Nykyinen tai tuleva työntekijäsi saattaa tarvita tukea, jotta työn tekeminen olisi mahdollista. Työmarkkinatorilta löydät tietoa ja palveluita, jotka auttavat sekä ennaltaehkäisemään työkyvyn haasteista aiheutuvia ongelmia että löytämään ratkaisuja silloin, kun työntekijäsi alentunut työkyky on jo alkanut vaikeuttaa työntekoa.
Tarvitsetko työyhteisöösi uuden työntekijän? Kun etsit avoimeen tehtävään sopivaa osaajaa, voit hyödyntää omia verkostojasi, erilaisia työnhakusivustoja, sosiaalista mediaa tai julkisia työvoimapalveluita.
Kun etsit uutta työntekijää, kannattaa ensin käydä läpi omat sekä tuttujesi ja työntekijöidesi verkostot. Voit löytää sopivan tekijän helposti tällä tavalla. Aina verkostoista ei kuitenkaan löydy vaadittua osaamista, joten silloin sinun kannattaa ilmoittaa avoimesta työpaikasta julkisesti.
Nykyään verkossa on paljon erilaisia työnhaku- ja työpaikkailmoitussivustoja, joiden avulla voit helposti etsiä uusia työntekijöitä. Ilmoita avoimesta työpaikasta myös omalla verkkosivullasi.
Työnantajana sinun kannattaa hyödyntää myös sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi LinkedInistä löytyy monipuolisesti eri alojen asiantuntijoita, jotka etsivät uutta työpaikkaa. Lisäksi Facebookin ja Instagramin kautta voi löytyä sopivia osaajia. Maksullisella markkinoinnilla saat enemmän näkyvyyttä työpaikkailmoituksillesi sosiaalisessa mediassa. Edelleen myös sanomalehdissä julkaistaan työpaikkailmoituksia.
Työmarkkinatorin Yrityksen asiointi -osiossa voit julkaista työpaikkailmoituksen ja saada ehdotuksia avoimeen paikkaasi sopivista työntekijöistä. Voit myös selata julkaistuja työnhakuprofiileja ilman työpaikkailmoituksen julkaisemista.
Työvoimaviranomaisen palvelut työnantajille ja yrittäjille löydät Yrityksen asioinnista.
Tutustu myös alueesi työvoimaviranomaisen tarjoamiin työnvälityspalveluihin.
Jos haluat rekrytoida nuoren työntekijän tai osaajan ulkomailta, tutustu aiheita käsitteleviin sisältöihimme.
Työvoimairanomaisen myöntämät työllistämisen tuet eli palkkatuki, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki ja työolosuhteiden järjestelytuki, lähtevät sekä työnhakijan että työnantajan tarpeista. Työnhakija tarvitsee apua työllistymiseen ja sinulla on työnantajana tarve löytää tehtävään osaava tekijä. Uusi sopiva työntekijä voikin löytyä työnhakijasta, jonka työnhakua tuetaan. Myös osatyökykyisellä, pitkään työttömänä olleella tai nuorella voi olla hyödyllistä osaamista ja oikea asenne työhön ja uuden oppimiseen. Kannattaa myös selvittää, tarjoaako kuntasi työllistämispalkkioita.
Saatat myös tietää henkilön, jonka haluaisit palkata palvelukseesi, mutta hänellä ei ole tehtävään vaadittavaa osaamista. Voit kouluttaa organisaatioosi osaavia työntekijöitä esimerkiksi oppisopimuksella, yhteishankintakoulutuksella, työvoimakoulutuksen kautta tai palkkatuen avulla. Joissain tilanteissa voitte kokeilla henkilön soveltuvuutta työhön työkokeilun avulla.
Työnantajana sinulla on monenlaisia lakisääteisiä velvollisuuksia sekä työntekijöitäsi että viranomaisia kohtaan.
Palkanmaksu ei ole ainoa velvollisuus, joka koskee sinua työnantajana. Sinun tulee myös tarjota työterveyshuolto, huolehtia työsuojelusta, vakuuttaa työntekijäsi ja laatia tasa-arvosuunnitelma. Jotta työnteko olisi mahdollisimman turvallista, tarkkaile työympäristöä, työtiloja ja työtapoja. Muista hoitaa myös palkkaperusteiset ja muut ilmoitukset eri viranomaisille. Jos toimialallasi on voimassa oleva työehtosopimus, tulee työehtojen olla sen mukaisia.
Työterveyshuoltolaki velvoittaa sinut työnantajana järjestämään henkilöstöllesi työterveyshuollon, kun työntekijöitä on vähintään yksi. Työterveyshuolto kuuluu kaikille työntekijöillesi riippumatta heidän työajastaan tai työsuhteidensa kestosta. Työterveyshuollon tavoitteena on edistää työntekijöidesi terveyttä ja turvallisia työoloja, tukea työkykyä koko työuran ajan sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia.
Työsuojelun tavoitteena on luoda turvallinen, terveellinen ja tuottava työpaikka. Työnantajana sinulla on velvollisuus tehdä työsuojelun toimintaohjelma. Lisäksi vastuullasi on arvioida ja vähentää mahdollisia vaaroja ja vikatilanteita.
Vakuutus antaa sinulle turvaa sen varalle, että työntekijäsi loukkaantuu työtapaturmassa tai työmatkalla tai sairastuu ammattitautiin. Voit ottaa vakuutuksen haluamastasi vahinkovakuutusyhtiöstä. Eri vakuutusyhtiöillä on erilaisia käytäntöjä, joten vakuutuksen tarkka hinta vaihtelee. Jos haluat, voit kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä.
Työntekijöille otettavia pakollisia vakuutuksia ovat työeläkevakuutus, työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, ryhmähenkivakuutus, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu. Jos haluat, voit ottaa lisäksi myös vapaaehtoisia vakuutuksia.
Voit olla yhteydessä alueesi työvoimaviranomaiseen ja saada apua työnantajuuden eri tilanteisiin Työmarkkinatorin Yrityksen asiointi -osion kautta.
Työvoimaviranomaisen palvelut työnantajille ja yrittäjille löydät Yrityksen asioinnista.
Työntekijäsi saattaa tarvita tukea, jotta työn tekeminen olisi mahdollista. Tietyt toimenpiteet auttavat sinua ehkäisemään työntekijöidesi mahdollisia työkyvyn ongelmia. Määrättyihin toimenpiteisiin sinulla työnantajana on myös velvollisuus.
Voit ennaltaehkäistä työntekijän työkyvyn ongelmia, kun sovit työkyvyn tukemiseen liittyvistä toimintatavoista, seuraat sairauspoissaoloja, teet yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja käyt keskusteluja työkykyyn liittyvistä asioista.
Työterveyshuolto toimii yhteistyössä organisaatiosi kanssa työntekijöidesi terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi heidän työuransa kaikissa vaiheissa. Työkyvyn tukeminen perustuu työyhteisössänne sovittuihin käytäntöihin. Johdon, henkilöstöhallinnon ja työntekijöiden sekä työterveyshuollon kesken sovitut toimintatavat kirjataan työpaikan työkyvyn tuen malliin.
Jos huomaat työntekijäsi työkyvyn heikentyneen tai sairauspoissaoloraja (yli 90 päivää) ylittyy, on vastuullasi nostaa asia esille ja keskustella siitä työntekijäsi kanssa.
Työnantajana sinulla on velvollisuus järjestää jokaiselle työ- tai virkasuhteessa olevalle työntekijällesi ainakin ehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Voit hankkia nämä palvelut joko julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Työterveyshuollon hankkiminen on suositeltavaa myös silloin, kun olet yrittäjä, vaikka se ei olekaan pakollista.
Voit käydä työntekijäsi kanssa varhaisen tuen keskustelun, jossa pyritte löytämään ratkaisuja hänen työkykynsä tukemiseksi. Keskustelua tilanteesta kannattaa jatkaa työterveysneuvottelussa, joka toteutetaan yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Työkykyä tukevat muutostoimenpiteet -sivulta löydät erilaisia ratkaisuja tilanteeseen, jossa työntekijäsi alentunut työkyky on alkanut jo haitata työntekoa.
Kaikki työyhteisön jäsenet ovat vastuussa hyvinvoinnista työpaikalla. Työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.
Voidaanko työyhteisössäsi hyvin? Organisaation arvot ja toimintaympäristö sekä johtaminen vaikuttavat työyhteisön ja yksittäisten työntekijöiden hyvinvointiin.
Työnantajana työturvallisuudesta huolehtiminen on sinun vastuullasi. Jotta työpaikallanne voidaan hyvin, ennakoi mahdollisia ongelmia, aseta selkeät tavoitteet ja rakenna luottamusta. Varmista myös, että johtaminen toimii ja kohtelet työntekijöitä yhdenvertaisesti. Kun johdat oikeudenmukaisesti, avoimesti ja kannustavasti, parannat työyhteisönne hyvinvointia ja työntekijät voivat onnistua työssään paremmin.
Mitä voit tehdä työnantajana?
Työsuojeluhallinnosta voit kysyä neuvoa ja ohjeita työpaikkaa koskevissa terveyteen, turvallisuuteen ja työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi sinun täytyy ilmoittaa työsuojeluun tietyistä vaarallisista töistä, todetuista ammattitaudeista ja vakavista työtapaturmista.
Edellytyksenä sille, että voitte työyhteisössänne hyvin, on työntekijöidesi työkyvystä huolehtiminen. Työkyvyn ylläpitoon on olemassa erilaisia keinoja ja käytäntöjä. Määrättyihin toimenpiteisiin sinulla työnantajana on myös velvollisuus.
Voit käydä työntekijäsi kanssa varhaisen tuen keskustelun, jossa pyritte löytämään ratkaisuja hänen työkykynsä tukemiseksi. Keskustelua tilanteesta kannattaa jatkaa työterveysneuvottelussa, joka toteutetaan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Jos työssä suoriutumisessa ilmenee vaikeuksia, joita ette saa korjattua työpaikan omin keinoin, voit ohjata työntekijäsi työterveysneuvottelun lisäksi myös työkyvyn arviointiin.
Työterveyshuolto toimii yhteistyössä organisaatiosi kanssa työntekijöidesi terveyden ja työkyvyn edistämiseksi heidän työuransa kaikissa vaiheissa. Työkyvyn tukeminen perustuu työyhteisössänne sovittuihin käytäntöihin. Johdon, henkilöstöhallinnon ja työntekijöiden sekä työterveyshuollon kesken sovitut toimintatavat kirjataan työpaikan työkyvyn tuen malliin.
Jos työntekijäsi sairaus tai vamma estää työn tekemisen, voitte tehdä työpaikallanne työn mukautuksia. Mukautuksilla tarkoitetaan työssä tehtäviä muutoksia, joissa työnkuvaa muokataan vastaamaan ja tukemaan paremmin työntekijäsi osaamista ja työkykyä.
Jos uudella tai nykyisellä työntekijälläsi on vamma tai sairaus, jonka vuoksi työtehtävissä selviytyminen edellyttää esimerkiksi työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, voit hakea työvoimaviranomaiselta työolosuhteiden järjestelytukea.
Työnantajana sinulla on velvollisuus järjestää jokaiselle työ- tai virkasuhteessa olevalle työntekijällesi ainakin ehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Voit hankkia nämä palvelut joko julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestää ne itse. Työterveyshuollon hankkiminen on suositeltavaa myös silloin, kun olet yrittäjä, vaikka se ei olekaan pakollista.
Kuntoutuksesta voi olla työntekijällesi apua silloin, kun vamma tai sairaus vaikeuttaa hänen työskentelyään tai selviytymistään elämän eri vaiheissa.
Jos huomaat työntekijäsi työkyvyn heikentyneen tai sairauspoissaoloraja (yli 90 päivää) ylittyy, on vastuullasi nostaa asia esille ja keskustella siitä työntekijäsi kanssa.
Työelämästä perhevapaalle ja takaisin – perhevapaiden opas työnantajille sisältää tietoa, jonka avulla voit työnantajana sujuvoittaa työyhteisössäsi työn ja perheen yhteensovittamista ja edistää koko työyhteisön hyvinvointia.
Oppaaseen on tiivistetty keskeiset asiat perhevapaista, joita koskeva laki uudistui 1.8.2022. Siinä kerrotaan, mitä sinun kannattaa ottaa huomioon ennen työntekijän perhevapaita, niiden aikana sekä silloin, kun työntekijä palaa vapailta takaisin työhön.
Työnantajana sinulla on velvollisuus huolehtia työntekijöidesi työkyvyn ylläpidosta ja etsiä ratkaisuja mahdollisiin työkykyyn liittyviin ongelmiin.
Sinulla on käytössäsi erilaisia toimenpiteitä, jotka mahdollisesti auttavat löytämään ratkaisuja silloin, kun työntekijäsi alentunut työkyky on alkanut haitata työntekoa.
Jos uuden tai nykyisen työntekijäsi sairaus tai vamma estää työn tekemisen, voitte tehdä työpaikalla työn mukautuksia. Mukautuksilla tarkoitetaan työssä tehtäviä muutoksia, joilla työntekijäsi työnkuvaa muokataan vastaamaan ja tukemaan paremmin hänen osaamistaan ja työkykyään.
Sovi työntekijäsi kanssa tarvittavista työtehtävien muutoksista ja mukautuksista. Tehkää niistä myös kirjallinen sopimus. Sopikaa lisäksi, milloin tilannetta arvioidaan uudelleen yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa.
Kun sovit työtekijäsi kanssa työaikajärjestelyistä, hän saa päivittäiseen työskentelyynsä joustavuutta.
Voitte sopia esimerkiksi liukuvasta työajasta, joka tarkoittaa sitä, että työnteon alkamis- ja päättymisajat ovat tietyissä rajoissa työntekijöidesi päätettävissä. Järjestelyn täytyy noudattaa työaikalakia ja alanne työehtosopimusta.
Työntekijäsi voivat tehdä työtä myös osa-aikaisesti. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat muun muassa harkinnanvarainen osa-aikatyö, osittainen vanhuuseläke, osatyökyvyttömyyseläke ja perhevapaisiin kuuluva osittainen hoitovapaa.
Etätyö on työtä, jota työntekijäsi tekee joko kotona tai muussa sovitussa paikassa varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Etätyö voi olla joko kokoaikaista tai osittaista siten, että työntekijä on esimerkiksi osan viikosta etätyössä ja osan työpaikalla. Työntekijäsi voi tehdä etätyötä myös kertaluonteisesti erikseen sovitun ajan verran.
Kun työtehtäviä ja työprosesseja mukautetaan työntekijän työkyvyn mukaisiksi, hän saattaa jaksaa työskennellä paremmin erilaisissa elämäntilanteissa.
Voit järjestellä työntekijöidesi tehtäviä uudelleen työpaikan sisällä tai sopeuttaa heidän työaikojaan ja työnteon muotoja. Voitte tehdä työnjakoon joko määräaikaisia tai pysyviä muutoksia. Muutoksista kannattaa keskustella yhdessä koko työyhteisön kanssa.
Osatyökykyisyys työyhteisössä (ttk.fi)
Työkierto taas tarkoittaa sitä, että työntekijäsi siirtyy määräajaksi toisiin toimintoihin tai yksiköihin työpaikalla, minkä jälkeen hän palaa takaisin entiseen työhönsä. Työkierron tavoitteena voi olla esimerkiksi työntekijän työhyvinvoinnin tai motivaation lisääminen.
Voit käyttää työn muotoiluun ja organisoimiseen Ratko-menetelmää. Sen avulla voitte järjestää työyhteisössänne tehtäviä uudelleen. Pilkotte kaikkien mukanaolijoiden työtehtävät osiin. Tehtävistä, jotka jäävät työntekijöidesi ydinosaamisen ulkopuolelle ja joita he ovat tottuneet tekemään oman ydintehtävänsä ohessa, luotte kokonaan uuden tehtäväkokonaisuuden. Tämän uuden työtehtävän voitte muotoilla sellaiseksi, joka vastaa esimerkiksi osatyökykyisen työntekijän työkykyä.
Ratko-menetelmää voit hyödyntää sekä uusien että nykyisten työntekijöidesi kohdalla. Saat tarvittaessa apua menetelmän toteuttamiseen Ratko-asiantuntijapalvelusta tai Ratko-menetelmän käyttökoulutuksesta.
Saavutettava työympäristö on kaikille työntekijöillesi sopiva, yhdenvertainen ja helposti lähestyttävä.
Jos työntekijäsi toimintakyky on heikentynyt vamman tai sairauden takia, hän voi saada tukea esimerkiksi apuvälineistä. Apuvälineen käyttöönotto on yksilöllinen osa kuntoutus- tai hoitoprosessia. Työntekijäsi saa perusterveydenhuollosta tavallisimpia liikkumista sekä päivittäis- ja aistitoimintoja tukevia apuvälineitä. Apuvälineiden järjestämiseen osallistuu kuitenkin useita eri toimijoita, joista jokainen on vastuussa omasta osa-alueestaan.
Jos työntekijäsi ei vamman tai sairauden takia selviä tietyissä toimissa, hän voi tarvita henkilökohtaista apua. Henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Avun järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla.
Jos työntekijäsi tarvitsee kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamman vuoksi tulkkausta, hän asuu Suomessa ja hänellä on käytössään jokin kommunikointikeino, hän voi käyttää Kelan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua.
Työnantajana sinun on kehitettävä työoloja ja toimintatapoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Jos palveluksessasi on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, sinulla on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Sinun on käsiteltävä edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.
Jos uudella tai nykyisellä työntekijälläsi on vamma tai sairaus, jonka vuoksi työtehtävissä selviytyminen edellyttää esimerkiksi työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, voit hakea työvoimapalveluilta työolosuhteiden järjestelytukea.
Vaikka työkyvyn ylläpitämiseksi olisi tehty työn mukautuksia tai muita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, työntekijäsi työkyky saattaa siitä huolimatta alentua työsuhteen aikana. Tällaisiin tilanteisiin on erilaisia keinoja ja apua tarjolla.
Voit ohjata työntekijäsi työkyvyn arviointiin, jos työssä suoriutumisessa ilmenee vaikeuksia, joita ette saa korjattua työpaikan omin keinoin. Työkyvyn arvioinnissa arvioidaan työntekijän kykyä suoriutua nykyisistä tehtävistä, toiminta- ja työkyvyn kehitystä sekä mahdollisuuksia toimia työelämässä. Oman työterveyshuollon lääkäri on usein paras asiantuntija työkyvyn arviointiin, koska hänellä on tietoa työpaikan olosuhteista.
Jos uudella tai nykyisellä työntekijälläsi on vamma tai sairaus, jonka vuoksi työtehtävissä selviytyminen edellyttää esimerkiksi työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, voit hakea työvoimapalveluilta työolosuhteiden järjestelytukea.
Kuntoutuksesta voi olla työntekijällesi apua silloin, kun vamma tai sairaus vaikeuttaa hänen työskentelyään tai selviytymistään erilaisissa elämäntilanteissa.
Palkkatuella työllistämäsi työntekijä voi siirtyä toisen työnantajan palvelukseen esimerkiksi tilanteessa, jossa toisella työnantajalla on mahdollisuus tarjota työntekijäsi työkyvylle paremmin soveltuvia työtehtäviä. Siirto voidaan tehdä joko määräajaksi tai koko palkkatukijakson loppuajaksi.
Palkkatuella työllistetyn työntekijän siirtäminen toisen työnantajan palvelukseen
Jos olet suurtyönantaja, työeläkemaksun (TyEl) maksuluokkasi määritellään vertaamalla työkyvyttömyysriskiäsi keskimääräiseen riskiin. Laskennassa verrataan aiemmin myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrää TyEl:n keskimääräiseen määrään.
Työvoimapalveluiden asiakkaan, joka on työllistymässä osatyökykyisenä palvelukseesi, pitää työsuhteen alkaessa pyytää työvoimapalveluilta todistus, että hänet on merkitty työvoimapalveluiden asiakasrekisteriin osatyökykyisenä työnhakijana. Tämän jälkeen hänen täytyy itse toimittaa todistus sinulle. Työnantajana sinun täytyy säilyttää todistus.
Jos osatyökykyinen tulee työkyvyttömäksi työssäolon viiden ensimmäisen vuoden aikana, sinun täytyy toimittaa työntekijältä saamasi todistus osatyökykyisyydestä työeläkevakuutusyhtiöllesi, jolloin työntekijän työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työeläkemaksuluokkaasi.
Kun työntekijäsi pyytää todistuksen osatyökykyisyydestään työsuhteen alkaessa ja toimittaa sen sinulle, vältyt vaikutuksilta, joita työntekijäsi mahdollinen työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen työeläkemaksuusi aiheuttaisi. Tämä voi osaltaan kannustaa osatyökykyisen työntekijän palkkaamiseen.
Työkyvyn ongelmien ennaltaehkäisystä löydät tietoa Ennakoiva työkyvyn tukeminen -sivulta. Sivulla kerrotaan työkyvyn tuen mallista, sairauspoissaoloista, työterveyshuollosta sekä varhaisen tuen keskustelusta ja työterveysneuvottelusta.
Työllistämistuki on taloudellinen tuki työnantajalle 55 vuotta täyttäneen työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin.
Yritykset ja yhteisöt
Työllistämistuki on 55 vuotta täyttäneen työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työvoimaviranomainen voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Tuen tarkoituksena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työllistymistä parantamalla heidän ammatillista osaamistaan tai yrittäjävalmiuksiaan. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.
Työllistämistuki edellyttää, että työsuhteeseen palkattava työtön työnhakija on täyttänyt 55 vuotta ja ollut työtön vähintään 24 kuukautta tuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana.
Työllistämistukea voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen. Tuella palkatun henkilön tulee työskennellä tuen saajan palveluksessa vähintään 25 tuntia viikossa. Jos alan säännöllinen työaika on alle 37,5 tuntia viikossa, työajan pitää olla vähintään 65 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.
Tieto tuesta on kirjattu työttömän työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tai palkkatukikorttiin.
Työllistämistuen määrä on 70 prosenttia palkkakustannuksista. Tuki voidaan myöntää 10 kuukaudeksi, mutta kuitenkin enintään työsuhteen keston ajaksi. Työllistämistukea maksetaan enintään 1770 euroa kuukaudessa. Tuella katettavilla palkkakustannuksilla tarkoitetaan työntekijälle työajan tai urakan suorittamisen perusteella maksettavaa ennakonpidätyksen alaista palkkaa.
Työllistämistukea voi hakea yritys, kunta, kuntayhtymä tai hyvinvointialue tai muu yhteisö, kuten yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai seurakunta.
Tukea ei voida myöntää työsuhteeseen, joka on alkanut jo ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös.
Työnantajana sitoudut maksamaan tuella palkatulle työntekijälle vähintään työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai tavanomaista ja kohtuullista palkkaa, jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole. Tukea ei myönnetä, jos tuella palkattavan palkka määräytyisi yksinomaan työn tuloksen perusteella.
Tukea ei myönnetä, jos
Tukea on mahdollista saada irtisanomisista tai lomautuksista huolimatta, kun työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on tuen hakemisen hetkellä vähintään yhtä suuri kuin työtekijöiden irtisanomisen tai lomauttamisen ajankohtana. Tuki ei saa heikentää palveluksessasi olevien työntekijöiden asemaa.
Hae tukea hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Työsuhde voi alkaa vasta, kun tuesta on annettu päätös.
Myönnetty tuki maksetaan jälkikäteen niin, että maksatusjaksoon sisällytetään yhden kalenterikuukauden aikana päättyneet palkanmaksukaudet. Voit hakea tukea maksuun useamman maksatusjakson ajalta. Tuki maksetaan kuitenkin maksatusjaksoittain.
Toimita maksatushakemus työvoimaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana viimeinen tukijaksoon kuuluva maksatusjakso päättyy. Tukijakso on se ajanjakso, joka on määritetty päätöksessä tuen kestoksi.
Hae tukea ja sen maksatusta sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Kirjaudu asiointipalveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Täytä hakemus asiointipalvelussa ja lisää siihen tarvittavat liitteet. Palvelun sisäiset ohjeet auttavat hakemuksen täyttämisessä. Asiointipalvelussa voit jättää hakemuksen, vastata hakemusta koskeviin täydennyspyyntöihin, täydentää hakemustasi ja vastaanottaa asiaasi koskevat päätökset.
Asiointipalvelussa hakemuksen voi jättää valtuutettu henkilö. Organisaation puolesta voivat asioida ilman erikseen annettua valtuutta henkilöt, joilla on asioiden hoitamiseen olemassa oleva valtuus tai rekisteritietoihin perustuva oikeus. Asiointipalvelu tarkistaa henkilön asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä.
Tuessa käytettävä valtuusasia on nimeltään Palkkatuen hakeminen.
Saat neuvontaa asiointipalvelun käyttöön ja valtuuttamiseen Yritys-Suomi-neuvonnasta.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Palkkatuki on taloudellinen tuki työnantajalle työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin.
Yritykset ja yhteisöt
Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työvoimaviranomainen voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja parantaa hänen ammatillista osaamistaan. Palkkatuki edistää myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.
Palkkatukea voidaan myöntää
Työvoimaviranomainen arvioi, onko tuki tarkoituksenmukaisin keino edistää työttömän työnhakijan työllistymistä ja päättää erikseen jokaisen tukijakson keston ja määrän. Tieto palkkatuesta on kirjattu työttömän työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tai palkkatukikorttiin.
Palkkatukijakson pituuteen vaikuttaa esimerkiksi palkattavan henkilön työttömyyden kesto ja alentuneen työkyvyn vaikutus työsuoritukseen. Tuki myönnetään useimmiten viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi riippuen palkkatukea edeltävän työttömyyden kestosta. Tuki myönnetään enintään työsuhteen keston ajaksi. Tuki voidaan myöntää 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan.
Työnantajana sitoudut maksamaan tuella palkatulle työntekijälle vähintään työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai tavanomaista ja kohtuullista palkkaa, jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole. Palkkatukea ei myönnetä, jos tuella palkattavan palkka määräytyisi yksinomaan työn tuloksen perusteella.
Palkkatuen määrä on useimmiten 50 prosenttia tuella palkattavasta aiheutuvista palkkakustannuksista
Palkkatukea voi hakea yritys, kunta, kuntayhtymä tai hyvinvointialue tai muu yhteisö, kuten yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai seurakunta.
Tukea ei voida myöntää työsuhteeseen, joka on alkanut jo ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Poikkeuksena tähän on uuden tukijakson myöntäminen, kun jakso alkaa välittömästi edellisen tukijakson päättymisestä.
Tukea ei myönnetä, jos
Tukea on mahdollista saada irtisanomisista tai lomautuksista huolimatta, kun työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä palkkatuen hakemisen hetkellä on vähintään yhtä suuri kuin työtekijöiden irtisanomisen tai lomauttamisen ajankohtana. Tuki ei saa heikentää palveluksessasi olevien työntekijöiden asemaa.
Jos tuella palkattu siirtyy liikkeen luovutuksen, yhteisön sulautumisen tai jakautumisen taikka yhteisöjen yhdistymisen takia toisen työnantajan palvelukseen kesken palkkatukijakson, palkkatuki työntekijän vastaanottavalle työnantajalle voidaan myöntää ajaksi, joka luovuttavalle työnantajalle myönnetyn palkkatukijakson kestosta on jäljellä. Vastaanottavan työnantajan on toimitettava palkkatukihakemus työvoimaviranomaiselle kuukauden kuluessa tuella palkatun siirtymisestä luovutuksensaajan tai vastaanottavan yhteisön palvelukseen.
Tuella palkattu henkilö voidaan siirtää toisen työnantajan (käyttäjäyrityksen) tehtäviin, jos työvoimaviranomainen on antanut siihen luvan. Hakemukseen on liitettävä käyttäjäyrityksen vakuutus tuen ehtojen täyttymisestä. Siirron edellytyksenä on, että käyttäjäyritys täyttää tuen myöntämiselle asetetut vaatimukset, työtehtävät tukevat palkkatuen tavoitteita, ja käyttäjäyritys maksaa työntekijästä asianmukaisen korvauksen. Tuen määrä siirron aikana ei voi ylittää käyttäjäyritykselle myönnettävää enimmäismäärää, eikä se voi olla suurempi kuin alkuperäiselle työnantajalle myönnetty palkkatuki.
Hae tukea hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Työsuhde voi alkaa vasta, kun tuesta on annettu päätös.
Jos haet palkkatuelle jatkoa, jätä jatkohakemus ennen uuden tukijakson alkamista. Työsuhteen täytyy jatkua välittömästi edellisen tukijakson päättymisestä.
Myönnetty palkkatuki maksetaan jälkikäteen niin, että maksatusjaksoon sisällytetään yhden kalenterikuukauden aikana päättyneet palkanmaksukaudet. Voit hakea tukea maksuun useamman maksatusjakson ajalta. Tuki maksetaan kuitenkin maksatusjaksoittain.
Toimita maksatushakemus työvoimaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana viimeinen tukijaksoon kuuluva maksatusjakso päättyy. Tukijakso on se ajanjakso, joka on määritetty päätöksessä tuen kestoksi.
Hae tukea ja sen maksatusta sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Kirjaudu asiointipalveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Täytä hakemus asiointipalvelussa ja lisää siihen tarvittavat liitteet. Palvelun sisäiset ohjeet auttavat hakemuksen täyttämisessä. Asiointipalvelussa voit jättää hakemuksen, vastata hakemusta koskeviin täydennyspyyntöihin, täydentää hakemustasi ja vastaanottaa asiaasi koskevat päätökset.
Asiointipalvelussa hakemuksen voi jättää valtuutettu henkilö. Organisaation puolesta voivat asioida ilman erikseen annettua valtuutta henkilöt, joilla on asioiden hoitamiseen olemassa oleva valtuus tai rekisteritietoihin perustuva oikeus. Asiointipalvelu tarkistaa henkilön asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä.
Tuessa käytettävä valtuusasia on nimeltään Palkkatuen hakeminen.
Valtuuden lisäksi asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta.
Saat neuvontaa asiointipalvelun käyttöön ja valtuuttamiseen Yritys-Suomi-neuvonnasta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Yhteishankintakoulutus on työvoimaviranomaisen ja yrityksen yhdessä järjestämää työvoimakoulutusta.
Yritykset ja yhteisöt
Yhteishankintakoulutus on työvoimakoulutusta, jota työvoimaviranomainen voi järjestää yhdessä työnantajan, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantajan tai yrittäjyysoikeudet luovuttavan yrityksen kanssa siten, että tämä osallistuu koulutuksen rahoittamiseen.
Työnantajana voit järjestää työvoimakoulutusta nykyisen tai tulevan henkilöstön ammatillisen osaamisen ja valmiuksien lisäämiseksi. Voit järjestää yhteishankintakoulutusta silloin, kun koulutus kohdentuu palveluksessasi oleville työntekijöille tai vuokratyöntekijöille, palvelukseesi palkattaville henkilöille tai palveluksestasi lomautetuille tai irtisanotuille henkilöille.
Yhteishankintakoulutus voi olla myös suunnattu sinulle yrittäjänä, kun olet aloittamassa yritystoimintaa.
Työvoimaviranomainen selvittää, täyttyvätkö koulutuksen edellytykset ja onko koulutukselle tarvetta.
Jos koulutus on suunnattu työnantajan palvelukseen palkattaville henkilöille, on työnantajan maksuosuus koulutuksen kokonaishinnasta ilman arvolisäveroa 30 prosenttia ja työvoimaviranomaisen osuus 70 prosenttia.
Jos koulutus on suunnattu työnantajan palveluksesta lomautetuille tai irtisanotuille henkilöille, on työnantajan maksuosuus koulutuksen kokonaishinnasta ilman arvolisäveroa 20 prosenttia ja työvoimaviranomaisen osuus 80 prosenttia.
Jos yhteishankintakoulutus on suunnattu työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille tai vuokratyöntekijöille, joiden tarkoitus on jatkaa työnantajan palveluksessa, on työnantajan maksuosuus koulutuksen kokonaishinnasta ilman arvolisäveroa 30–50 prosenttia. Maksuosuudet määräytyvät työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrän ja työnantajan vuosiliikevaihdon tai taseen perusteella.
Yhteishankintakoulutuksena ei rahoiteta tavanomaista perehdytys- ja henkilöstökoulutusta, jotka kuuluvat työnantajan kustannettaviksi tai koulutusta, jota työnantajat järjestävät noudattaakseen kansallisia koulutusnormeja.
Yrittäjäksi aikovana voit järjestää yhteishankintakoulutusta yrittäjävalmiuksien lisäämiseksi itsellesi, jos sinulla olisi yrittäjänä harvalukuisia toimeksiantajia tai tarkoituksesi on hankkia yrittäjyysoikeudet toiselta yritykseltä.
Ota yhteyttä alueesi työvoimaviranomaiseen ja tee esitys yhteishankintakoulutuksesta.
Esityksesi käsittelijä arvioi kanssasi henkilöstön koulutustarpeet ja tekee alustavan koulutussuunnitelman.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Voit hakea työolosuhteiden järjestelytukea, kun työntekijäsi vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai muutoksia työpaikalla.
Yritykset ja yhteisöt
Työnantajana voit saada tukea työolosuhteiden järjestelyyn, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää
Tuki edistää täsmätyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia sijoittua sopivaan työhön tai säilyttää työpaikkansa avoimilla työmarkkinoilla.
Työolosuhteiden järjestelytuki on harkinnanvarainen. Työvoimaviranomainen arvioi tuen tarkoituksenmukaisuuden. Arvioinnissa otetaan huomioon työntekijäsi tarpeet ja organisaatiosi taloudellinen asema. Sinun on toimitettava työvoimaviranomaiselle riittävät selvitykset järjestelytuen tarpeen arvioimiseksi.
Järjestelytuen myöntäminen työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuviin hankintoihin tai muutostöihin edellyttää, että työnantajana osallistut kustannusten kattamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä.
Tuen enimmäismäärä työvälineiden hankkimisesta tai työpaikan muutostöistä on 4 000 euroa henkilöä kohden. Työvoimaviranomainen voi hyväksyä tuen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkoon.
Työvoimaviranomainen voi myöntää tukea korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua enintään 20 tuntia kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Tukea maksetaan toteutuneiden tuntien perusteella 20 euroa tunnilta. Tukea korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua maksetaan enintään 400 euroa kuukaudessa.
Työolosuhteiden järjestelytukea käytetään ensi sijassa vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi rekrytointitilanteissa. Järjestelytuki voidaan myöntää myös työsuhteessa olevan henkilön työn säilyttämisen tukemiseksi. Tukea ei myönnetä yrittäjän omasta vammasta tai sairaudesta johtuviin mukautustarpeisiin.
Työolosuhteiden järjestelytuki taloudelliseen toimintaan myönnetään valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena.
Voit hakea tukea vain sähköisellä lomakkeella. Työvoimaviranomainen tarkistaa tuen myöntämisehdot ja pyytää tarvittaessa lisätietoja ennen päätöstä.
Hae työolosuhteiden järjestelytukea muutostöihin tai työvälineiden tai kalusteiden hankkimiseen työvoimaviranomaiselta kuukauden kuluessa muutostyön tekemisestä tai työvälineen taikka kalusteen hankinnasta.
Työolosuhteiden järjestelytuki korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Toimita tukea koskeva maksatushakemus työvoimaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.
Hae tukea ja sen maksatusta sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Kirjaudu palveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Täytä hakemus asiointipalvelussa ja lisää siihen tarvittavat liitteet. Palvelun sisäiset ohjeet auttavat hakemuksen täyttämisessä. Asiointipalvelussa voit jättää hakemuksen, vastata hakemusta koskeviin täydennyspyyntöihin, täydentää hakemustasi ja vastaanottaa asiaasi koskevat päätökset.
Asiointipalvelussa hakemuksen voi jättää valtuutettu henkilö. Organisaation puolesta voivat asioida ilman erikseen annettua valtuutta henkilöt, joilla on asioiden hoitamiseen olemassa oleva valtuus tai rekisteritietoihin perustuva oikeus. Asiointipalvelu tarkistaa henkilön asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä.
Tuessa käytettävä valtuusasia on nimeltään Työllisyyden, ympäristön, elinkeinotoiminnan ja liikenteen valtionavustusten hakeminen.
Valtuuden lisäksi asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.
Työkokeilulla voit selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja käytännön työtehtävissä. Työkokeilulla voit myös tukea työelämään paluutasi.
Henkilöasiakkaat
Työkokeilu voi sopia sinulle, jos pohdit omaa alaa tai haluat selvittää, sopiiko jokin ala sinulle. Työkokeilu on vaihtoehto myös silloin, kun olet ollut pitkään poissa työelämästä. Työkokeilussa osallistut työpaikalla yleisesti tehtäviin töihin. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä siitä tule kustannuksia työnantajalle.
Sovit työkokeilun kestosta ja työajoista yhdessä alueesi työvoimaviranomaisen ja työnantajan kanssa. Työkokeilu voi kestää enintään kuusi kuukautta.
Saat työkokeilun aikana samaa työttömyysturvaa kuin työttömänä.
Jos työkokeiluun osallistumisesta tulee kustannuksia, voit saada osallistumispäiviltä kulukorvausta. Jos et saa kulukorvausta työttömyysetuuden maksajalta eli työttömyyskassalta tai Kelalta, työvoimaviranomainen voi maksaa harkinnanvaraista kulukorvausta.
Voit osallistua työkokeiluun, jos
Sovitte työvoimaviranomaisen kanssa työllistymissuunnitelmassasi, hankitko työkokeilupaikan itse vai tarvitsetko apua paikan löytämiseen.
Työkokeilun järjestäjä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, säätiö tai valtion virasto tai laitos. Yksityishenkilö ei voi toimia työkokeilun järjestäjänä. Et voi mennä työkokeiluun sellaiseen työpaikkaan, johon olet jo työsuhteessa.
Ota yhteys alueesi työvoimaviranomaiseen ja kysy, onko sinun mahdollista osallistua työkokeiluun.
Työmarkkinatorin Aluesivuille on koottu työvoimaviranomaisten ilmoittamia yhteystietoja.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet löydät alueesi työvoimaviranomaisen julkaisemasta palvelun kuvauksesta.