Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa voi esiintyä virhetilanteita uudistuksen takia. Jos et pysty hoitamaan asiaasi virheen vuoksi, jätä yhteydenottopyyntö Asiointi-osiossa. Lue lisää

Ohjeet ja tuki⁠
Työmarkkinatori
Ohjeet ja tuki⁠
Työmarkkinatori

Työurani on alussa

Työurasi alkaa ensimmäisestä työpaikastasi. Kaikesta työkokemuksesta on hyötyä jatkossa, joten erilaisiin työmahdollisuuksiin kannattaa suhtautua avoimesti.

Tietoa tilanteesta

Työpaikan löytäminen voi tuntua vaikealta, jos sinulla ei ole vielä työkokemusta. Moni aloittaa uransa lyhyillä työsuhteilla, kuten kesätöillä, sijaisuuksilla tai harjoitteluilla.  

Hae töitä rohkeasti

Nykyisin on tavallista etsiä työtä avoimia työpaikkoja listaavilta verkkosivustoilta. Yritykset ja organisaatiot kertovat avoimista työpaikoistaan usein myös omilla verkkosivuillaan ja sosiaalisen median kanavillaan.

Kun löydät kiinnostavan työpaikan, hae sitä. Työhakemuksen kirjoittamisesta tai työhaastattelusta saat itsellesi tärkeää kokemusta, vaikka työpaikka jäisikin saamatta.

Kaikki työpaikat eivät kuitenkaan ole avoimessa haussa. Voit olla suoraan yhteydessä sinua kiinnostavaan työnantajaan ja jättää avoimen työhakemuksen.

Työmarkkinatorilta löydät vinkkejä työhakemuksen kirjoittamiseen ja työhaastatteluun valmistautumiseen. Olethan jo katsonut Työmarkkinatorilla olevat avoimet työpaikat tai tehnyt itsellesi työnhakuprofiilin?

Lue lisää

Hyvä asenne ja verkostot voivat olla kokemusta tärkeämpiä

Jos sinulla ei ole vielä työkokemusta, korosta asennettasi ja innokkuuttasi. Moni työnantaja haluaa löytää työyhteisöön sopivan henkilön, joka on valmis oppimaan uutta, joten pitkä työkokemus ei aina ole tärkein valintakriteeri. Työnantajasi on yleensä valmis perehdyttämään sinut työtehtäviin ja voi mahdollisesti tarjota laajempaakin koulutusta.

Myös verkostot ovat tärkeitä työelämässä. Voit kysyä tai kuulla tutuiltasi tai lähipiiristäsi kiinnostavista avoimista työpaikoista. Moni kartuttaa verkostojaan opiskelun ohessa, työsuhteissa, vapaaehtoistyössä sekä harrastuksissa. Voit kasvattaa verkostojasi myös erilaisissa sosiaalisen median palveluissa.  

Ole aktiivinen työsuhteen aikana

Suhtaudu vakavasti myös lyhytaikaisiin työsuhteisiin, kuten kesätöihin tai sijaisuuksiin. Kun teet työsi hyvin, jäät esihenkilösi mieleen ja voit saada töitä jatkossakin. 

Työnantaja näkee ansioluettelostasi, jos olet työskennellyt samassa työpaikassa esimerkiksi useampana kesänä peräkkäin. Se kertoo yleensä siitä, että sinusta on pidetty ja olet tehnyt työsi hyvin. Toisaalta on hyvä muistaa, että työnantaja voi arvostaa myös monipuolista kokemusta erilaisista työpaikoista.    

Seuraavilla vinkeillä jäät varmemmin työnantajan mieleen työsuhteesi aikana.

  • Tue työkavereitasi työssä – myös kuunteleminen voi auttaa.
  • Opettele uutta, äläkä pelkää muutosta.
  • Jos huomaat epäkohtia, voit kertoa niistä työkaverille tai esihenkilölle.
  • Keskity ratkaisuihin.
  • Harjoittele sekä hyvän että rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista. 

Alle 30-vuotiaat saavat apua Nuorisotakuusta ja Ohjaamosta

Jos olet alle 30-vuotias, voit saada apua työurasi alkuun Nuorisotakuusta ja Ohjaamosta.

Nuorisotakuun tarkoitus on edistää nuorten sijoittumista koulutukseen ja työmarkkinoille, estää työttömyyden pitkittymistä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Ohjaamosta saat apua ja tukea opiskeluun, työllistymiseen, asumiseen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Ohjaamoja on noin 70 eri puolilla Suomea, ja toiminta ulottuu jokaisen maakunnan alueelle.

Parhaiten Ohjaamoon pääset tutustumaan paikan päällä Ohjaamon aukioloaikoina tai etukäteen sovittuna aikana. Lisätietoa saat Ohjaamon verkkosivuilta, minkä lisäksi moni Ohjaamo on Facebookissa ja Instagramissa, osa myös esimerkiksi YouTubessa, Snapchatissa ja Discordissa.

Ohjaamoissa työskentelee muun muassa uraohjaajia ja palveluneuvojia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Ohjaamojen palvelut ja niissä työskentelevät ammattilaiset vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain. Ohjaamossa sinua kuunnellaan ja sinulle tarjotaan tukea sopivan ratkaisun löytämisessä.

Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Voit kehittyä työnhakijana, kun hallitset työnhaun perusteet.

Olemme koonneet tälle sivulle vinkkejä, joiden avulla parannat mahdollisuuksiasi työllistymiseen. Kerromme esimerkiksi siitä, kuinka laadit työnhakudokumenttisi ja miten työhaastatteluun kannattaa valmistautua.

Työmarkkinatorilla voit automatisoida työnhakuasi luomalla työnhakuprofiilin. Työnhakuprofiililla voit esitellä itsesi, kertoa osaamisestasi ja listata koulutuksesi ja työkokemuksesi. Täyttämiesi tietojen pohjalta saat ehdotuksia sinulle sopivista työpaikoista ja osaamisestasi kiinnostuneet työnantajat voivat ottaa sinuun yhteyttä.

Ennen työhakemuksen lähettämistä

Työnhaussa on useita eri vaiheita ja se kannattaa aloittaa tiedon hankinnalla. Kun olet löytänyt kiinnostavan työpaikan, yritä saada mahdollisimman hyvä käsitys siitä, millainen työnantaja on ja mitä kaikkea avoimeen työtehtävään kuuluu. Kun olet hankkinut etukäteen tietoa, sinun on helpompi hakea paikkaa.

Kun löydät kiinnostavan työtehtävän, tutustu työpaikkailmoitukseen huolellisesti. Avoimeen tehtävään liittyen kannattaa etsiä vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin.

  • Mitkä ovat tehtävän päävastuut ja erityisvaatimukset? 
  • Vaatiiko työpaikka tiettyä tutkintoa tai työkokemusta? 
  • Vastaavatko tehtävät osaamistasi? 
  • Mitkä tehtävän vaatimuksista voit oppia? 
  • Millaista henkilöä työtehtävään etsitään?

Ennen työhakemuksen lähettämistä kannattaa tutustua myös työnantajaan. Vieraile organisaation verkkosivuilla ja selvitä ainakin organisaation toimiala, koko ja rakenne sekä visio, arvot ja tavoitteet. 

Kun olet tutustunut sekä työtehtävään että työnantajaan ja haluat edelleen hakea paikkaa, kannattaa pohtia, miten edetä. Otatko yhteyttä työnantajaan ennen työhakemuksen lähettämistä? Auttaako soittaminen, työpaikalla vierailu tai sähköpostiviestin lähettäminen sinua hakemuksen kirjoittamisessa? Joskus työpaikkailmoituksessa kerrotaan lisätietojen kysymistä varten rekrytointiin osallistuvan henkilön yhteystiedot sekä ajankohdat, joina voit lähestyä työnantajaa. Jos sinulla on oikeasti kysyttävää työtehtävään liittyen ja koet, että työnantajaan yhteyden ottaminen on hyödyllistä, voit tehdä sen ennen työhakemuksen lähettämistä. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, mikä on tilanteeseesi sopivin vaihtoehto ja edetä sen mukaisesti.


Työnhakudokumentit

Vaikka perinteisten työnhakudokumenttien laatiminen saattaa tuntua vanhanaikaiselta, hakukirje ja CV vaaditaan edelleen lähes jokaisessa työnhakuprosessissa. Hyvä yhdistelmä on yleensä yksisivuinen hakukirje ja enintään kahden sivun pituinen ansioluettelo.

Oman osaamisen muotoilu kattavasti mutta kiinnostavasti voi olla haastavaa. Seuraavien ohjeiden avulla saat tehtyä onnistuneen hakukirjeen ja kiinnostavan CV:n.

Hakukirjeen kirjoittamiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa, sillä hyvän tekstin avulla voit päästä työhaastatteluun. Hakukirjeen tavoitteena onkin herättää rekrytoijan mielenkiinto niin, että saat kutsun työhaastatteluun.

Hakukirjeessä kerrot,

  • miksi haet työpaikkaa,
  • miten täytät työtehtävän valintakriteerit ja
  • miksi juuri sinut pitäisi valita kyseiseen tehtävään.

Hakukirjeen on hyvä olla myyvä, ytimekäs ja kohdennettu juuri sille työnantajalle, jonka työpaikkaa haet. CV:ssä kuvaat taustaasi ja työhistoriaasi, mutta hakukirjeessä suuntaat tulevaan.  

Vältä listojen tekemistä. Hakukirjeessä voit kertoa itsestäsi ja taidoistasi vapaamuotoisemmin. Asiaosaamisen lisäksi tuo esille myös muita vahvuuksiasi, joista on hyötyä hakemassasi tehtävässä. Niiden kuvaamisen lisäksi hakukirjeessä on olennaista kertoa, mitä juuri sinulla on tarjota organisaatiolle.

Jos haet työtehtävään, johon sinulla ei ole aiempaa kokemusta, selvennä, miten osaamisesi soveltuu tehtävään ja korosta oppimiskykyä, motivaatiota ja hyvää asennetta.

Lopuksi kannattaa tarkistaa tekstin oikeinkirjoitus. Hakukirje on tilaisuus näyttää kykysi, ja pienilläkin yksityiskohdilla on merkitystä. Varmista siis, ettei tekstiin jää kirjoitusvirheitä.

Kun teet ansioluetteloa, pyri tekemään siitä kattava mutta selkeä kokonaisuus. Voit käyttää luovuutta CV:si tekemisessä, mutta asettelun ei kannata poiketa liikaa yleisesti käytetystä rakenteesta. Ilmaisun kannattaa olla tiivistä. On nimittäin todella tärkeää, että rekrytoija löytää olennaiset tiedot helposti ja nopeasti, sillä yhdelle ansioluettelolle ei välttämättä anneta kovinkaan paljoa aikaa.

Hyvä ansioluettelo on visuaalisesti kiinnostava, selkeä ja helposti ymmärrettävä. Lisäksi siitä selviää nopeasti, täytätkö työtehtävän vaatimukset.

Ansioluetteloon kannattaa kuvata työkokemus ja koulutustiedot kronologisessa järjestyksessä niin, että viimeisin kokemus on ensimmäisenä. Kerro lyhyesti jokaisesta työkokemuksestasi. Kuvaile, mitä työtehtäviisi on kuulunut ja mitä olet työssä oppinut. Työkokemuksen lisäksi voit kertoa kielitaidostasi ja IT-taidoistasi sekä listata suosittelijoita.

Tarkista, että yhteystietosi löytyvät ansioluettelosta.

LinkedIn-profiili ei ole syrjäyttänyt perinteistä CV:tä, mutta palvelu voi toimia ansioluettelon tukena työnhakuprosessissa.

Voit kirjoittaa hakukirjeen myös sähköpostin viestikenttään. Mieti sähköpostin teksti yhtä huolellisesti kuin jos tekisit perinteistä hakukirjettä.

  • Kirjoita otsikkoriviin "Hakemus" ja haettavan tehtävän nimike.
  • Lataa ansioluettelo viestin liitteeksi.
  • Aloita tervehdyksellä. 
  • Kirjoita hakukirje tekstikenttään. Sinun ei tarvitse noudattaa perinteisen hakukirjeen asettelua. 
  • Kerro, että CV on sähköpostin liitteenä. 
  • Päätä kirje lopputervehdykseen ja yhteystietoihin.

Työnantajien omissa sähköisissä työnhakupalveluissa on omat erityispiirteensä. Rekrytoija voi esimerkiksi tehdä niihin sanahakuja. Etsi siis ilmoituksesta tehtävän luonnetta ja hakijan ominaisuuksia kuvaavia avainsanoja ja hyödynnä niitä hakemuksessasi. Muista kuvata myös oma erityisosaamisesi. 

Kun teet hakemuksen työnantajan verkkopalvelussa, lue täyttöohjeet huolellisesti. Avoimiin kohtiin tarkoitetut tekstit kannattaa kirjoittaa valmiiksi tekstinkäsittelyohjelmalla ja kopioida sitten lomakkeelle.

Jos kyseessä on avoin hakemus, päivitä sitä säännöllisesti.

Työnantajat pyytävät yhä useammin työnhakijoilta videohakemusta. Videomateriaali helpottaa työnantajaa hakijoiden esikarsinnassa. Videon välityksellä voit antaa itsestäsi aidomman kuvan kuin perinteisen työhakemuksen kautta.

Tee lyhyt, 1–3 minuutin pituinen video ja lataa se johonkin videopalveluun. Lähetä linkki työnantajalle. 

Esittely kannattaa opetella tekemään luontevasti ilman paperin lukemista. Videolla voit esimerkiksi 

  • kuvailla erityistaitojasi,
  • kertoa luonteestasi tai vahvuuksistasi tai
  • antaa näytteen kielitaidostasi.

Portfolio on kokoelma parhaimmista ja tärkeimmistä töistäsi tai saavutuksistasi. Voit koota portfolion eri tavoin. Se voi olla kansio, salkku, näytetyö, suunnitelma, piirros tai valokuvakokoelma. 

Luovilla aloilla käytetään paljon portfolioita, mutta ne toimivat monilla muillakin aloilla. Esimerkiksi kokin portfoliossa voisi olla itse kehitettyjä reseptejä, valokuvia annoksista ja asiakaspalautteita.

Jokaista työnhakukertaa varten on hyvä koota uusi portfolio. Älä tee portfoliosta liian laajaa. 

Portfolio voi sisältää 

  • todistuksia, suosituksia ja arviointeja,
  • näytteitä erilaisista työtehtävistä, esimerkiksi esitteinä, julisteina, käsiohjelmina tai lehtiartikkeleina tai
  • mitä tahansa, mikä auttaa sinua saamaan työpaikan.

Voit lähettää portfolion työnantajalle tai ottaa sen mukaan työhaastatteluun ja esitellä sitä siellä. Jos portfoliosi löytyy verkosta, muista laittaa työhakemukseesi linkki siihen.


Työhaastattelu

Työhaastattelua ei pidä ajatella yksipuolisena kuulusteluna, vaan mahdollisuutena tutustua puolin ja toisin. Työnantajalle haastattelu on tapa testata työnhakijan sopivuutta avoimeen tehtävään ja työyhteisöön. Myös hakija tutustuu työnantajaan sekä pohtii sopivuuttaan tehtävään ja kiinnostustaan tulla osaksi organisaatiota. Muista tämä, kun menet työhaastatteluun. 

Kun haastat haastattelijan ja esität kysymyksiä liittyen työnantajaan ja työtehtävään, luot itsestäsi motivoituneen vaikutelman ja ilmaiset, että olet aidosti kiinnostunut tehtävästä. Samalla saat tietoa siitä, sopiiko kyseinen paikka juuri sinulle.

Seuraavaksi kerromme vinkkejä, miten voit onnistua työhaastattelussa.

Kun valmistaudut haastatteluun hyvin, voit mennä haastatteluun rennompana ja olla oma itsesi. Pieni jännittäminen ei haittaa.

Ennen haastattelua kannattaa tehdä seuraavat asiat. 

  • Hanki tietoa työnantajasta.
  • Palauta mieleesi, millainen hakemasi tehtävänkuva on ja mitä ilmoituksessa on kerrottu. 
  • Kertaa osaamisesi ja valmistaudu kertomaan siitä tiiviisti.
  • Mieti kysymyksiä, joita haluat esittää tehtävästä ja työnantajasta.

Myönteisellä ensivaikutelmalla on suuri merkitys, kun ihmiset kohtaavat. Pukeudu haastatteluun haettavan tehtävän ja työnantajan mukaisesti. Ota mukaan hakukirjeesi, ansioluettelosi, työ- ja koulutodistuksesi sekä mahdollinen portfoliosi. Ole ajoissa paikalla.

Haastattelussa rekrytoija arvioi, oletko aidosti kiinnostunut tehtävästä ja ovatko taitosi ja osaamisesi avoimeen tehtävään sopivia. Haastattelussa selviää ennen kaikkea, millaisia ovat vuorovaikutustaitosi ja asenteesi. Jos haastattelijoita on enemmän kuin yksi, huomioi kaikki haastattelijat tasapuolisesti.

Muista, että eleillä, ilmeillä ja tavallasi puhua kerrot itsestäsi paljon. Kuuntele, mitä sinulta kysytään ja mieti vastaukset rauhassa. Kun vastaat, ole rehellinen, mutta arvioi myös, mitä kannattaa mahdollisesti jättää kertomatta.

Haastattelussa on yleensä kolme vaihetta.

  • Alussa jutellaan usein yleisistä asioista. Tavoitteena on luoda yleiskuva haastateltavasta. 
  • Haastattelun keskivaiheessa haastateltavat esittävät kysymyksiä, joiden tavoitteena on selvittä, kuinka motivoitunut olet ja miten sopisit tehtävään. Kysymykset koskevat myös työuraasi ja siinä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi haastattelijat haluavat tietää, millainen ihminen olet sekä millaisia arvoja ja asenteita sinulla on.
  • Haastattelun loppuvaiheessa käydään läpi työtehtävään liittyviä käytännön asioita, kuten palkkaa, työaikaa ja aloitusaikaa. Usein kerrotaan myös, miten hakuprosessi jatkuu seuraavaksi. Voit tarvittaessa kysyä myös itse prosessin seuraavista vaiheista. 

Pohdi haastattelun jälkeen, miten se mielestäsi sujui. Arvioi, mikä meni hyvin ja missä voisi vielä parantaa.

Ellet tule valituksi, selvitä työnantajalta tai haastattelijalta, mitkä tekijät painottuivat valinnassa ja mitkä vaikuttivat siihen, ettet tullut valituksi.

Harjoittele kysymyksiin vastaamista ja pohdi sopivia vastauksia etukäteen. Mitä paremmin valmistaudut, sitä varmempi olo sinulla on haastattelutilanteessa.

  • Kerro lyhyesti itsestäsi. 
  • Kuvaile tämänhetkistä tai viimeisintä työsuhdettasi. 
  • Miksi haet tätä työpaikkaa? 
  • Miksi haluat vaihtaa työpaikkaa? 
  • Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi? 
  • Millainen työtoveri tai esihenkilö olet? 
  • Mitä tärkeää olet oppinut aiemmissa työpaikoissasi? 
  • Millainen on unelmatyöpaikkasi tai -tehtäväsi? 
  • Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? 
  • Miten vahvuutesi auttavat sinua onnistumaan tehtävässäsi? Mitä olet tehnyt tai aiot tehdä korjataksesi heikkouksiasi?
  • Mikä motivoi sinua työntekijänä? 
  • Millaisessa työyhteisössä viihdyt? 
  • Millainen on mielestäsi hyvä työpaikka? 
  • Työskenteletkö mieluiten yksin vai ryhmässä? 
  • Miksi haet paikkaa, joka ei vastaa aiempaa työkokemustasi ja koulutustasi? 
  • Miten työskentelet paineen alla? Anna konkreettinen esimerkki. 
  • Oletko valmis matkustamaan työsi vuoksi? 
  • Oletko valmis joustamaan työajoissa? 
  • Mikä on palkkatoiveesi? 
  • Mitä olet oppinut aiemmissa työpaikoissasi? 
  • Mistä saavutuksestasi olet erityisen ylpeä? 
  • Miksi juuri sinut pitäisi valita? 
  • Mitä haluat tietää meistä? 
  • Kuka voisi suositella sinua? 
  • Jos soittaisimme suosittelijallesi, mitä hän sinusta kertoisi?

Sinulta saatetaan kysyä useita samankaltaisia kysymyksiä tai kysymysten järjestys voi tuntua täysin sattumanvaraiselta. Tällöin haastattelija voi testata paineensietokykyäsi.


Muuta työnhakuprosessiin liittyvää

Kannattaa muistaa, että kaikkiin työnantajan esittämiin kysymyksiin ei tarvitse vastata. On hyvä tiedostaa myös se, että työhaastattelun lisäksi työnantaja voi selvittää sopivuuttasi tehtävään henkilöarvioinneilla ja soveltuvuustesteillä.

On olemassa aiheita, jotka eivät saa vaikuttaa rekrytointiprosessiin. Sinun ei tarvitse esimerkiksi työhaastattelussa vastata kysymyksiin, jotka liittyvät 

  • ikään,
  • terveydentilaan,
  • perhesuhteisiin tai -suunnitelmiin,
  • seksuaaliseen suuntautumiseen, 
  • etniseen taustaan,
  • uskontoon tai
  • poliittisiin vakaumuksiin.

Työnantaja ei saa asettaa työnhakijoita eriarvoiseen asemaan edellä mainittujen ominaisuuksien perusteella.

Poikkeuksena voi olla harvoja tilanteita, joissa listatuilla ominaisuuksilla on olennaisesti vaikutusta työtehtävän suorittamiseen.

Työhaastattelun lisäksi pätevyyttäsi ja soveltuvuuttasi tehtävään voidaan selvittää myös muilla tavoin. 

Ammatillista pätevyyttäsi voidaan testata eri tavoilla. Sinua voidaan pyytää esimerkiksi antamaan työnäyte työtä muistuttavassa tilanteessa, osallistumaan ryhmätyöhön tai pitämään pienimuotoinen esiintyminen. 

Psykologinen arviointi selvittää tai ennustaa, miten suoriudut työssä tutkimalla ajatteluasi, osaamistasi, kykyjäsi, ominaisuuksiasi tai toimintamallejasi. 

Psykologisen arvioinnin kautta työnantaja voi haluta selvittää esimerkiksi  

  • miten ratkaiset ongelmia,
  • millainen on paineensietokykysi ja
  • millainen on vuorovaikutustyylisi ja persoonallisuutesi. 

Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että testit perustuvat luotettaviin menetelmiin ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä. Niiden suorittajien tulee olla riittävän asiantuntevia. 

Valmistaudut testeihin parhaiten, kun olet oma itsesi ja menet paikalle avoimin mielin. Sinulla on aina oikeus saada kopio tai suullinen palaute testiraportista.

Palvelut
Aiheesta muualla

Työsuhde syntyy, kun sovit tulevan työnantajasi kanssa siitä, mitä työtä teet ja millaista korvausta saat tekemästäsi työstä.

Toimiva työsuhde perustuu huolellisesti laadittuun työsopimukseen. Työsopimus voi olla kirjallinen tai suullinen, mutta yleensä se kannattaa solmia kirjallisesti, jotta työsuhteen ehdot on helppo tarkistaa. Työsopimuksessa sovitaan sekä työnantajan että työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, joten väärinkäsitysten välttämiseksi työsopimus kannattaa laatia huolellisesti.

Voit sopia työnantajasi kanssa työtehtävistä, työajasta, palkkauksesta sekä muista eduista ja ehdoista vapaasti, kunhan ne ovat lain mukaisia. Työlainsäädännössä on esimerkiksi työaikaa, työmäärää ja palkkausta koskevia reunaehtoja. Työsuhteen ehtoihin vaikuttaa myös yleissitova työehtosopimus, jos alallasi on sellainen. Lainsäädännön ja työehtosopimusten avulla pyritään pitämään huolta oikeuksistasi työntekijänä. 

Työsopimus solmitaan joko toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajaksi. Määräaikaisessa työsopimuksessa sovitte etukäteen työsuhteen päättymisajankohdan. Työsuhteen määräaikaisuudelle täytyy aina olla pätevä syy. Voit lukea Työsuojelun sivuilta, milloin määräaikaisen työsuhteen solmiminen on perusteltua.

Jos haluat varmistaa, että työsuhteesi on lain mukainen ja oikeutesi toteutuvat, kannattaa lukea aiheesta lisää. 

Aiheesta muualla

Alle 18-vuotiaan työsuhteeseen liittyy erityispiirteitä 

Jos olet nuori työntekijä, pyydä, että työsopimus tehdään kirjallisesti. Pidä huolta, että palkkasi maksetaan oikein ja että saat pidettyä sinulle kuuluvat lomapäivät. 

Jos olet täyttänyt 15 vuotta, saat tehdä, irtisanoa ja purkaa työsopimuksen itse. Jos olet alle 15-vuotias, on huoltajasi hyväksyttävä työsuhteesi.

Lain mukaan nuorella ei saa teettää työtä, joka voi olla liian raskasta tai haitata koulunkäyntiä. Joitakin töitä ja tehtäviä on rajoitettu tai kielletty kokonaan nuorilta työntekijöiltä. Kannattaakin tutustua työsuhteen erityissäädöksiin, jotta tiedät oikeutesi ja velvollisuutesi.

Jos olet epävarma oikeuksistasi, tutustu Työsuojeluhallinnon Nuori työntekijä -sivustoon. Myös Ohjaamosta saat tukea ja vastauksia työntekoon liittyviin kysymyksiin.

Lue lisää
Aiheesta muualla

 Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Suomalaisessa työelämässä on erilaisia sääntöjä, joita työntekijän ja työnantajan täytyy noudattaa. Lainsäädäntö ja työehtosopimus määrittelevät esimerkiksi vähimmäispalkan, työajan, lomat, sairausajan palkan ja irtisanomisen ehdot.

Työntekijänä sinulla on oikeus muun muassa

  • työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin vähimmäisehtoihin (esimerkiksi lomiin, sairausajan palkkaan, perhevapaisiin ja irtisanomisen ehtoihin),
  • lain ja sopimusten mukaiseen työaikaan,
  • ammatilliseen järjestäytymiseen,
  • terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön,
  • työterveyshuoltoon ja työsuojeluun,
  • kirjalliseen työsopimukseen ja
  • tasavertaiseen kohteluun työpaikalla.

Työntekijänä sinulla on myös velvollisuuksia. Sinun täytyy esimerkiksi

  • tehdä työsi huolellisesti,
  • noudattaa sovittuja työaikoja,
  • noudattaa määräyksiä, joita työnantajasi antaa sinulle työn suorittamiseen liittyen (työnjohto-oikeus) ja
  • ottaa huomioon työnantajan etu (lojaalisuusvelvoite) myös vapaa-ajallasi.

Et saa myöskään aiheuttaa työnantajallesi vahinkoa. Älä esimerkiksi puhu työn ulkopuolella liike- ja ammattisalaisuuksista.

Lue lisää

Yksityisyyden suoja

Työnantaja saa käsitellä vain sellaisia henkilötietoja, jotka ovat työsuhteen kannalta tarpeellisia eli niiden täytyy liittyä sinun tai työnantajan oikeuksien tai velvollisuuksien hoitamiseen.

Työnantaja saa kerätä henkilötietojasi ensisijaisesti vain sinulta. Työntekijän suostumusta tietojen keräämiseen ei kuitenkaan tarvita tilanteissa, joissa viranomaisen pitää luovuttaa työnantajalle tietoja laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai työnantaja hankkii lain perusteella luotto- tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi.

Työnantaja ei saa säilyttää työntekijöidensä vanhentuneita, virheellisiä tai tarpeettomia tietoja.

Lakko-oikeus

Suomen perustuslaissa on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus, johon kuuluu oleellisena osana lakko-oikeus. Tämän lisäksi lakko-oikeus sisältyy kansainvälisen työjärjestö ILO:n määrittelemiin työntekijöiden perusoikeuksiin. Lakkopäätöksestä on aina vastuussa ammattiliitto, ei yksittäinen jäsen. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt tarjoavat lisää tietoa lakkoihin liittyen.

Velvollisuuksien laiminlyönti

Jos laiminlyöt työtehtäviäsi tai sinulle kuuluvia muita velvollisuuksia, työnantajasi voi antaa sinulle huomautuksen tai varoituksen.

Jos olet saanut varoituksen, sinulla on mahdollisuus korjata toimintatapasi. Jos koet, että saamasi varoitus on aiheeton, toimita työnantajalle kirjallinen vastine, josta ilmenee eriävä mielipiteesi perusteluineen.

Toistuvat laiminlyönnit ja niistä seuranneet varoitukset voivat johtaa työsuhteesi päättymiseen. Jos laiminlyönti on niin merkittävä, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista, voidaan työsuhde päättää yhdenkin laiminlyönnin jälkeen.

Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Oletko alle 25-vuotias, eikä sinulla ole peruskoulun tai lukion jälkeistä ammattikoulutusta? Sinua koskevat osittain muista työnhakijoista poikkeavat ehdot työttömyysturvaan liittyen. Tilanteesi muuttuu, kun hankit ammatillisen koulutuksen tai osallistut työllistymistä edistävään palveluun.

Työttömyysturva ja työmarkkinatuki alle 18-vuotiaille

Jos olet alle 18-vuotias, etkä ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, ei sinulla yleensä ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen.

Jos olet 17-vuotias työnhakija, voit saada  

  • työttömyysturvaa eli peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, jos olet suorittanut oppivelvollisuutesi eli hankkinut ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon tai
  • työmarkkinatukea työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta, jos olet suorittanut oppivelvollisuutesi ylioppilastutkinnolla, vaikka sinulla ei olisi lukion jälkeistä ammatillista koulutusta.

Oikeus työttömyysturvaan voi olla myös alle 18-vuotiaalla, joka on keskeyttänyt oppivelvollisuutensa suorittamisen oppivelvollisuuslaissa mainitun painavan syyn vuoksi. Niitä ovat esimerkiksi pitkäaikainen sairaus, vanhempainvapaa tai ulkomailla olo.

Alle 25-vuotiailla on velvollisuus hakea koulutukseen   

Oletko alle 25-vuotias, eikä sinulla ole peruskoulun tai lukion jälkeistä koulutusta? Jotta saisit työttömyysturvaa, sinun pitää hakea keväällä vähintään kahta opiskelupaikkaa seuraavana syksynä alkavaan tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen, joiden opiskelijaksi ottamisen edellytykset täytät.

  • Koulutuksen ei tarvitse kuulua perusopetuksen jälkeiseen yhteishakuun. Voit hakea myös yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.   
  • Jos olet suorittanut vain peruskoulun, voit hakea myös opiskelupaikkoja nuorille tarkoitetuista lukioista, joiden opetuksen laajuus on vähintään 150 opintopistettä.
  • Jos olet kevään abiturientti, sinun täytyy hakea abikeväänä koulutukseen, joka alkaa syksyllä ja antaa ammatillisia valmiuksia. Sinun pitää hakea koulutukseen myös, jos aiot suorittaa ase- tai siviilipalveluksen heti lukion jälkeen.
  • Jos saat kutsun pääsykokeisiin, sinun on osallistuttava niihin sekä muihin koulutuksen hakemiseen kuuluviin tilaisuuksiin.   
  • Jos saat opiskelupaikan, ota se vastaan ja aloita opinnot.   

Jos esimerkiksi terveydentilaasi tai kielitaitoosi liittyvät syyt estävät sinua hakemasta koulutukseen, keskustele asiasta TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntijan kanssa. Voitte sopia hakuvelvollisuuden täyttämisestä myös jollain muulla tavalla.

Työttömyysturvan saamisen edellytykset  

Jos olet syyslukukauden alussa eli 1.9. edelleen työtön työnhakija, TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija tiedustelee sinulta, mihin koulutuksiin olet hakenut.

Menetät oikeutesi työttömyysturvaan syyslukukauden alusta eli 1.9. alkaen toistaiseksi, jos 

  • olet ilman pätevää syytä jättänyt hakematta vähintään kahteen koulutukseen, 
  • aiheutat sen, ettei sinua valita koulutukseen tai 
  • ilman pätevää syytä kieltäydyt koulutuksesta tai et aloita koulutusta.

Jos keskeytät opinnot ilman pätevää syytä, menetät oikeuden työttömyysturvaan keskeyttämispäivästä alkaen.    

Työttömyysturvan saaminen ei edellytä, että haet syksyllä keväällä alkavaan koulutukseen. Jos kuitenkin haet koulutukseen syksyllä ja saat opiskelupaikan, mutta ilman pätevää syytä jätät aloittamatta koulutuksessa keväällä, menetät oikeuden työttömyysturvaan toistaiseksi.   

Oikeutesi työttömyysturvaan palautuu, kun jokin seuraavista ehdoista täyttyy.

  • Olet suorittanut ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon.
  • Olet ollut yhteensä vähintään 21 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä eli työskennellyt vähintään 18 h/vko, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, opiskellut päätoimisesti tai työllistynyt päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä.   
  • Täytät 25 vuotta.

Kela voi määrätä sinulle työmarkkinatuen odotusajan, jota ennen et saa työmarkkinatukea. Odotusajan kesto on enintään 21 viikkoa. Odotusajan ratkaisee Kela.

Työllistymistä edistävät palvelut 

Jos et voi saada työttömyysturvaa, koska et hakeutunut koulutukseen tai keskeytit koulutuksen, voit kuitenkin saada työttömyysturvaa siltä ajalta, kun osallistut työllistymistä edistävään palveluun. 

Työllistymistä edistäviä palveluja ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, työnhakuvalmennus, uravalmennus, työkokeilu ja työvoimakoulutus.

Palvelut
Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Vaihtoehtoja on paljon, joten voit opiskella monilla eri tavoilla erilaisissa oppilaitoksissa.

Sinun on mahdollista hankkia osaamista ja kehittää ammattitaitoasi monenlaisissa oppilaitoksissa. Nykyään opiskelutapoja on paljon erilaisia. Voit opiskella lähi- tai etäopetuksessa, osallistua monimuoto-opetukseen tai suorittaa tutkinnon täysin itsenäisesti. Elämäntilanteeseesi mukaan voit opiskella kokoaikaisesti, työn ohessa tai työttömänä.

Jos olet kotoutuja, sairauslomalla, eläkkeellä tai vanhempainvapailla, elämäntilanteesi voi vaikuttaa mahdollisuuksiisi opiskella, mutta kaikissa tilanteissa on kuitenkin mahdollista opiskella jotakin.

Kun suunnittelet opiskelua, mieti vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

  • Millaisia tietoja ja taitoja haluat oppia? Missä se on mahdollista?
  • Kuinka pitkään olet valmis opiskelemaan?
  • Mitä opiskelupaikan saaminen vaatii?
  • Miten rahoitat opintosi ja toimeentulosi opintojen aikana?
  • Mitä valmiuksia opinnot tarjoavat sinulle? Vaaditaanko tutkinnon jälkeen vielä lisäkoulutusta, jotta saavutat päämääräsi?

Opintopolku-verkkopalvelusta löydät tietoa tutkinnoista, ammateista sekä opiskelusta eri oppilaitoksissa. Koulutusvaihtoehtoihin tutustumisen lisäksi voit hakea koulutuksiin sen kautta.

Palvelut
Lue lisää
Aiheesta muualla

Koulutustakuu osana nuorisotakuuta

Nuorisotakuuseen liittyvä koulutustakuu varmistaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan

  • lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa,
  • oppisopimuskoulutuksessa,
  • työpajassa tai kuntoutuksessa tai
  • muulla tavoin.

Samalla ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta uudistuu. Yhteisvalinnan toisen asteen opiskelijavalinnassa saavat etusijan ne nuoret, joilla ei ole mitään tutkintoa tai muuta koulutuspaikkaa peruskoulun jälkeen. Tämä varmistaa, että ensimmäistä koulutuspaikkaansa hakevat pääsevät koulutukseen.

Täydennyshaku

Jos jäit ilman opiskelupaikkaa varsinaisessa haussa, hyödynnä täydennyshakua. Voit hakea ammatilliseen koulutukseen myös jatkuvan haun kautta.

Kesken jääneet opinnot

Jos opintosi ovat jääneet kesken, voit useimmiten jatkaa siitä, mihin opinnoissasi aiemmin jäit. Jos opinto-oikeutesi ei ole enää voimassa, sinun on kuitenkin haettava opiskelupaikkaa uudelleen. Aiemmat suorituksesi on mahdollista sisällyttää tutkintoon, kun olet saanut opiskeluoikeuden. Kysy oppilaitoksestasi, millaisia mahdollisuuksia sinulla on suorittaa opintosi loppuun.

Opiskelu työn ohessa

Jos olet töissä, voit suorittaa työn ohessa monimuoto-opintoja tai voit kysyä työnantajaltasi mahdollisuutta pitää opintovapaata.

Monimuoto-opinnot on suunniteltu käytäväksi työn ohessa, joten lähiopetusta on vähemmän ja se painottuu iltoihin ja viikonloppuihin. Monimuoto-opinnoissa yhdistetään eri opiskelumuotoja, joten se voi sisältää esimerkiksi lähiopetusta, verkko-opiskelua, opintoryhmätyöskentelyä ja itsenäistä opiskelua.

Opintovapaakäytännöt vaihtelevat työpaikoittain, joten niistä kannattaa keskustella oman työnantajan kanssa.

Aiheesta muualla

Voit hankkia toimeentulosi opintojen aikana monella eri tavalla. Tutustu eri vaihtoehtoihin, jotta löydät oman tapasi turvata toimeentulosi.

Kun opiskelet, erilaisia mahdollisuuksiasi toimeentulon hankkimiseen ovat Kelan opintotuki, työstäsi saamasi palkka sekä työttömyysturva. Pidemmän uran tehneille mahdollisia ovat myös aikuiskoulutustuki ja vuorottelukorvaus. Muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi oppisopimus ja erilaiset apurahat.

Palkan lisäksi voit saada samaan aikaan vain yhtä etuutta kerrallaan. Huomaathan, että palkka vaikuttaa saamasi tuen määrään. Opintotuella on tulorajat, aikuiskoulutustuella on sivutuloraja ja työttömyysturva sovitellaan palkkatulojesi kanssa. Myös vuorottelukorvausta vähentävät muut tulot, joita saat vapaan aikana.

Sinun pitää ilmoittautua työnhakijasi, jotta sinulla on oikeus työttömyysturvaan. Työnhakijana sinun pitää ilmoittaa kaikista opinnoistasi TE-toimistoosi tai kotikuntaasi,  jossa niiden mahdollinen vaikutus työttömyysturvan saamiseen selvitetään. Huomaathan, että jos vähennät työtunteja tai irtisanoudut työstä opintojen takia, menetät samalla oikeuden työttömyysturvaan.

Lue lisää

Opintojen rahoittaminen eri tilanteissa

Opiskelu työttömänä 

Työttömänä voit rahoittaa opintosi joko työttömyysturvalla tai Kelan opintotuella, jos opinnot kestävät vähintään kaksi kuukautta. Opiskelu ei estä työttömyysturvan saamista, jos olet sopinut opiskelusta yhdessä TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntijan kanssa. Työvoimakoulutus on maksutonta ja sen aikana voit saada myös kulukorvausta.

Palvelut

Opiskelu kokoaikatyön ohessa 

Jos käyt kokoaikatyössä, voit rahoittaa opintojasi palkalla, opintotuella, aikuiskoulutustuella tai vuorottelukorvauksella. Palkan lisäksi voit saada samaan aikaan vain yhtä etuutta kerrallaan. Huomaathan, että palkka vaikuttaa saamasi tuen määrään. Yli kahden kuukauden opintoihin voit saada opintotukea tai aikuiskoulutustukea.

Opiskelu osa-aikatyön ohessa 

Osa-aikatyön ohessa voit rahoittaa opintojasi palkkatuloilla tai palkkatulojen kanssa sovitellulla työttömyysturvalla. Yli kahden kuukauden opintoihin voit saada myös opintotukea tai aikuiskoulutustukea. 

Opiskelu lomautettuna 

Jos sinut lomautetaan, opintojesi rahoitusmahdollisuudet ovat samat kuin työttömällä. Sinun tulee ilmoittautua työnhakijaksi ja ilmoittaa opinnoistasi TE-toimistoosi tai kotikuntaasi.

Opiskelu yrittäjänä 

Päätoimisena yrittäjänä voit rahoittaa opintojasi yritystoiminnasta saatavilla tuloilla tai yli kaksi kuukautta kestävät opinnot opintotuella tai yrittäjän aikuiskoulutustuella. Sivutoimisena yrittäjänä sinulla on samat  rahoitusvaihtoehdot kuin työttömällä.

Lue lisää

Aiheesta muualla

Eri tukimuodot

Opintotuki

Opintotuen tarkoitus on turvata toimeentulosi opiskelun aikana. Opintotuen myöntämisehdot ovat erilaiset korkeakouluopinnoissa ja toisen asteen opinnoissa.

Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustuki on lakkautettu. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen aikuiskoulutusetuuksista annetun lain kumoamisesta, jonka seurauksena aikuiskoulutustuen maksaminen loppuu. Aikuiskoulutustukea on mahdollista saada vuoden 2025 loppuun asti, jos opinnot ja tukikausi alkoivat viimeistään 31.7.2024.

Jos sinulla on yhteensä vähintään kahdeksan vuoden työkokemus miltä alalta tahansa sekä vähintään vuoden ajan kestänyt työsuhde nykyisessä työpaikassasi, Työllisyysrahaston aikuiskoulutustuki voi olla ratkaisu toimeentulosi turvaamiseen opintojen aikana. 

Tukiaikana sinun pitää olla opintovapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla. Jos haluat työskennellä opintojesi aikana tai sinulla on muita tuloja, voit saada soviteltua aikuiskoulutustukea.

Myös yrittäjänä sinulla on mahdollisuus aikuiskoulutustukeen.

Lue lisää
Aiheesta muualla

Toimeentulotuki

Opiskelijana voit olla oikeutettu toimeentulotukeen esimerkiksi silloin, kun opintotuki on katkaistu tai se on loppunut. Voit olla oikeutettu toimentulotukeen myös kesällä, jos opiskelu ei ole silloin mahdollista, etkä ole saanut työpaikkaa. Huomioithan, että elämäntilanteesi ja varallisuutesi vaikuttavat toimeentulotuen saamiseen. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto.

Päätoimisena opiskelijana saat yleensä toimeentulosi opintotuesta. Joissakin tapauksissa voit saada opiskelun aikana työttömyysturvaa.

Opintotuki ja työttömyysturva 

Päätoimisena opiskelijana saat ensisijainen toimeentulosi opintotuesta. Opintotuesta vastaa Kela. 
Et voi saada opintotukea ja työttömyysturvaa samaan aikaan.

Opiskelu työttömyysturvalla

Jos olet työtön ja haluat aloittaa opinnot, sinun kannattaa tutustua työvoimakoulutuksiin, lyhytkestoisten tai sivutoimisten opintojen mahdollisuuteen sekä omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella (ei alle 25-vuotiaille). Kun opiskelet näillä tavoilla, sinun voi olla mahdollista saada työttömyysturvaa opiskelusi aikana.

Palvelut

Päätoimiset opinnot  

Päätoimisena opiskelijana et yleensä ole oikeutettu työttömyysturvaan. Tämä koskee myös opiskelun loma-aikoja.    

Päätoimisia ovat opinnot, joiden tavoitteena on suorittaa

  • ammattikorkeakoulututkinto,
  • ylempi ammattikorkeakoulututkinto,  
  • alempi tai ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa tai 
  • lukio-opinnot, joiden oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 150 opintopistettä eli käytännössä nuorille suunnatut lukio-opinnot sekä sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot.

Päätoimisia ovat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiset opinnot, joiden tavoitteena on suorittaa

  • ammatillinen perustutkinto tai tutkinnon osa,
  • ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus tai  
  • työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus.  

Päätoimisia ovat myös muut opinnot silloin, kun

  • opintosuunnitelmassa opintojen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä opiskelukuukaudessa tai
  • opetusohjelmassa opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia, jollei sitä ole määritelty opintopisteinä tai -viikkoina tai osaamispisteinä.

TE-toimisto tai kuntakokeilu selvittää opintojesi pää- tai sivutoimisuuden.

Opintojen päättyminen  

Opiskeluasi pidetään päätoimisena, kunnes osoitat sen päättyneen. Jos suoritat perusopetuksen tai lukion koko oppimäärää, pidetään sinua aina päätoimisena opiskelijana lukukauden loppuun asti.  

Voit tarvittaessa osoittaa, että opintosi ovat päättyneet esimerkiksi  

  • tutkintotodistuksella,
  • erotodistuksella tai
  • selvityksellä siitä, että näyttökokeeseen valmistava koulutus on päättynyt.  

Opintojesi päättymisen osoittaa myös se, että opintosi ovat olleet keskeytyneenä vähintään vuoden. Opintojen keskeytyneenä olo tarkoittaa sitä, ettet ole tehnyt opintosuorituksia, osallistunut opetukseen tai valmistellut ohjatusti esimerkiksi lopputyötäsi.

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Oletko suunnitellut lähteväsi työskentelemään ulkomaille? Ennen kuin aloitat työnhaun ulkomailta, kartoita kielitaitosi ja osaamisesi sekä oman alasi työllisyystilanne kohdemaassa.

Työskentely EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä 

Suomen kansalaisena sinulla on EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä samat oikeudet ja velvollisuudet työnteossa kuin maiden omilla kansalaisilla.

Jos haluat työskennellä jossakin näistä maista ja etsit tietoa maan avoimista työpaikoista, koulutuksesta ja työmarkkinoista, kannattaa tutustua EURES-verkkopalveluun.

EURES-verkosto auttaa työnhakijoita työnhaussa EU-maista, Sveitsistä, Islannista, Liechtensteinista ja Norjasta. EURESin jäsen- ja kumppaniorganisaatioilta saat tukea koko työnhakuprosessin ajan. Palvelu on maksuton.

EURES-asiantuntijalta saat esimerkiksi opastusta kansainvälisessä työnhaussa ja apua CV:n ja hakemuksen maakohtaisessa laatimisessa.

Palvelut
Aiheesta muualla

Työskentely EU- ja ETA-alueen ja Sveitsin ulkopuolisissa maissa 

EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolisissa maissa työskentelyyn tarvitset pääsääntöisesti työluvan, jonka myöntää kohdemaan maahanmuuttoviranomainen. Työnhakijana sinun täytyy itse selvittää työlupiin liittyvät vaatimukset ja menettelyt. Lisätietoja löydät muun muassa maiden edustustoista. 

Harjoittelu ulkomailla 

Harjoittelu ulkomailla tukee ammatillista kehittymistäsi ja kielitaitoasi sekä valmiuksiasi kansainvälistyä. 

Jos opiskelet ammatillisessa oppilaitoksessa, voit hakea työssäoppimispaikkaa ulkomailta oman oppilaitoksesi kautta.

Jos olet korkeakouluopiskelija, työharjoittelupaikkoja ulkomailta voivat välittää sinulle esimerkiksi oma oppilaitos, EDUFI-harjoittelun osalta Opetushallitus, joka vastaa kansainvälisestä liikkuvuudesta ja yhteistyöstä sekä kansainväliset opiskelijajärjestöt.

Työhaastattelu- tai työnhakumatka EU- ja ETA-alueelle ja Sveitsiin

Työnhakumatka työttömyyspäivärahalla

Työttömänä työnhakijana voit lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin ja säilyttää samalla oikeutesi Suomesta maksettavaan työttömyysturvaan. Työnhakumatkan aikana sinulla on mahdollisuus saada vain ansiopäivärahaa ja peruspäivärahaa. Matkan aikana et voi saada työmarkkinatukea.

Työttömyysturvan saaminen ulkomaille edellyttää, että olet ennen matkaa ollut työttömänä vähintään neljä viikkoa. TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija voi harkintansa mukaan lyhentää tätä jaksoa erityisestä syystä, esimerkiksi jos olet jo sopinut työhaastattelun. Työttömyysajaksi voidaan laskea myös se aika, kun olet osallistunut työllistymistä edistävään palveluun.

Ilmoita matkustuspäivä TE-toimistoon tai kuntakokeiluun hyvissä ajoin ennen lähtöäsi. Se tiedottaa työttömyysturvan maksajalle, että lähdet työnhakuun toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin.

Tilaa hyvissä ajoin ennen lähtöäsi Kelasta tai työttömyyskassaltasi U2-lomake, jonka viet kohdemaan työvoimatoimistoon. Kela tai työttömyyskassa ratkaisee, täyttyvätkö edellytykset siirtää niiden toimivaltaan kuuluvaa työttömyyspäivärahaa.

Ilmoittaudu kohdemaassa seitsemän päivän kuluessa työnhakijaksi paikalliseen työvoimatoimistoon. Näin saat päivärahan myös matkan ajalta. Jos ilmoittaudut myöhemmin, saat rahaa vasta ilmoittautumispäivästäsi alkaen. 

Työnhakusi aikana sinun pitää noudattaa velvoitteita ja valvontamenettelyjä, joita kohdemaan työvoimaviranomaiset ovat asettaneet.

Työttömyyspäivärahan maksaa Kela tai työttömyyskassa. Työhakumatkan aikana voit hakea työttömyyspäivärahaa tavalliseen tapaan verkossa tai voit postittaa työttömyysajan ilmoituksesi maksajalle. 

Työhaastattelumatkojen korvaus

TE-toimisto tai kuntakokeilu voi myöntää sinulle korvausta toiseen EU- tai ETA-maahan tehtyjen edestakaisten työhaastattelumatkojen matka- ja yöpymiskustannuksiin, jos hakemasi työ kestää vähintään kaksi viikkoa ja työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa. Sveitsiin kohdentuvista työnhakumatkoista ei voi myöntää matka- ja yöpymiskustannustenkorvausta.

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi matkan jälkeen 

Kun palaat Suomeen, ilmoittaudu välittömästi työnhakijaksi. Työttömyysturvaasi voi tulla muutoksia, jos et palaa Suomeen, etkä ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään sinä paluupäivänä, joka on mainittu U2-lomakkeessa. Tällöin et saa työttömyyspäivärahaa ennen kuin olet ollut työssä tai työvoimakoulutuksessa Suomessa neljä viikkoa. Työmarkkinatukeen sinulla voi olla oikeus.

Saat tarkempia ohjeita TE-toimistosta, kuntakokeilusta, Kelasta tai työttömyyskassasta. 

Jos et ole EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalainen, ota yhteyttä TE-toimistoon tai kuntakokeiluun ja työttömyysturvan maksajaan.

Lue lisää

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Kun opiskelet ulkomailla, kehität kielitaitoasi ja saat arvokasta kokemusta, josta on varmasti hyötyä jatkossa.

Opiskelu ulkomailla

Voit opiskella ulkomailla eri elämänvaiheissa. Opiskelusi voi kestää muutamasta viikosta useaan vuoteen.

Jos opiskelet Suomessa, voit hakea opiskelijavaihtoon ulkomaille. Vaihdossa voit suorittaa osan suomalaisen tutkinnon opinnoista. Tietoa vaihto-opiskelusta saat omalta oppilaitokseltasi.

Voit suorittaa ulkomailla myös kokonaisen tutkinnon. Tällöin opiskelu kestää tutkinnon laajuudesta riippuen useamman vuoden.

Harjoittelu ulkomailla

Voit tehdä opintoihisi kuuluvan harjoittelun ulkomailla. Se on mahdollista ensisijaisesti opiskelijoille ja vastavalmistuneille. Harjoittelu tukee

  • ammatillista kehittymistäsi,
  • kielitaitoasi sekä
  • sinun ja työnantajasi kansainvälistymistä.

Jos opiskelet ammatillisessa oppilaitoksessa, voit hakea työssäoppimispaikkaa ulkomailta oman oppilaitoksesi kautta.

Jos olet korkeakouluopiskelija, työharjoittelupaikkoja ulkomailta voit löytää esimerkiksi

  • oman korkeakoulusi kontaktien kautta,
  • opetushallituksen kautta (EDUFI-harjoittelu),
  • kansainvälisten opiskelijajärjestöjen kautta tai
  • voit ottaa itsenäisesti yhteyttä suoraan työnantajiin.

Tarkista omasta korkeakoulustasi, voitko hakea harjoittelutukea. Voit saada Erasmus+-tukea, kun teet  harjoittelusi EU-maissa, Islannissa, Norjassa, Liechtensteinissa, Makedoniassa tai Turkissa. Voit etsiä harjoittelupaikkoja esimerkiksi EURES-portaalin kautta.

Jos olet vastavalmistunut tai työtön nuori, voit hakea

  • työharjoittelupaikkaa ulkomailta erilaisten ohjelmien tai hankkeiden kautta tai
  • työelämävalmennukseen ulkomaille.

Jos olet 18–35-vuotias ja juuri valmistunut toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta, voit hakea ulkomaille Erasmus+-tuettuun harjoitteluun Allianssin nuorisovaihdon Ready for Life -hankkeen kautta.

Jos opiskelet korkeakoulussa tai valmistumisestasi on kulunut enintään vuosi, voit hakea Opetushallituksen kautta EDUFI-harjoittelupaikkoja. EDUFI-harjoittelu tukee opintojasi ja kasvattaa ammattitaitoasi. Saat Opetushallitukselta myös apurahan harjoitteluasi varten.

Lisätietoja erilaisista mahdollisuuksista kansainvälistyä saat Opetushallituksen Maailmalle.net-palvelusta sekä neuvontapalvelusta.

Aiheesta muualla

Työleirille tai vapaaehtoistyöhön

Kansainväliset työleirit ovat hyvä keino tutustua kohdemaan kulttuuriin. Samalla teet vapaaehtoistyötä monikulttuurisessa ryhmässä paikallisen yleishyödyllisen yhteisön hyväksi.

Leirit kestävät yleensä 2–3 viikkoa. Niitä järjestetään eri puolilla maailmaa pääsääntöisesti kesäisin. Osanottajat ovat yleensä 18–30-vuotiaita, mutta yläikärajaa ei ole. Työstä ei makseta palkkaa, vaan korvaukseksi saat ruoan ja majoituksen. Kansainväliselle työleirille voit hakea esimerkiksi Kansainvälisen Vapaaehtoistyö ry:n kautta.

Jos pidät välivuotta, pitkäaikainen vapaaehtoistyö voi olla sinulle sopiva vaihtoehto. Yleensä vapaaehtoistyöjaksosta aiheutuu joitakin kuluja, jotka on hoidettava itse. Eurooppalainen vapaaehtoistyö tarjoaa mahdollisuuden myös EU-tuettuun pitempiaikaiseen vapaaehtoistyöhön 17–30-vuotiaille eurooppalaisille nuorille.

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Työntekijänä sinulla on oikeus työskennellä ilman syrjintää. Jos koet itse tai näet muita kohdeltavan epätasa-arvoisesti, kerro siitä työnantajallesi ja tarvittaessa yhdenvertaisuusasioita käsitteleville viranomaisille.

Työelämässä ketään ei saa syrjiä. Suomen tasa-arvolaki kieltää syrjinnän muun muassa sukupuolen ja sen ilmaisun sekä vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden perustella. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 

Työelämän tasa-arvoa on edistettävä etenkin palkkauksessa, työolosuhteissa, työsuhteen ehdoissa sekä urakehityksessä. Työnantajasi tulee kohdella kaikkia tasa-arvoisesti rekrytoinnissa, perehdytyksessä, työtehtävien jaossa, ylennyksissä ja irtisanomistilanteissa. 

Työpaikalla voi esiintyä hyvin erityyppistä syrjintää. Se voi olla esimerkiksi työtehtävien epätasaista jakamista, seksuaalista häirintää tai epäoikeudenmukaista palkkausta. Syrjintää voi esiintyä myös ennen varsinaista työhönottoa, jos työnantaja asettaa valintakriteereiksi tai työpaikkailmoitukseen epäoleellisia tai asiattomia vaatimuksia rekrytoitavalle työntekijälle. Työhönottotilanteessa syrjinnästä on kysymys esimerkiksi silloin, kun työnantaja rekrytoi vähemmän ansioituneen henkilön ansioituneemman henkilön sijaan pelkästään sukupuolen perusteella.

Syrjinnästä ilmoittaminen ja sen ehkäiseminen 

Jos työpaikallasi ilmenee syrjintää, kerro siitä työnantajallesi. Voit keskustella aiheesta esihenkilösi kanssa esimerkiksi kahdenkeskisissä kehityskeskusteluissa. Jos epäilet kokeneesi syrjintää, mutta et ole asiasta varma, tai työnantajasi ei puutu havaittuun syrjintään, on useita tahoja, joihin voit ottaa yhteyttä. Esimerkiksi tasa-arvovaltuutetulta, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta tai aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisilta voit saada neuvoa tilanteeseesi. 

Muistathan, että jos työpaikallasi on vähintään 30 työntekijää, on sille oltava laadittuna tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman laatimisessa on kuultava henkilöstön nimeämiä edustajia. Tasa-arvosuunnitelmassa tulee käsitellä muun muassa rekrytointia, palkkausta, suoritusarviointia, vaikutusmahdollisuuksia ja työhyvinvointia. Pelkkä suunnitelma ei riitä, vaan tasa-arvosuunnitelmassa esitellyt asiat tulee viedä käytäntöön. Työntekijänä sinulla on oikeus tutustua tasa-arvosuunnitelmaan.

Aiheesta muualla

Palveluita

Kaikki tilanteet

 Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)