikoittain, joten keskustele niistä oman työnantajasi kanssa.
Voit kehittyä työnhakijana, kun hallitset työnhaun perusteet.
Olemme koonneet tälle sivulle vinkkejä, joiden avulla parannat mahdollisuuksiasi työllistymiseen. Kerromme esimerkiksi siitä, kuinka laadit työnhakudokumenttisi ja miten työhaastatteluun kannattaa valmistautua.
Työmarkkinatorilla voit automatisoida työnhakuasi luomalla työnhakuprofiilin. Työnhakuprofiililla voit esitellä itsesi, kertoa osaamisestasi ja listata koulutuksesi ja työkokemuksesi. Täyttämiesi tietojen pohjalta saat ehdotuksia sinulle sopivista työpaikoista ja osaamisestasi kiinnostuneet työnantajat voivat ottaa sinuun yhteyttä.
Työnhaussa on useita eri vaiheita ja se kannattaa aloittaa tiedon hankinnalla. Kun olet löytänyt kiinnostavan työpaikan, yritä saada mahdollisimman hyvä käsitys siitä, millainen työnantaja on ja mitä kaikkea avoimeen työtehtävään kuuluu. Kun olet hankkinut etukäteen tietoa, sinun on helpompi hakea paikkaa.
Kun löydät kiinnostavan työtehtävän, tutustu työpaikkailmoitukseen huolellisesti. Avoimeen tehtävään liittyen kannattaa etsiä vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin.
Ennen työhakemuksen lähettämistä kannattaa tutustua myös työnantajaan. Vieraile organisaation verkkosivuilla ja selvitä ainakin organisaation toimiala, koko ja rakenne sekä visio, arvot ja tavoitteet.
Kun olet tutustunut sekä työtehtävään että työnantajaan ja haluat edelleen hakea paikkaa, kannattaa pohtia, miten edetä. Otatko yhteyttä työnantajaan ennen työhakemuksen lähettämistä? Auttaako soittaminen, työpaikalla vierailu tai sähköpostiviestin lähettäminen sinua hakemuksen kirjoittamisessa? Joskus työpaikkailmoituksessa kerrotaan lisätietojen kysymistä varten rekrytointiin osallistuvan henkilön yhteystiedot sekä ajankohdat, joina voit lähestyä työnantajaa. Jos sinulla on oikeasti kysyttävää työtehtävään liittyen ja koet, että työnantajaan yhteyden ottaminen on hyödyllistä, voit tehdä sen ennen työhakemuksen lähettämistä. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, mikä on tilanteeseesi sopivin vaihtoehto ja edetä sen mukaisesti.
Vaikka perinteisten työnhakudokumenttien laatiminen saattaa tuntua vanhanaikaiselta, hakukirje ja CV vaaditaan edelleen lähes jokaisessa työnhakuprosessissa. Hyvä yhdistelmä on yleensä yksisivuinen hakukirje ja enintään kahden sivun pituinen ansioluettelo.
Oman osaamisen muotoilu kattavasti mutta kiinnostavasti voi olla haastavaa. Seuraavien ohjeiden avulla saat tehtyä onnistuneen hakukirjeen ja kiinnostavan CV:n.
Hakukirjeen kirjoittamiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa, sillä hyvän tekstin avulla voit päästä työhaastatteluun. Hakukirjeen tavoitteena onkin herättää rekrytoijan mielenkiinto niin, että saat kutsun työhaastatteluun.
Hakukirjeessä kerrot,
Hakukirjeen on hyvä olla myyvä, ytimekäs ja kohdennettu juuri sille työnantajalle, jonka työpaikkaa haet. CV:ssä kuvaat taustaasi ja työhistoriaasi, mutta hakukirjeessä suuntaat tulevaan.
Vältä listojen tekemistä. Hakukirjeessä voit kertoa itsestäsi ja taidoistasi vapaamuotoisemmin. Asiaosaamisen lisäksi tuo esille myös muita vahvuuksiasi, joista on hyötyä hakemassasi tehtävässä. Niiden kuvaamisen lisäksi hakukirjeessä on olennaista kertoa, mitä juuri sinulla on tarjota organisaatiolle.
Jos haet työtehtävään, johon sinulla ei ole aiempaa kokemusta, selvennä, miten osaamisesi soveltuu tehtävään ja korosta oppimiskykyä, motivaatiota ja hyvää asennetta.
Lopuksi kannattaa tarkistaa tekstin oikeinkirjoitus. Hakukirje on tilaisuus näyttää kykysi, ja pienilläkin yksityiskohdilla on merkitystä. Varmista siis, ettei tekstiin jää kirjoitusvirheitä.
Kun teet ansioluetteloa, pyri tekemään siitä kattava mutta selkeä kokonaisuus. Voit käyttää luovuutta CV:si tekemisessä, mutta asettelun ei kannata poiketa liikaa yleisesti käytetystä rakenteesta. Ilmaisun kannattaa olla tiivistä. On nimittäin todella tärkeää, että rekrytoija löytää olennaiset tiedot helposti ja nopeasti, sillä yhdelle ansioluettelolle ei välttämättä anneta kovinkaan paljoa aikaa.
Hyvä ansioluettelo on visuaalisesti kiinnostava, selkeä ja helposti ymmärrettävä. Lisäksi siitä selviää nopeasti, täytätkö työtehtävän vaatimukset.
Ansioluetteloon kannattaa kuvata työkokemus ja koulutustiedot kronologisessa järjestyksessä niin, että viimeisin kokemus on ensimmäisenä. Kerro lyhyesti jokaisesta työkokemuksestasi. Kuvaile, mitä työtehtäviisi on kuulunut ja mitä olet työssä oppinut. Työkokemuksen lisäksi voit kertoa kielitaidostasi ja IT-taidoistasi sekä listata suosittelijoita.
Tarkista, että yhteystietosi löytyvät ansioluettelosta.
LinkedIn-profiili ei ole syrjäyttänyt perinteistä CV:tä, mutta palvelu voi toimia ansioluettelon tukena työnhakuprosessissa.
Voit kirjoittaa hakukirjeen myös sähköpostin viestikenttään. Mieti sähköpostin teksti yhtä huolellisesti kuin jos tekisit perinteistä hakukirjettä.
Työnantajien omissa sähköisissä työnhakupalveluissa on omat erityispiirteensä. Rekrytoija voi esimerkiksi tehdä niihin sanahakuja. Etsi siis ilmoituksesta tehtävän luonnetta ja hakijan ominaisuuksia kuvaavia avainsanoja ja hyödynnä niitä hakemuksessasi. Muista kuvata myös oma erityisosaamisesi.
Kun teet hakemuksen työnantajan verkkopalvelussa, lue täyttöohjeet huolellisesti. Avoimiin kohtiin tarkoitetut tekstit kannattaa kirjoittaa valmiiksi tekstinkäsittelyohjelmalla ja kopioida sitten lomakkeelle.
Jos kyseessä on avoin hakemus, päivitä sitä säännöllisesti.
Työnantajat pyytävät yhä useammin työnhakijoilta videohakemusta. Videomateriaali helpottaa työnantajaa hakijoiden esikarsinnassa. Videon välityksellä voit antaa itsestäsi aidomman kuvan kuin perinteisen työhakemuksen kautta.
Tee lyhyt, 1–3 minuutin pituinen video ja lataa se johonkin videopalveluun. Lähetä linkki työnantajalle.
Esittely kannattaa opetella tekemään luontevasti ilman paperin lukemista. Videolla voit esimerkiksi
Portfolio on kokoelma parhaimmista ja tärkeimmistä töistäsi tai saavutuksistasi. Voit koota portfolion eri tavoin. Se voi olla kansio, salkku, näytetyö, suunnitelma, piirros tai valokuvakokoelma.
Luovilla aloilla käytetään paljon portfolioita, mutta ne toimivat monilla muillakin aloilla. Esimerkiksi kokin portfoliossa voisi olla itse kehitettyjä reseptejä, valokuvia annoksista ja asiakaspalautteita.
Jokaista työnhakukertaa varten on hyvä koota uusi portfolio. Älä tee portfoliosta liian laajaa.
Portfolio voi sisältää
Voit lähettää portfolion työnantajalle tai ottaa sen mukaan työhaastatteluun ja esitellä sitä siellä. Jos portfoliosi löytyy verkosta, muista laittaa työhakemukseesi linkki siihen.
Työhaastattelua ei pidä ajatella yksipuolisena kuulusteluna, vaan mahdollisuutena tutustua puolin ja toisin. Työnantajalle haastattelu on tapa testata työnhakijan sopivuutta avoimeen tehtävään ja työyhteisöön. Myös hakija tutustuu työnantajaan sekä pohtii sopivuuttaan tehtävään ja kiinnostustaan tulla osaksi organisaatiota. Muista tämä, kun menet työhaastatteluun.
Kun haastat haastattelijan ja esität kysymyksiä liittyen työnantajaan ja työtehtävään, luot itsestäsi motivoituneen vaikutelman ja ilmaiset, että olet aidosti kiinnostunut tehtävästä. Samalla saat tietoa siitä, sopiiko kyseinen paikka juuri sinulle.
Seuraavaksi kerromme vinkkejä, miten voit onnistua työhaastattelussa.
Kun valmistaudut haastatteluun hyvin, voit mennä haastatteluun rennompana ja olla oma itsesi. Pieni jännittäminen ei haittaa.
Ennen haastattelua kannattaa tehdä seuraavat asiat.
Myönteisellä ensivaikutelmalla on suuri merkitys, kun ihmiset kohtaavat. Pukeudu haastatteluun haettavan tehtävän ja työnantajan mukaisesti. Ota mukaan hakukirjeesi, ansioluettelosi, työ- ja koulutodistuksesi sekä mahdollinen portfoliosi. Ole ajoissa paikalla.
Haastattelussa rekrytoija arvioi, oletko aidosti kiinnostunut tehtävästä ja ovatko taitosi ja osaamisesi avoimeen tehtävään sopivia. Haastattelussa selviää ennen kaikkea, millaisia ovat vuorovaikutustaitosi ja asenteesi. Jos haastattelijoita on enemmän kuin yksi, huomioi kaikki haastattelijat tasapuolisesti.
Muista, että eleillä, ilmeillä ja tavallasi puhua kerrot itsestäsi paljon. Kuuntele, mitä sinulta kysytään ja mieti vastaukset rauhassa. Kun vastaat, ole rehellinen, mutta arvioi myös, mitä kannattaa mahdollisesti jättää kertomatta.
Haastattelussa on yleensä kolme vaihetta.
Pohdi haastattelun jälkeen, miten se mielestäsi sujui. Arvioi, mikä meni hyvin ja missä voisi vielä parantaa.
Ellet tule valituksi, selvitä työnantajalta tai haastattelijalta, mitkä tekijät painottuivat valinnassa ja mitkä vaikuttivat siihen, ettet tullut valituksi.
Harjoittele kysymyksiin vastaamista ja pohdi sopivia vastauksia etukäteen. Mitä paremmin valmistaudut, sitä varmempi olo sinulla on haastattelutilanteessa.
Sinulta saatetaan kysyä useita samankaltaisia kysymyksiä tai kysymysten järjestys voi tuntua täysin sattumanvaraiselta. Tällöin haastattelija voi testata paineensietokykyäsi.
Kannattaa muistaa, että kaikkiin työnantajan esittämiin kysymyksiin ei tarvitse vastata. On hyvä tiedostaa myös se, että työhaastattelun lisäksi työnantaja voi selvittää sopivuuttasi tehtävään henkilöarvioinneilla ja soveltuvuustesteillä.
On olemassa aiheita, jotka eivät saa vaikuttaa rekrytointiprosessiin. Sinun ei tarvitse esimerkiksi työhaastattelussa vastata kysymyksiin, jotka liittyvät
Työnantaja ei saa asettaa työnhakijoita eriarvoiseen asemaan edellä mainittujen ominaisuuksien perusteella.
Poikkeuksena voi olla harvoja tilanteita, joissa listatuilla ominaisuuksilla on olennaisesti vaikutusta työtehtävän suorittamiseen.
Työhaastattelun lisäksi pätevyyttäsi ja soveltuvuuttasi tehtävään voidaan selvittää myös muilla tavoin.
Ammatillista pätevyyttäsi voidaan testata eri tavoilla. Sinua voidaan pyytää esimerkiksi antamaan työnäyte työtä muistuttavassa tilanteessa, osallistumaan ryhmätyöhön tai pitämään pienimuotoinen esiintyminen.
Psykologinen arviointi selvittää tai ennustaa, miten suoriudut työssä tutkimalla ajatteluasi, osaamistasi, kykyjäsi, ominaisuuksiasi tai toimintamallejasi.
Psykologisen arvioinnin kautta työnantaja voi haluta selvittää esimerkiksi
Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että testit perustuvat luotettaviin menetelmiin ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä. Niiden suorittajien tulee olla riittävän asiantuntevia.
Valmistaudut testeihin parhaiten, kun olet oma itsesi ja menet paikalle avoimin mielin. Sinulla on aina oikeus saada kopio tai suullinen palaute testiraportista.
Työnhaussa tarvitaan omaa aktiivisuutta, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Erilaiset palvelut auttavat sinua työnhaussa eri elämäntilanteissa.
Jos tarvitset apua koulutus- ja uravaihtoehtojen pohtimisessa tai tulevaisuudensuunnitelmiesi selkeyttämisessä, sinun kannattaa osallistua ammatinvalinta- ja uraohjaukseen, koulutusneuvontaan tai uravalmennukseen. Työnhakusi alussa sinulla saattaa olla tarve kehittää työnhakutaitojasi, jolloin voit osallistua ryhmämuotoiseen työnhakuvalmennukseen tai henkilökohtaiseen työhönvalmennukseen. Työkokeilun kautta voit tutustua uuteen alaan, tai se voi tukea paluutasi työelämään pitkän poissaolon jälkeen. Jos sinun täytyy päivittää osaamistasi tai suunnittelet kouluttautumista uudelle alalle, työvoimakoulutus tai RekryKoulutus voi olla hyvä vaihtoehto.
Ammatinvalinta- ja uraohjaus auttaa sinua arvioimaan ammatti-, koulutus- tai työvaihtoehtoja.
Henkilöasiakkaat
Ammatinvalinta- ja uraohjauksessa keskustelet ohjaajan kanssa luottamuksellisesti ammatinvalinnasta, ammatillisesta kehittymisestä, työelämään sijoittumisesta ja elinikäisestä oppimisesta.
Laillistettu psykologi voi myös sinun suostumuksellasi käyttää psykologisia arviointimenetelmiä, joiden avulla selvitetään ammatti- ja uravaihtoehtoja, osaamista, soveltuvuutta sekä työ- ja toimintakykyä.
Jotta voit saada ammatinvalinta- ja uraohjausta, sinun ei tarvitse olla ilmoittautunut työnhakijaksi.
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista saada ammatinvalinta- ja uraohjausta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Uravalmennus ohjaa ja tukee sinua erilaisten uravaihtoehtojen selvittämisessä.
Henkilöasiakkaat
Uravalmennus voi sopia sinulle, jos sinulta puuttuu ammatillinen koulutus, harkitset alan vaihtoa, palaat takaisin työelämään tai harkitset yrityksen perustamista.
Uravalmennuksessa saat tietoa, ohjausta ja tukea ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojesi selkeyttämiseen, koulutukseen hakeutumiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Valmennus auttaa sinua löytämään vahvuutesi ja uuden suunnan urallasi.
Voit osallistua uravalmennukseen, jos
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista saada uravalmennusta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työnhakuvalmennuksessa voit opiskella työnhakutaitoja.
Henkilöasiakkaat
Työn hakeminen on taito, jota voi opiskella. Työnhakuvalmennuksessa saat tukea ja ohjausta itsenäiseen työnhakuun.
Työnhakuvalmennuksessa opit käyttämään eri työnhakukanavia ja arvioimaan eri työpaikkavaihtoehtoja oman työnhakusi ja osaamisesi kannalta.
Voit hakea työnhakuvalmennukseen, jos
Työvoimaviranomainen päättää, ketkä valitaan työnhakuvalmennukseen.
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista saada työnhakuvalmennusta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työhönvalmennus ohjaa ja tukee sinua työllistymisessä henkilökohtaisesti.
Henkilöasiakkaat
Työhönvalmennus on sinulle sopiva palvelu, jos tarvitset henkilökohtaista tukea työn hakemiseen tai työn aloittamiseen tai jos olet ollut pitkään työtön.
Työhönvalmennus räätälöidään tarpeidesi mukaan. Valmentaja auttaa sinua työpaikan tai oppisopimuspaikan etsimisessä, työsopimuksen tekemisessä sekä työsuhteen vakiinnuttamisessa.
Voit osallistua työhönvalmennukseen, jos
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista saada työhönvalmennusta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työkokeilulla voit selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja käytännön työtehtävissä. Työkokeilulla voit myös tukea työelämään paluutasi.
Henkilöasiakkaat
Työkokeilu voi sopia sinulle, jos pohdit omaa alaa tai haluat selvittää, sopiiko jokin ala sinulle. Työkokeilu on vaihtoehto myös silloin, kun olet ollut pitkään poissa työelämästä. Työkokeilussa osallistut työpaikalla yleisesti tehtäviin töihin. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä siitä tule kustannuksia työnantajalle.
Sovit työkokeilun kestosta ja työajoista yhdessä alueesi työvoimaviranomaisen ja työnantajan kanssa. Työkokeilu voi kestää enintään kuusi kuukautta.
Saat työkokeilun aikana samaa työttömyysturvaa kuin työttömänä.
Jos työkokeiluun osallistumisesta tulee kustannuksia, voit saada osallistumispäiviltä kulukorvausta. Jos et saa kulukorvausta työttömyysetuuden maksajalta eli työttömyyskassalta tai Kelalta, työvoimaviranomainen voi maksaa harkinnanvaraista kulukorvausta.
Voit osallistua työkokeiluun, jos
Sovitte työvoimaviranomaisen kanssa työllistymissuunnitelmassasi, hankitko työkokeilupaikan itse vai tarvitsetko apua paikan löytämiseen.
Työkokeilun järjestäjä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, säätiö tai valtion virasto tai laitos. Yksityishenkilö ei voi toimia työkokeilun järjestäjänä. Et voi mennä työkokeiluun sellaiseen työpaikkaan, johon olet jo työsuhteessa.
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista osallistua työkokeiluun.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työvoimakoulutuksella kehität ammatillista osaamistasi ja edistät työllistymistäsi.
Henkilöasiakkaat
Työvoimakoulutus kehittää ammatillisia valmiuksiasi ja edistää työllistymistäsi. Työvoimakoulutus on työvoimaviranomaisen järjestämää koulutusta. Työvoimaviranomainen ja koulutuksen toteuttaja suunnittelevat koulutuksen yhdessä. Myös työnantajat voivat osallistua työvoimakoulutuksen järjestämiseen.
Työvoimakoulutus voi olla
Työvoimakoulutus on sinulle maksutonta, joten sinun ei tarvitse maksaa osallistumis- tai tutkintomaksuja. Kortti- ja lupakoulutukset voivat kuitenkin olla maksullisia.
Jos olet työtön, sinulla on työvoimakoulutuksen aikana oikeus samaan työttömyysturvaan kuin työttömänä.
Jos koulutukseen osallistumisesta tulee kustannuksia, voit saada osallistumispäiviltä kulukorvausta. Jos et saa kulukorvausta työttömyysturvan maksajalta eli työttömyyskassalta tai Kelalta, voit hakea harkinnanvaraista kulukorvausta alueesi työvoimaviranomaiselta.
Sinut voidaan valita työvoimakoulutukseen, jos
Jos olet alle 20-vuotias, sinut voidaan valita työvoimakoulutukseen vain, jos koulutuksen suorittaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista omaehtoisena opiskeluna.
Koulutuksen järjestävä työvoimaviranomainen päättää opiskelijoiden valitsemisesta. Työvoimaviranomainen varmistaa, että täytät koulutuksen pääsyvaatimukset. Opiskelijavalinnassa voidaan käyttää haastatteluja ja soveltuvia testimenetelmiä. Työvoimaviranomainen antaa sinulle kirjallisen päätöksen valinnan tuloksesta.
Haussa olevat työvoimakoulutukset näet Koulutukset ja palvelut -verkkopalvelusta.
Hae työvoimakoulutukseen Työmarkkinatorin asiointipalvelussa.
Ellet voi käyttää verkkoasiointia, voit hakea koulutukseen Hakemus työvoimakoulutukseen -lomakkeella.
Tutustu huolellisesti sinua kiinnostavan koulutuksen pääsyvaatimuksiin ennen kuin jätät hakemuksesi.
Jos olet työtön työnhakija, voit hakea työvoimaviranomaiselta korvausta matka- ja yöpymiskustannuksista silloin, kun matkustat työvoimakoulutuksen valintatilaisuuteen tai soveltuvuuskokeeseen tai käynnille oppilaitokseen ennen työvoimakoulutuksen aloittamista, jos vammasi tai sairautesi edellyttää tutustumista oppilaitoksen esteettömyyteen ja soveltuvuuteen.
Saat tukea asiointipalvelun käyttöön Työmarkkinatorin sähköisen asioinnin neuvonnasta.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Yhteishankintakoulutus on työvoimaviranomaisen ja yrityksen yhdessä järjestämää työvoimakoulutusta.
Yritykset ja yhteisöt
Yhteishankintakoulutus on työvoimakoulutusta, jota työvoimaviranomainen voi järjestää yhdessä työnantajan, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantajan tai yrittäjyysoikeudet luovuttavan yrityksen kanssa siten, että tämä osallistuu koulutuksen rahoittamiseen.
Työnantajana voit järjestää työvoimakoulutusta nykyisen tai tulevan henkilöstön ammatillisen osaamisen ja valmiuksien lisäämiseksi. Voit järjestää yhteishankintakoulutusta silloin, kun koulutus kohdentuu palveluksessasi oleville työntekijöille tai vuokratyöntekijöille, palvelukseesi palkattaville henkilöille tai palveluksestasi lomautetuille tai irtisanotuille henkilöille.
Yhteishankintakoulutus voi olla myös suunnattu sinulle yrittäjänä, kun olet aloittamassa yritystoimintaa.
Työvoimaviranomainen selvittää, täyttyvätkö koulutuksen edellytykset ja onko koulutukselle tarvetta.
Jos koulutus on suunnattu työnantajan palvelukseen palkattaville henkilöille, on työnantajan maksuosuus koulutuksen kokonaishinnasta ilman arvolisäveroa 30 prosenttia ja työvoimaviranomaisen osuus 70 prosenttia.
Jos koulutus on suunnattu työnantajan palveluksesta lomautetuille tai irtisanotuille henkilöille, on työnantajan maksuosuus koulutuksen kokonaishinnasta ilman arvolisäveroa 20 prosenttia ja työvoimaviranomaisen osuus 80 prosenttia.
Jos yhteishankintakoulutus on suunnattu työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille tai vuokratyöntekijöille, joiden tarkoitus on jatkaa työnantajan palveluksessa, on työnantajan maksuosuus koulutuksen kokonaishinnasta ilman arvolisäveroa 30–50 prosenttia. Maksuosuudet määräytyvät työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrän ja työnantajan vuosiliikevaihdon tai taseen perusteella.
Yhteishankintakoulutuksena ei rahoiteta tavanomaista perehdytys- ja henkilöstökoulutusta, jotka kuuluvat työnantajan kustannettaviksi tai koulutusta, jota työnantajat järjestävät noudattaakseen kansallisia koulutusnormeja.
Yrittäjäksi aikovana voit järjestää yhteishankintakoulutusta yrittäjävalmiuksien lisäämiseksi itsellesi, jos sinulla olisi yrittäjänä harvalukuisia toimeksiantajia tai tarkoituksesi on hankkia yrittäjyysoikeudet toiselta yritykseltä.
Ota yhteyttä alueesi työvoimaviranomaiseen ja tee esitys yhteishankintakoulutuksesta.
Esityksesi käsittelijä arvioi kanssasi henkilöstön koulutustarpeet ja tekee alustavan koulutussuunnitelman.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Jos olet alle 30-vuotias, käynti Ohjaamossa voi auttaa alkuun. Ohjaamosta saat tietoa ja ohjausta tarpeidesi mukaan esimerkiksi opiskeluun, työllistymiseen ja arjen sujumiseen liittyvissä asioissa.
Kykyviisari on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Kykyviisari-kyselyn avulla voit selvittää omaa tilannettasi, vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi.
Jos olet työttömänä työnhakijana, työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea palkkakustannuksiisi. Jos olet yli 55-vuotias ja työttömänä työnhakijana, työnantajalle voidaan myöntää 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea. Kun haet työtä tai vastaanotat työttömänä työn paikkakunnalta, joka sijaitsee kaukana asuinpaikkakunnastasi, voit saada korvausta tai avustusta matka- ja yöpymiskustannuksiin tai työmatka- ja muuttokuluihin.
Palkkatuki on taloudellinen tuki työnantajalle työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin.
Yritykset ja yhteisöt
Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työvoimaviranomainen voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja parantaa hänen ammatillista osaamistaan. Palkkatuki edistää myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.
Palkkatukea voidaan myöntää
Työvoimaviranomainen arvioi, onko tuki tarkoituksenmukaisin keino edistää työttömän työnhakijan työllistymistä ja päättää erikseen jokaisen tukijakson keston ja määrän. Tieto palkkatuesta on kirjattu työttömän työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tai palkkatukikorttiin.
Palkkatukijakson pituuteen vaikuttaa esimerkiksi palkattavan henkilön työttömyyden kesto ja alentuneen työkyvyn vaikutus työsuoritukseen. Tuki myönnetään useimmiten viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi riippuen palkkatukea edeltävän työttömyyden kestosta. Tuki myönnetään enintään työsuhteen keston ajaksi. Tuki voidaan myöntää 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan.
Työnantajana sitoudut maksamaan tuella palkatulle työntekijälle vähintään työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai tavanomaista ja kohtuullista palkkaa, jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole. Palkkatukea ei myönnetä, jos tuella palkattavan palkka määräytyisi yksinomaan työn tuloksen perusteella.
Palkkatuen määrä on useimmiten 50 prosenttia tuella palkattavasta aiheutuvista palkkakustannuksista
Palkkatukea voi hakea yritys, kunta, kuntayhtymä tai hyvinvointialue tai muu yhteisö, kuten yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai seurakunta.
Tukea ei voida myöntää työsuhteeseen, joka on alkanut jo ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Poikkeuksena tähän on uuden tukijakson myöntäminen, kun jakso alkaa välittömästi edellisen tukijakson päättymisestä.
Tukea ei myönnetä, jos
Tukea on mahdollista saada irtisanomisista tai lomautuksista huolimatta, kun työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä palkkatuen hakemisen hetkellä on vähintään yhtä suuri kuin työtekijöiden irtisanomisen tai lomauttamisen ajankohtana. Tuki ei saa heikentää palveluksessasi olevien työntekijöiden asemaa.
Jos tuella palkattu siirtyy liikkeen luovutuksen, yhteisön sulautumisen tai jakautumisen taikka yhteisöjen yhdistymisen takia toisen työnantajan palvelukseen kesken palkkatukijakson, palkkatuki työntekijän vastaanottavalle työnantajalle voidaan myöntää ajaksi, joka luovuttavalle työnantajalle myönnetyn palkkatukijakson kestosta on jäljellä. Vastaanottavan työnantajan on toimitettava palkkatukihakemus työvoimaviranomaiselle kuukauden kuluessa tuella palkatun siirtymisestä luovutuksensaajan tai vastaanottavan yhteisön palvelukseen.
Tuella palkattu henkilö voidaan siirtää toisen työnantajan (käyttäjäyrityksen) tehtäviin, jos työvoimaviranomainen on antanut siihen luvan. Hakemukseen on liitettävä käyttäjäyrityksen vakuutus tuen ehtojen täyttymisestä. Siirron edellytyksenä on, että käyttäjäyritys täyttää tuen myöntämiselle asetetut vaatimukset, työtehtävät tukevat palkkatuen tavoitteita, ja käyttäjäyritys maksaa työntekijästä asianmukaisen korvauksen. Tuen määrä siirron aikana ei voi ylittää käyttäjäyritykselle myönnettävää enimmäismäärää, eikä se voi olla suurempi kuin alkuperäiselle työnantajalle myönnetty palkkatuki.
Hae tukea hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Työsuhde voi alkaa vasta, kun tuesta on annettu päätös.
Jos haet palkkatuelle jatkoa, jätä jatkohakemus ennen uuden tukijakson alkamista. Työsuhteen täytyy jatkua välittömästi edellisen tukijakson päättymisestä.
Myönnetty palkkatuki maksetaan jälkikäteen niin, että maksatusjaksoon sisällytetään yhden kalenterikuukauden aikana päättyneet palkanmaksukaudet. Voit hakea tukea maksuun useamman maksatusjakson ajalta. Tuki maksetaan kuitenkin maksatusjaksoittain.
Toimita maksatushakemus työvoimaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana viimeinen tukijaksoon kuuluva maksatusjakso päättyy. Tukijakso on se ajanjakso, joka on määritetty päätöksessä tuen kestoksi.
Hae tukea ja sen maksatusta sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Kirjaudu asiointipalveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Täytä hakemus asiointipalvelussa ja lisää siihen tarvittavat liitteet. Palvelun sisäiset ohjeet auttavat hakemuksen täyttämisessä. Asiointipalvelussa voit jättää hakemuksen, vastata hakemusta koskeviin täydennyspyyntöihin, täydentää hakemustasi ja vastaanottaa asiaasi koskevat päätökset.
Asiointipalvelussa hakemuksen voi jättää valtuutettu henkilö. Organisaation puolesta voivat asioida ilman erikseen annettua valtuutta henkilöt, joilla on asioiden hoitamiseen olemassa oleva valtuus tai rekisteritietoihin perustuva oikeus. Asiointipalvelu tarkistaa henkilön asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä.
Tuessa käytettävä valtuusasia on nimeltään Palkkatuen hakeminen.
Valtuuden lisäksi asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta.
Saat neuvontaa asiointipalvelun käyttöön ja valtuuttamiseen Yritys-Suomi-neuvonnasta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työllistämistuki on taloudellinen tuki työnantajalle 55 vuotta täyttäneen työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin.
Yritykset ja yhteisöt
Työllistämistuki on 55 vuotta täyttäneen työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työvoimaviranomainen voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Tuen tarkoituksena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työllistymistä parantamalla heidän ammatillista osaamistaan tai yrittäjävalmiuksiaan. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.
Työllistämistuki edellyttää, että työsuhteeseen palkattava työtön työnhakija on täyttänyt 55 vuotta ja ollut työtön vähintään 24 kuukautta tuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana.
Työllistämistukea voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen. Tuella palkatun henkilön tulee työskennellä tuen saajan palveluksessa vähintään 25 tuntia viikossa. Jos alan säännöllinen työaika on alle 37,5 tuntia viikossa, työajan pitää olla vähintään 65 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.
Tieto tuesta on kirjattu työttömän työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tai palkkatukikorttiin.
Työllistämistuen määrä on 70 prosenttia palkkakustannuksista. Tuki voidaan myöntää 10 kuukaudeksi, mutta kuitenkin enintään työsuhteen keston ajaksi. Työllistämistukea maksetaan enintään 1770 euroa kuukaudessa. Tuella katettavilla palkkakustannuksilla tarkoitetaan työntekijälle työajan tai urakan suorittamisen perusteella maksettavaa ennakonpidätyksen alaista palkkaa.
Työllistämistukea voi hakea yritys, kunta, kuntayhtymä tai hyvinvointialue tai muu yhteisö, kuten yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai seurakunta.
Tukea ei voida myöntää työsuhteeseen, joka on alkanut jo ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös.
Työnantajana sitoudut maksamaan tuella palkatulle työntekijälle vähintään työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai tavanomaista ja kohtuullista palkkaa, jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole. Tukea ei myönnetä, jos tuella palkattavan palkka määräytyisi yksinomaan työn tuloksen perusteella.
Tukea ei myönnetä, jos
Tukea on mahdollista saada irtisanomisista tai lomautuksista huolimatta, kun työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on tuen hakemisen hetkellä vähintään yhtä suuri kuin työtekijöiden irtisanomisen tai lomauttamisen ajankohtana. Tuki ei saa heikentää palveluksessasi olevien työntekijöiden asemaa.
Hae tukea hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Työsuhde voi alkaa vasta, kun tuesta on annettu päätös.
Myönnetty tuki maksetaan jälkikäteen niin, että maksatusjaksoon sisällytetään yhden kalenterikuukauden aikana päättyneet palkanmaksukaudet. Voit hakea tukea maksuun useamman maksatusjakson ajalta. Tuki maksetaan kuitenkin maksatusjaksoittain.
Toimita maksatushakemus työvoimaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana viimeinen tukijaksoon kuuluva maksatusjakso päättyy. Tukijakso on se ajanjakso, joka on määritetty päätöksessä tuen kestoksi.
Hae tukea ja sen maksatusta sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Kirjaudu asiointipalveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Täytä hakemus asiointipalvelussa ja lisää siihen tarvittavat liitteet. Palvelun sisäiset ohjeet auttavat hakemuksen täyttämisessä. Asiointipalvelussa voit jättää hakemuksen, vastata hakemusta koskeviin täydennyspyyntöihin, täydentää hakemustasi ja vastaanottaa asiaasi koskevat päätökset.
Asiointipalvelussa hakemuksen voi jättää valtuutettu henkilö. Organisaation puolesta voivat asioida ilman erikseen annettua valtuutta henkilöt, joilla on asioiden hoitamiseen olemassa oleva valtuus tai rekisteritietoihin perustuva oikeus. Asiointipalvelu tarkistaa henkilön asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä.
Tuessa käytettävä valtuusasia on nimeltään Palkkatuen hakeminen.
Saat neuvontaa asiointipalvelun käyttöön ja valtuuttamiseen Yritys-Suomi-neuvonnasta.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Voit hakea korvausta matka- ja yöpymiskuluista, kun haet töitä tai osallistut työllistymistä edistävään palveluun.
Henkilöasiakkaat
Voit hakea korvausta matka- ja yöpymiskustannuksista, jos olet työtön työnhakija ja
Voit hakea korvausta Suomessa tehdyistä edestakaisista matkoista työhaastatteluun, jos työ kestää vähintään kaksi viikkoa ja työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia. Korvausta voidaan myöntää myös toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon tehdystä työhaastattelumatkasta.
Jotta voisit saada korvausta, sinun pitää olla työtön työnhakija. Kustannuksia voidaan korvata, jos
Matkakustannusten korvausperuste on matka kilometreinä kerrottuna 0,21 eurolla. Matkakustannuksista korvataan 12 euroa ylittävä osa enintään 200 euroon saakka.
Yöpymiskustannuksista myönnetään korvausta aiheutuneiden kustannusten perusteella mutta enintään 80 euroa vuorokaudessa.
Voit saada korvausta matkakustannuksista, jos työvoimaviranomainen pitää kustannusten korvaamista tarkoituksenmukaisena työvoiman saatavuuden ja työttömän työllistymisen kannalta.
Työvoimaviranomaisessa asioinnista aiheutuvista matkakustannuksista voidaan myöntää korvausta työttömälle henkilöasiakkaalle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee kuljetuspalvelua voidakseen asioida työvoimaviranomaisessa. Edellytyksenä matkakustannusten korvaamiselle on, että henkilökohtainen asiointi työvoimaviranomaisessa on välttämätöntä.
Työhaastatteluun tai palveluun osallistumisen matka- ja yöpymiskustannukset voidaan korvata vain, jos olet työtön ja työnhakijana alueesi työvoimapalveluissa.
Matkan pituus lasketaan niin, että matka alkaa tosiasiallisesta asuinpaikastasi.
Voit saada korvausta yöpymiskustannuksista, jos yöpyminen matkalla on ollut liikenneolosuhteiden vuoksi välttämätöntä ja yöpymisestä on aiheutunut kustannuksia.
Hae matka- ja yöpymiskustannusten korvausta työvoimaviranomaiselta kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Työvoimaviranomainen voi maksaa korvauksen kokonaan tai osittain ennakkona.
Jos haet korvausta matkakustannuksista, sinun ei tarvitse liittää hakemukseesi kuitteja. Jos yövyit matkalla, liitä hakemukseesi kuitit yöpymiskustannuksista.
Hae korvausta ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Kirjaudu palveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä hakemus asiointipalvelussa ja lisää siihen tarvittavat liitteet. Palvelun sisäiset ohjeet auttavat hakemuksen täyttämisessä. Asiointipalvelussa voit jättää hakemuksen, vastata hakemusta koskeviin täydennyspyyntöihin, täydentää hakemustasi ja vastaanottaa asiaasi koskevat päätökset.
Jos et voi käyttää asiointipalvelua, hae korvausta tulostettavalla lomakkeella. Toimita lomake työvoimaviranomaisellesi.
Jos sinulle on myönnetty korvausta matka- tai yöpymiskustannuksista kokonaan tai osittain ennakkona, toimita aiheutuneiden kustannusten tositteet päätöksen tehneelle viranomaiselle kuukauden kuluessa matkan päättymisestä.
Jos olet hakenut korvausta asiointipalvelussa, voit tarvittaessa täydentää korvauksen maksatukseen tarvittavia tietoja asiointipalvelussa.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)
Työkokeilulla voit selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja käytännön työtehtävissä. Työkokeilulla voit myös tukea työelämään paluutasi.
Henkilöasiakkaat
Työkokeilu voi sopia sinulle, jos pohdit omaa alaa tai haluat selvittää, sopiiko jokin ala sinulle. Työkokeilu on vaihtoehto myös silloin, kun olet ollut pitkään poissa työelämästä. Työkokeilussa osallistut työpaikalla yleisesti tehtäviin töihin. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä siitä tule kustannuksia työnantajalle.
Sovit työkokeilun kestosta ja työajoista yhdessä alueesi työvoimaviranomaisen ja työnantajan kanssa. Työkokeilu voi kestää enintään kuusi kuukautta.
Saat työkokeilun aikana samaa työttömyysturvaa kuin työttömänä.
Jos työkokeiluun osallistumisesta tulee kustannuksia, voit saada osallistumispäiviltä kulukorvausta. Jos et saa kulukorvausta työttömyysetuuden maksajalta eli työttömyyskassalta tai Kelalta, työvoimaviranomainen voi maksaa harkinnanvaraista kulukorvausta.
Voit osallistua työkokeiluun, jos
Sovitte työvoimaviranomaisen kanssa työllistymissuunnitelmassasi, hankitko työkokeilupaikan itse vai tarvitsetko apua paikan löytämiseen.
Työkokeilun järjestäjä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, säätiö tai valtion virasto tai laitos. Yksityishenkilö ei voi toimia työkokeilun järjestäjänä. Et voi mennä työkokeiluun sellaiseen työpaikkaan, johon olet jo työsuhteessa.
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista osallistua työkokeiluun.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Palkkatuki on taloudellinen tuki työnantajalle työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin.
Yritykset ja yhteisöt
Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työvoimaviranomainen voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja parantaa hänen ammatillista osaamistaan. Palkkatuki edistää myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.
Palkkatukea voidaan myöntää
Työvoimaviranomainen arvioi, onko tuki tarkoituksenmukaisin keino edistää työttömän työnhakijan työllistymistä ja päättää erikseen jokaisen tukijakson keston ja määrän. Tieto palkkatuesta on kirjattu työttömän työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tai palkkatukikorttiin.
Palkkatukijakson pituuteen vaikuttaa esimerkiksi palkattavan henkilön työttömyyden kesto ja alentuneen työkyvyn vaikutus työsuoritukseen. Tuki myönnetään useimmiten viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi riippuen palkkatukea edeltävän työttömyyden kestosta. Tuki myönnetään enintään työsuhteen keston ajaksi. Tuki voidaan myöntää 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan.
Työnantajana sitoudut maksamaan tuella palkatulle työntekijälle vähintään työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai tavanomaista ja kohtuullista palkkaa, jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole. Palkkatukea ei myönnetä, jos tuella palkattavan palkka määräytyisi yksinomaan työn tuloksen perusteella.
Palkkatuen määrä on useimmiten 50 prosenttia tuella palkattavasta aiheutuvista palkkakustannuksista
Palkkatukea voi hakea yritys, kunta, kuntayhtymä tai hyvinvointialue tai muu yhteisö, kuten yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai seurakunta.
Tukea ei voida myöntää työsuhteeseen, joka on alkanut jo ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Poikkeuksena tähän on uuden tukijakson myöntäminen, kun jakso alkaa välittömästi edellisen tukijakson päättymisestä.
Tukea ei myönnetä, jos
Tukea on mahdollista saada irtisanomisista tai lomautuksista huolimatta, kun työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä palkkatuen hakemisen hetkellä on vähintään yhtä suuri kuin työtekijöiden irtisanomisen tai lomauttamisen ajankohtana. Tuki ei saa heikentää palveluksessasi olevien työntekijöiden asemaa.
Jos tuella palkattu siirtyy liikkeen luovutuksen, yhteisön sulautumisen tai jakautumisen taikka yhteisöjen yhdistymisen takia toisen työnantajan palvelukseen kesken palkkatukijakson, palkkatuki työntekijän vastaanottavalle työnantajalle voidaan myöntää ajaksi, joka luovuttavalle työnantajalle myönnetyn palkkatukijakson kestosta on jäljellä. Vastaanottavan työnantajan on toimitettava palkkatukihakemus työvoimaviranomaiselle kuukauden kuluessa tuella palkatun siirtymisestä luovutuksensaajan tai vastaanottavan yhteisön palvelukseen.
Tuella palkattu henkilö voidaan siirtää toisen työnantajan (käyttäjäyrityksen) tehtäviin, jos työvoimaviranomainen on antanut siihen luvan. Hakemukseen on liitettävä käyttäjäyrityksen vakuutus tuen ehtojen täyttymisestä. Siirron edellytyksenä on, että käyttäjäyritys täyttää tuen myöntämiselle asetetut vaatimukset, työtehtävät tukevat palkkatuen tavoitteita, ja käyttäjäyritys maksaa työntekijästä asianmukaisen korvauksen. Tuen määrä siirron aikana ei voi ylittää käyttäjäyritykselle myönnettävää enimmäismäärää, eikä se voi olla suurempi kuin alkuperäiselle työnantajalle myönnetty palkkatuki.
Hae tukea hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Työsuhde voi alkaa vasta, kun tuesta on annettu päätös.
Jos haet palkkatuelle jatkoa, jätä jatkohakemus ennen uuden tukijakson alkamista. Työsuhteen täytyy jatkua välittömästi edellisen tukijakson päättymisestä.
Myönnetty palkkatuki maksetaan jälkikäteen niin, että maksatusjaksoon sisällytetään yhden kalenterikuukauden aikana päättyneet palkanmaksukaudet. Voit hakea tukea maksuun useamman maksatusjakson ajalta. Tuki maksetaan kuitenkin maksatusjaksoittain.
Toimita maksatushakemus työvoimaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana viimeinen tukijaksoon kuuluva maksatusjakso päättyy. Tukijakso on se ajanjakso, joka on määritetty päätöksessä tuen kestoksi.
Hae tukea ja sen maksatusta sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Kirjaudu asiointipalveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Täytä hakemus asiointipalvelussa ja lisää siihen tarvittavat liitteet. Palvelun sisäiset ohjeet auttavat hakemuksen täyttämisessä. Asiointipalvelussa voit jättää hakemuksen, vastata hakemusta koskeviin täydennyspyyntöihin, täydentää hakemustasi ja vastaanottaa asiaasi koskevat päätökset.
Asiointipalvelussa hakemuksen voi jättää valtuutettu henkilö. Organisaation puolesta voivat asioida ilman erikseen annettua valtuutta henkilöt, joilla on asioiden hoitamiseen olemassa oleva valtuus tai rekisteritietoihin perustuva oikeus. Asiointipalvelu tarkistaa henkilön asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä.
Tuessa käytettävä valtuusasia on nimeltään Palkkatuen hakeminen.
Valtuuden lisäksi asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta.
Saat neuvontaa asiointipalvelun käyttöön ja valtuuttamiseen Yritys-Suomi-neuvonnasta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työhönvalmennus ohjaa ja tukee sinua työllistymisessä henkilökohtaisesti.
Henkilöasiakkaat
Työhönvalmennus on sinulle sopiva palvelu, jos tarvitset henkilökohtaista tukea työn hakemiseen tai työn aloittamiseen tai jos olet ollut pitkään työtön.
Työhönvalmennus räätälöidään tarpeidesi mukaan. Valmentaja auttaa sinua työpaikan tai oppisopimuspaikan etsimisessä, työsopimuksen tekemisessä sekä työsuhteen vakiinnuttamisessa.
Voit osallistua työhönvalmennukseen, jos
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista saada työhönvalmennusta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työnhakuvalmennuksessa voit opiskella työnhakutaitoja.
Henkilöasiakkaat
Työn hakeminen on taito, jota voi opiskella. Työnhakuvalmennuksessa saat tukea ja ohjausta itsenäiseen työnhakuun.
Työnhakuvalmennuksessa opit käyttämään eri työnhakukanavia ja arvioimaan eri työpaikkavaihtoehtoja oman työnhakusi ja osaamisesi kannalta.
Voit hakea työnhakuvalmennukseen, jos
Työvoimaviranomainen päättää, ketkä valitaan työnhakuvalmennukseen.
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista saada työnhakuvalmennusta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työvoimakoulutuksella kehität ammatillista osaamistasi ja edistät työllistymistäsi.
Henkilöasiakkaat
Työvoimakoulutus kehittää ammatillisia valmiuksiasi ja edistää työllistymistäsi. Työvoimakoulutus on työvoimaviranomaisen järjestämää koulutusta. Työvoimaviranomainen ja koulutuksen toteuttaja suunnittelevat koulutuksen yhdessä. Myös työnantajat voivat osallistua työvoimakoulutuksen järjestämiseen.
Työvoimakoulutus voi olla
Työvoimakoulutus on sinulle maksutonta, joten sinun ei tarvitse maksaa osallistumis- tai tutkintomaksuja. Kortti- ja lupakoulutukset voivat kuitenkin olla maksullisia.
Jos olet työtön, sinulla on työvoimakoulutuksen aikana oikeus samaan työttömyysturvaan kuin työttömänä.
Jos koulutukseen osallistumisesta tulee kustannuksia, voit saada osallistumispäiviltä kulukorvausta. Jos et saa kulukorvausta työttömyysturvan maksajalta eli työttömyyskassalta tai Kelalta, voit hakea harkinnanvaraista kulukorvausta alueesi työvoimaviranomaiselta.
Sinut voidaan valita työvoimakoulutukseen, jos
Jos olet alle 20-vuotias, sinut voidaan valita työvoimakoulutukseen vain, jos koulutuksen suorittaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista omaehtoisena opiskeluna.
Koulutuksen järjestävä työvoimaviranomainen päättää opiskelijoiden valitsemisesta. Työvoimaviranomainen varmistaa, että täytät koulutuksen pääsyvaatimukset. Opiskelijavalinnassa voidaan käyttää haastatteluja ja soveltuvia testimenetelmiä. Työvoimaviranomainen antaa sinulle kirjallisen päätöksen valinnan tuloksesta.
Haussa olevat työvoimakoulutukset näet Koulutukset ja palvelut -verkkopalvelusta.
Hae työvoimakoulutukseen Työmarkkinatorin asiointipalvelussa.
Ellet voi käyttää verkkoasiointia, voit hakea koulutukseen Hakemus työvoimakoulutukseen -lomakkeella.
Tutustu huolellisesti sinua kiinnostavan koulutuksen pääsyvaatimuksiin ennen kuin jätät hakemuksesi.
Jos olet työtön työnhakija, voit hakea työvoimaviranomaiselta korvausta matka- ja yöpymiskustannuksista silloin, kun matkustat työvoimakoulutuksen valintatilaisuuteen tai soveltuvuuskokeeseen tai käynnille oppilaitokseen ennen työvoimakoulutuksen aloittamista, jos vammasi tai sairautesi edellyttää tutustumista oppilaitoksen esteettömyyteen ja soveltuvuuteen.
Saat tukea asiointipalvelun käyttöön Työmarkkinatorin sähköisen asioinnin neuvonnasta.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Uravalmennus ohjaa ja tukee sinua erilaisten uravaihtoehtojen selvittämisessä.
Henkilöasiakkaat
Uravalmennus voi sopia sinulle, jos sinulta puuttuu ammatillinen koulutus, harkitset alan vaihtoa, palaat takaisin työelämään tai harkitset yrityksen perustamista.
Uravalmennuksessa saat tietoa, ohjausta ja tukea ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojesi selkeyttämiseen, koulutukseen hakeutumiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Valmennus auttaa sinua löytämään vahvuutesi ja uuden suunnan urallasi.
Voit osallistua uravalmennukseen, jos
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista saada uravalmennusta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)