Ohjeet ja tuki⁠

Olen työtön tai jäämässä työttömäksi

Ilmoittaudu työnhakijaksi Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Tutustu työnhaun vinkkeihin ja työttömyysturvan hakemisen sääntöihin Työmarkkinatorilla. Kirjaudu ja täytä työnhakuprofiili, jonka avulla saat juuri sinulle sopivia työpaikkasuosituksia.

Tietoa tilanteesta

Kun tiedät joutuvasi työttömäksi, ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa. Sen jälkeen voit hakea työttömyysturvaa Kelasta tai työttömyyskassastasi.

Työvoimapalvelut, kuten työnhakijaksi ilmoittautumisen, löydät Asioinnista.

Asiakaspalvelumallissa saat työnhakijana tiiviisti tukea heti työnhakusi alusta alkaen henkilökohtaisissa ja säännöllisissä tapaamisissa.

Tutustu työnhaun vinkkeihin ja ohjeisiin Työmarkkinatorilla. Kirjaudu ja luo oma työnhakuprofiili, jonka avulla saat juuri sinulle sopivia työpaikkasuosituksia, minkä lisäksi työnantajat voivat ottaa sinuun yhteyttä. 

Lue lisää

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Koska työttömyysturva on vastikkeellista, sinulla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia.

Työvoimapalvelut, kuten työnhakijaksi ilmoittautumisen, löydät Asioinnista.

Työttömän työnhakijan oikeudet

Työttömällä työnhakijalla tarkoitetaan ilman työtä olevien työnhakijoiden lisäksi muun muassa lomautettuja ja työvoiman ulkopuolella olevia työnhakijoita

Kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi, sinulla on oikeus

  • julkisiin työllisyyspalveluihin, jotka määräytyvät palvelutarpeesi perusteella ja
  • työttömyysturvaan, jos täytät sen saamisen edellytykset.

Teet yhteistyössä TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntijan kanssa suunnitelman, johon kirjataan työnhakusi tavoitteet ja tehtävät, joiden avulla saavutat tavoitteesi. Arvioit suunnitelmaa ja sen toteutumista kolmen kuukauden välein asiantuntijasi kanssa.     

Oikeuteesi saada työttömyysturvaa vaikuttaa se, työskenteletkö palkansaajana, toimitko yrittäjänä, työllistytkö omassa työssä tai oletko opiskelija. Myös tekemäsi työn määrällä ja kestolla on merkitystä.

Asiantuntijasi arvioi aina tapauskohtaisesti toimintasi vaatiman työmäärän, koska sillä on vaikutusta työttömyysturvaasi. Ratkaisevaa päätoimisuutesi arvioinnissa on toimintasi vaatima työmäärä, ei saamasi tulot tai voitto. TE-toimiston tai kuntakokeilun arviointi ei välttämättä ole yhdenmukainen työttömyysturvan maksajien eli KELA:n tai työttömyyskassan tai Verohallinnon tekemien ratkaisujen kanssa.   

Jos saat työttömyysturvaa, voit edellytysten täyttyessä    

  • opiskella sivutoimisesti,   
  • opiskella ns. lyhytkestoisia opintoja (enintään 6 kk),
  • tehdä vapaaehtois- tai talkootyötä, joka on palkatonta, tavanomaista ja yleishyödyllistä,
  • tehdä osa-aikatyötä,
  • toimia sivutoimisena yrittäjänä tai työskennellä lyhytkestoisesti toimeksiantosuhteessa tai  
  • aloittaa yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen. Yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana toiminnan aloittamisesta, jos se on aloitettu työttömänä ollessa.   

Sinun tulee kuitenkin ilmoittaa etukäteen TE-toimistoon tai kuntakokeiluun tilanteesi muutoksista, jotta oikeutesi työttömyysturvaan tarkistetaan.

Työttömän työnhakijan velvollisuudet

Jos haet tai saat työttömyysturvaa, sinun pitää hakea kokoaikatyötä. Ainoastaan työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä saavalla työnhakijalla on oikeus työttömyysturvaan, vaikka hän ei hae kokoaikatyötä. Työttömyysturvan saamisen ehdoton edellytys on, että työnhakusi on voimassa. Työnhakusi pysyy voimassa, kun asioit TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa sovitulla tavalla ja sovittuna ajankohtana sekä noudatat sinulle Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa tai muun asioinnin yhteydessä annettuja ohjeita ja määräaikoja.   

Tämän lisäksi sinun pitää huolehtia seuraavista velvollisuuksista.

  • Ole tavoitettavissa ja pidä yhteystietosi ajan tasalla. Voit ilmoittaa muutoksista Asiointi-osiossa tai soittaa puhelinpalveluun.
  • Ota vastaan työtä, jota asiantuntijasi tai työnantaja tarjoaa. Jos asiantuntijasi tekemä työtarjous on velvoittava, ota yhteyttä työnantajaan ja ilmoitat määräajassa yhteydenotostasi.   
  • Ota vastaan koulutusta, jota asiantuntijasi tarjoaa. Koulutustarjoukset velvoittavat, että haet työvoimakoulutukseen ja ilmoitat määräajassa hakemisestasi. 
  • Osallistu haastatteluihin, työnhakukeskusteluihin ja täydentäviin työnhakukeskusteluihin sekä työllistymis-, aktivointi- tai kotoutumissuunnitelman tekemiseen ja tarkistamiseen.
  • Hakeudu ja osallistu kaikkiin suunnitelmassa sovittuihin tai sinulle tarjottuihin työllistymistä edistäviin palveluihin sekä tee kaikki suunnitelmassa sovitut tehtävät ja ilmoita niiden toteutumisesta.
  • Jos olet alle 25-vuotias, eikä sinulla ole tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa peruskoulun tai lukion jälkeistä koulutusta, hae keväällä vähintään kahta opiskelupaikkaa, jotta saat työttömyysturvaa. Oikeutesi työttömyysturvaan tarkistetaan syyslukukauden alkaessa eli 1.9. alkaen. Lisätietoja ja apua saat lähimmästä Ohjaamosta.   
  • Ilmoita yhteystietojesi muutoksista TE-toimistolle tai kuntakokeilulle. 

Huomaathan, että jos laiminlyöt velvollisuuksiasi, saatat menettää oikeutesi työttömyysturvaan määräajaksi tai toistaiseksi.

Palvelut
Lue lisää
Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Jos sinua ollaan irtisanomassa tuotannollisista ja taloudellisista syistä, saat tukea muutosturvasta.

Muutosturva on palvelu, joka auttaa sinua, jos työnantajasi joutuu irtisanomaan työntekijöitään tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Palvelun avulla saat nopeasti tukea työnhakuun ja uudelleen työllistymiseen. Irtisanomistilanteessa TE-toimiston muutosturva-asiantuntija tekee yhteistyötä työnantajasi ja henkilöstön edustajien kanssa. Asiantuntijat järjestävät muun muassa infotilaisuuksia TE-palveluiden asiakkuudesta ja työllistymistäsi edistävistä palveluista jo ennen varsinaista irtisanomistasi, kun olet vielä työsuhteessa.

Sinulla on oikeus työllistymissuunnitelmaan jo irtisanomisaikanasi. Työllistymissuunnitelmassa sovitaan tehtävistä ja palveluista, jotka parhaiten edistävät työllistymistäsi. Irtisanottuna sinulla on oikeus palkalliseen vapaaseen, kun laadit työllistymissuunnitelmaa tai osallistut siinä sovittuun työnhakuvalmennukseen, työvoimakoulutukseen tai uudelleensijoittumisvalmennukseen.

TE-toimisto tarjoaa sinulle muutosturvapalveluja myös työllisyyden kuntakokeiluun kuuluvilla alueilla. Lisäksi TE-toimisto vastaa työllistymissuunnitelman laatimisesta kuntakokeiluun kuuluville työnhakijoille silloin, kun muutosturvan piiriin kuuluva työnhakija ei ole vielä siirtynyt kuntakokeilun asiakkaaksi.

TE-toimistoissa työskentelee nimettyjä muutosturva-asiantuntijoita, jotka auttavat sekä työnantajia että työntekijöitä muutosturvaan liittyvissä asioissa. Käytössäsi ovat myös puhelinpalvelut.

Pidä huolta oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi työsuhteesi poikkeuksellisissa tilanteissa.

Laajennettu muutosturva 55 täyttäneiden osalta

Laajennettu muutosturva on tarkoitettu sinulle, joka olet täyttänyt 55 vuotta. Palvelun tarkoituksena on edistää  nopeaa työllistymistäsi sekä parantaa asemaasi työmarkkinoilla.

Olet oikeutettu 55 vuotta täyttäneiden muutosturvaan, jos

  • olet täyttänyt 55 vuotta viimeistään irtisanomispäivänä,
  • työsopimuksesi on irtisanottu tuotannollis-taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen,
  • olet ollut irtisanovan työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta enintään 30 päivän keskeytyksin ja
  • olet ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon 60 päivän sisällä irtisanomisesta.

55 vuotta täyttäneiden muutosturvaan kuuluu

  • muutosturvaraha,
  • muutosturvakoulutus,
  • työllistymisvapaa, joka on 5, 15 tai 25 päivän mittainen.

Muutosturvaraha vastaa suuruudeltaan keskimääräistä kuukauden palkkaasi. Sen määrä lasketaan palkoista, jotka työnantajasi on maksanut sinulle irtisanomispäivää edeltäneiden 12 kalenterikuukauden aikana. Irtisanomista edeltäneet lomautukset ja muut palkattomat poissaolot tai osapalkalliset ajanjaksot voivat siis pienentää muutosturvarahan määrää. Muista hakea muutosturvarahaa omasta työttömyyskassastasi tai Kelalta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työsuhteesi päättymisestä.

Muutosturvakoulutus on 55 vuotta täyttäneelle, työsuhteestaan irtisanotulle henkilölle tarkoitettu palvelu, joka TE-toimiston on henkilölle järjestettävä ja myönnettävä, kun on saatu työnantajalta tieto henkilön irtisanomisesta.

Sinulla voi olla oikeus työllistymisvapaaseen, jos sinua ollaan irtisanomassa joko tuotannollisista tai taloudellisista syistä tai saneerausmenettelyn yhteydessä ja työnantajasi täyttää työntarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden. Voit sopia työllistymisvapaasta työnantajasi kanssa myös silloin, jos irtisanomisesi johtuu konkurssista. Voit jäädä työllistymisvapaalle irtisanomisaikanasi, jolloin sinulla on oikeus työllistymissuunnitelman laatimiseen TE-palveluiden kanssa. Työllistymisvapaan aikana sinulla on oikeus osallistua myös työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen, jos näistä toimenpiteistä on sovittu työllistymisvapaata koskevassa ohjelmassa.

55 vuotta täyttäneiden laajennettu muutosturva — mitä se tarkoittaa työntekijän kannalta?
Sisältöä ei voida näyttää evästeasetuksista johtuen. Salli evästeistä 'Markkinointi' nähdäksesi sisältö.
Palvelut
Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Kun ilmoittaudut työnhakijaksi, sinulta kysytään työttömyysturvan saamiseen vaikuttavista asioista. Kun saat työttömyysturvaa, sinun pitää ilmoittaa, jos tilanteesi muuttuu.

Työvoimapalvelut, kuten työnhakijaksi ilmoittautumisen, löydät Asioinnista.

Ilmoita työllisyystilanteesi muutoksista Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa, puhelinpalvelussa tai TE-toimiston tai kuntakokeilun toimipaikassa.

Tee ilmoitus esimerkiksi silloin, kun

  • aloitat työnteon, työsi päättyy tai työaikasi muuttuu,
  • harjoitat yritystoimintaa yli kaksi viikkoa (yritystoimintana voidaan pitää oman yritystoimintasi lisäksi työskentelyä perheyrityksessä),  
  • työskentelet ja saat korvausta muuten kuin palkansaajana tai yrittäjänä, esimerkiksi omaishoitajana,  
  • aloitat opiskelun,
  • kansalaisuutesi muuttuu tai oleskelulupaasi tulee muutoksia,   
  • keskeytät työllistymistä edistävän palvelun (ilmoita yksittäisistä poissaoloista vain työttömyyskassalle tai Kelalle päiväraha- tai työmarkkinatukihakemuksessa) tai  
  • yhteystietosi muuttuvat.  

Huomaathan, että edellä on listattu yleisimpiä muutoksia, joista sinun tulee ilmoittaa TE-toimistoon tai kuntakokeiluun. Jos olet epävarma, miten oman tilanteesi muutos vaikuttaa oikeuteesi saada työttömyysturvaa, kannattaa olla yhteydessä TE-toimistoon, kuntakokeiluun tai työttömyysturvaneuvonnan puhelinpalveluun. Asiantuntija antaa sinulle tarkemmat ohjeet myös työn alkamisesta ja päättymisestä ilmoittamiseen silloin, kun teet säännöllisesti esimerkiksi keikkatyötä.

Palvelut
Lue lisää

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Voit ilmoittautua työnhakijaksi Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työnhakijaksi mahdollisimman pian.

Voit ilmoittautua työnhakijaksi ennen kuin työttömyys tai lomautus alkaa, mutta tee se viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi, koska voit saada työttömyysturvaa vasta ilmoittautumispäivästä alkaen.

Voit kirjautua Työmarkkinatorille verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla. Jos et voi tunnistautua näillä tavoilla tai et ole EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalainen, voit ilmoittautua työnhakijaksi TE-palveluiden neuvontapalvelussa tai TE-toimiston toimipaikassa.

Työvoimapalvelut, kuten työnhakijaksi ilmoittautumisen, löydät Asioinnista.

Palvelut
Aiheesta muualla

Jos haet työttömyysturvaa, työnhaun aloittamisen jälkeen saat työvoimapoliittisen lausunnon oikeudestasi työttömyysturvaan. Näet sinulle annetut lausunnot Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa. Työttömyysturvaa maksetaan vain siltä ajalta, kun olet työttömänä työnhakijana. Oikeuteesi saada työttömyysturvaa vaikuttaa moni asia. Lue niistä tarkemmin Työttömyysturva-sisällöistä.

Jos olet osallistunut työvoimakoulutukseen tai ollut työssä palkkatuella ja jäät uudelleen työttömäksi, ilmoittaudu työnhakijaksi.

Lue lisää

Sovi oman asiantuntijasi kanssa jatkoasioinnista  

Työnhaun aloituksen yhteydessä sovit TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntijan kanssa, miten asiakkuutesi TE-palveluissa etenee.

Työmarkkinatorin Asiointi-osion kautta voit pitää yhteyttä asiantuntijaasi, minkä lisäksi näet siellä kaikki avoinna olevat tehtäväsi. 

Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa

  • näet työllistymissuunnitelmassasi sovitut työnhakuvelvoitteesi eli työllistymistäsi edistävät tehtävät, ja voit merkitä ne tehdyiksi määräpäiviin mennessä,
  • näet omat työttömyysturvaasi liittyvät tiedot, kuten lausunnot ja avatut selvityspyynnöt,
  • voit päivittää muutokset työnhakutilanteessasi tai ilmoittaa työllistymisestä,
  • voit ylläpitää yhteystietojasi ja
  • voit jättää yhteydenottopyynnön omalle asiantuntijallesi.
Lue lisää

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Kun olet työtön työnhakija, työttömyysturva varmistaa taloudellisesti mahdollisuutesi hakea työtä sekä parantaa edellytyksiäsi päästä tai palata työmarkkinoille. 

Työvoimapalvelut, kuten työnhakijaksi ilmoittautumisen, löydät Asioinnista.

Ilmoittaudu työnhakijaksi ja aloita työnhaku jo ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi, jotta saat työttömyysturvaa heti työttömyytesi alusta lähtien.

Ilmoittautumisen jälkeen saat työvoimapoliittisen lausunnon, jossa kerrotaan, onko sinulla oikeutta työttömyysturvaan. Jos haet työttömyysturvaa, voit saada lisäselvityspyynnön lausunnon antamista varten. 

Voit saada työttömyysturvaasi korotusosan, jos osallistut työllistymistä edistäviin palveluihin. Sinun pitää sopia palveluun osallistumisesta asiantuntijasi kanssa joko työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.

Työttömyysturvan maksaa joko työttömyyskassa tai Kela

Kun haet työttömyysturvaa, selvitä ensin, maksaako työttömyysturvasi työttömyyskassa vai Kela. Eri työttömyysturvan muotoja ovat ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.

  • Jos kuulut työttömyyskassaan esimerkiksi ammattiliittosi kautta, hae ansiopäivärahaa kassastasi.
  • Jos et kuulu työttömyyskassaan, hae peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta.

Työttömyysturvaa kannattaa hakea työttömyyskassasta tai Kelasta, vaikka mahdollisen lisäselvityspyynnön käsittely olisi TE-toimistossa kesken. Näin vältyt ylimääräiseltä viivytykseltä työttömyysturvan saamisessa silloin, kun todetaan, että sinulla on oikeus työttömyysturvaan. Voit selvittää työttömyyskassan tai Kelan verkkosivuilta, miten pitkän ajan jälkeen työttömyytesi alkamisesta voit lähettää työttömyysturvahakemuksen.

Jos sinulla on kysyttävää työttömyysturvasta, työttömyysturvaneuvonnan puhelinpalvelun asiantuntijat auttavat sinua.

Palvelut
Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Oletko alle 25-vuotias, eikä sinulla ole peruskoulun tai lukion jälkeistä ammattikoulutusta? Sinua koskevat osittain muista työnhakijoista poikkeavat ehdot työttömyysturvaan liittyen. Tilanteesi muuttuu, kun hankit ammatillisen koulutuksen tai osallistut työllistymistä edistävään palveluun.

Työttömyysturva ja työmarkkinatuki alle 18-vuotiaille

Jos olet alle 18-vuotias, etkä ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, ei sinulla yleensä ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen.

Jos olet 17-vuotias työnhakija, voit saada  

  • työttömyysturvaa eli peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, jos olet suorittanut oppivelvollisuutesi eli hankkinut ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon tai
  • työmarkkinatukea työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta, jos olet suorittanut oppivelvollisuutesi ylioppilastutkinnolla, vaikka sinulla ei olisi lukion jälkeistä ammatillista koulutusta.

Oikeus työttömyysturvaan voi olla myös alle 18-vuotiaalla, joka on keskeyttänyt oppivelvollisuutensa suorittamisen oppivelvollisuuslaissa mainitun painavan syyn vuoksi. Niitä ovat esimerkiksi pitkäaikainen sairaus, vanhempainvapaa tai ulkomailla olo.

Alle 25-vuotiailla on velvollisuus hakea koulutukseen   

Oletko alle 25-vuotias, eikä sinulla ole peruskoulun tai lukion jälkeistä koulutusta? Jotta saisit työttömyysturvaa, sinun pitää hakea keväällä vähintään kahta opiskelupaikkaa seuraavana syksynä alkavaan tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen, joiden opiskelijaksi ottamisen edellytykset täytät.

  • Koulutuksen ei tarvitse kuulua perusopetuksen jälkeiseen yhteishakuun. Voit hakea myös yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.   
  • Jos olet suorittanut vain peruskoulun, voit hakea myös opiskelupaikkoja nuorille tarkoitetuista lukioista, joiden opetuksen laajuus on vähintään 150 opintopistettä.
  • Jos olet kevään abiturientti, sinun täytyy hakea abikeväänä koulutukseen, joka alkaa syksyllä ja antaa ammatillisia valmiuksia. Sinun pitää hakea koulutukseen myös, jos aiot suorittaa ase- tai siviilipalveluksen heti lukion jälkeen.
  • Jos saat kutsun pääsykokeisiin, sinun on osallistuttava niihin sekä muihin koulutuksen hakemiseen kuuluviin tilaisuuksiin.   
  • Jos saat opiskelupaikan, ota se vastaan ja aloita opinnot.   

Jos esimerkiksi terveydentilaasi tai kielitaitoosi liittyvät syyt estävät sinua hakemasta koulutukseen, keskustele asiasta TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntijan kanssa. Voitte sopia hakuvelvollisuuden täyttämisestä myös jollain muulla tavalla.

Työttömyysturvan saamisen edellytykset  

Jos olet syyslukukauden alussa eli 1.9. edelleen työtön työnhakija, TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija tiedustelee sinulta, mihin koulutuksiin olet hakenut.

Menetät oikeutesi työttömyysturvaan syyslukukauden alusta eli 1.9. alkaen toistaiseksi, jos 

  • olet ilman pätevää syytä jättänyt hakematta vähintään kahteen koulutukseen, 
  • aiheutat sen, ettei sinua valita koulutukseen tai 
  • ilman pätevää syytä kieltäydyt koulutuksesta tai et aloita koulutusta.

Jos keskeytät opinnot ilman pätevää syytä, menetät oikeuden työttömyysturvaan keskeyttämispäivästä alkaen.    

Työttömyysturvan saaminen ei edellytä, että haet syksyllä keväällä alkavaan koulutukseen. Jos kuitenkin haet koulutukseen syksyllä ja saat opiskelupaikan, mutta ilman pätevää syytä jätät aloittamatta koulutuksessa keväällä, menetät oikeuden työttömyysturvaan toistaiseksi.   

Oikeutesi työttömyysturvaan palautuu, kun jokin seuraavista ehdoista täyttyy.

  • Olet suorittanut ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon.
  • Olet ollut yhteensä vähintään 21 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä eli työskennellyt vähintään 18 h/vko, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, opiskellut päätoimisesti tai työllistynyt päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä.   
  • Täytät 25 vuotta.

Kela voi määrätä sinulle työmarkkinatuen odotusajan, jota ennen et saa työmarkkinatukea. Odotusajan kesto on enintään 21 viikkoa. Odotusajan ratkaisee Kela.

Työllistymistä edistävät palvelut 

Jos et voi saada työttömyysturvaa, koska et hakeutunut koulutukseen tai keskeytit koulutuksen, voit kuitenkin saada työttömyysturvaa siltä ajalta, kun osallistut työllistymistä edistävään palveluun. 

Työllistymistä edistäviä palveluja ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, työnhakuvalmennus, uravalmennus, työkokeilu ja työvoimakoulutus.

Palvelut
Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Päätoimisena opiskelijana saat yleensä toimeentulosi opintotuesta. Joissakin tapauksissa voit saada opiskelun aikana työttömyysturvaa.

Opintotuki ja työttömyysturva 

Päätoimisena opiskelijana saat ensisijainen toimeentulosi opintotuesta. Opintotuesta vastaa Kela. 
Et voi saada opintotukea ja työttömyysturvaa samaan aikaan.

Opiskelu työttömyysturvalla

Jos olet työtön ja haluat aloittaa opinnot, sinun kannattaa tutustua työvoimakoulutuksiin, lyhytkestoisten tai sivutoimisten opintojen mahdollisuuteen sekä omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella (ei alle 25-vuotiaille). Kun opiskelet näillä tavoilla, sinun voi olla mahdollista saada työttömyysturvaa opiskelusi aikana.

Palvelut

Päätoimiset opinnot  

Päätoimisena opiskelijana et yleensä ole oikeutettu työttömyysturvaan. Tämä koskee myös opiskelun loma-aikoja.    

Päätoimisia ovat opinnot, joiden tavoitteena on suorittaa

  • ammattikorkeakoulututkinto,
  • ylempi ammattikorkeakoulututkinto,  
  • alempi tai ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa tai 
  • lukio-opinnot, joiden oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 150 opintopistettä eli käytännössä nuorille suunnatut lukio-opinnot sekä sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot.

Päätoimisia ovat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiset opinnot, joiden tavoitteena on suorittaa

  • ammatillinen perustutkinto tai tutkinnon osa,
  • ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus tai  
  • työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus.  

Päätoimisia ovat myös muut opinnot silloin, kun

  • opintosuunnitelmassa opintojen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä opiskelukuukaudessa tai
  • opetusohjelmassa opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia, jollei sitä ole määritelty opintopisteinä tai -viikkoina tai osaamispisteinä.

TE-toimisto tai kuntakokeilu selvittää opintojesi pää- tai sivutoimisuuden.

Opintojen päättyminen  

Opiskeluasi pidetään päätoimisena, kunnes osoitat sen päättyneen. Jos suoritat perusopetuksen tai lukion koko oppimäärää, pidetään sinua aina päätoimisena opiskelijana lukukauden loppuun asti.  

Voit tarvittaessa osoittaa, että opintosi ovat päättyneet esimerkiksi  

  • tutkintotodistuksella,
  • erotodistuksella tai
  • selvityksellä siitä, että näyttökokeeseen valmistava koulutus on päättynyt.  

Opintojesi päättymisen osoittaa myös se, että opintosi ovat olleet keskeytyneenä vähintään vuoden. Opintojen keskeytyneenä olo tarkoittaa sitä, ettet ole tehnyt opintosuorituksia, osallistunut opetukseen tai valmistellut ohjatusti esimerkiksi lopputyötäsi.

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Jos sinut on lomautettu, voit olla oikeutettu työttömyysturvaan lomautuksen ajan.

Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu työnhakijaksi, jotta TE-toimisto tai kuntakokeilu voi tehdä työvoimapoliittisen lausunnon oikeudestasi työttömyysturvaan. Tämän jälkeen voit hakea työttömyysturvaa joko työttömyyskassasta tai Kelasta. Tarkemmat ohjeet työnhakijaksi ilmoittautumiseen ja työttömyysturvan hakemiseen löydät "Näin haet työttömyysturvaa" -sivulta.

Työttömyysturvan näkökulmasta lomautuksella tarkoitetaan aina työnantajan suorittamaa lomautusta tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä (toisin sanoen kurinpidollisilla syillä lomautetut eivät ole oikeutettu työttömyysturvaan).

Palvelut
Lue lisää

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Jos olet EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalainen, tämän perheenjäsen tai sinulla on oleskelulupa ja jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, voit saada työttömyysturvaa.

Työvoimapalvelut, kuten työnhakijaksi ilmoittautumisen, löydät Asioinnista.

Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu työnhakijaksi. Voit tehdä sen Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa, puhelinpalvelussa tai TE-toimiston tai kuntakokeilun toimipaikassa. 

Jotta voit ilmoittautua työnhakijaksi, sinun pitää olla EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalainen, tämän perheenjäsen tai sinulla pitää olla oleskelulupa. Jos oleskeluluvassasi lukee, että saat työskennellä vain yhdellä, tietyllä työnantajalla, et voi ilmoittautua työnhakijaksi. Muut oleskelulupaan kirjatut rajoitukset, kuten lupa työskennellä vain tietyllä alalla, eivät estä sinua ilmoittautumasta työnhakijaksi.

Kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi, sinulla voi olla oikeus työttömyysturvaan, jos

  • olet valmis hakemaan ja ottamaan vastaan kokoaikaista työtä,
  • olet valmis osallistumaan työllistymistä ja kotoutumista edistäviin palveluihin ja
  • sinulla on työkokemusta Suomesta.

Jotta saat työttömyysturvaa, sinun on osallistuttava alkukartoitukseen ja suunnitelmassasi sovittuihin palveluihin, esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen.

Sinulla ei ole oikeutta työttömyysturvaan, jos olet päätoiminen opiskelija tai et voi ottaa vastaan kokoaikatyötä esimerkiksi lapsen hoitamisen takia. Toimintasi yrittäjänä voi myös vaikuttaa työttömyysturvan saamiseen.

Jos olet liittynyt työttömyyskassaan ja työssäoloehto täyttyy, työttömyyskassa maksaa työttömyysturvan. Jos et kuulu työttömyyskassaan tai työssäoloehto ei täyty, työttömyysturvan maksaa Kela. Voit hakea Kelasta työmarkkinatukea myös silloin, kun sinulla ei ole vielä riittävästi työkokemusta Suomesta. Huomaathan kuitenkin, että et voi saada työmarkkinatukea, jos sinulla on tilapäinen B-oleskelulupa. Lisäksi sinulla voi olla oikeus Kelasta haettavaan toimeentulotukeen.

Työttömyysturvan saamiseen vaikuttaa myös se, onko sinulla oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Oikeudesta Suomen sosiaaliturvaan päättää Kela.

Palvelut
Lue lisää
Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Jos työnantajasi on tehnyt konkurssin tai ei muusta syystä voi maksaa palkkaasi, voit hakea maksamatta jäänyttä palkkaa tai muita maksuja palkkaturvana.

Palkkaturvajärjestelmä turvaa mahdollisuutesi saada palkan ja muut maksut, jos työnantajasi on kyvytön maksamaan niitä. Sinulle korvataan palkkaturvana maksuja, joiden peruste ja määrä on saatu selvitettyä.

Yksityishenkilönä voit hakea palkkaturvaa ELY-keskuksen sähköisessä asioinnissa. Tarvitset palvelun käyttöön pankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai tunnistautumiseen sopivan sirullisen henkilökortin. Ohjeet palkkaturvan hakemiseen löydät ELY-keskuksen verkkosivulta.

Palvelut
Aiheesta muualla

Mietitkö, tarvitseeko sinun ilmoittaa TE-toimistoon, kuntakokeiluun tai työttömyysturvan maksajalle työn aloittamisesta tai lopettamisesta? Ratkaisevaa on, kestääkö työ yli vai alle kaksi viikkoa.

Jos olet TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakas, ilmoita aina työtilanteesi muutoksista. Voit tehdä ilmoituksen Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa tai soittaa puhelinpalveluun.

Ilmoita samalla, aiotko hakea työttömyysturvaa työtilanteesi muuttumisen jälkeen. Saat tarvittaessa uuden työvoimapoliittisen lausunnon oikeudestasi työttömyysturvaan.

Voit saada työttömyysturvaa vain siltä ajalta, kun olet työnhakijana ja haet kokoaikatyötä. Jos olet työnhakija, joka saa työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä, sinun ei tarvitse hakea kokoaikatyötä.

Työvoimapalvelut, kuten työnhakijaksi ilmoittautumisen, löydät Asioinnista.

Yksityisenä elinkeinonharjoittajan yritystoiminnan päättäminen

Jos olet yksityinen elinkeinonharjoittaja, sovelletaan yritystoimintaasi toisenlaisia lopettamiskriteereitä kuin yhtiömuotoiseen yritystoimintaan. Työttömyysturvalain mukaan yritystoimintasi yksityisenä elinkeinonharjoittajana katsotaan lopetetuksi silloin, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on luotettavana pidettävän ilmoituksesi mukaan päättynyt tai on muuten ilmeistä, ettet jatka enää yritystoimintaa. Lisäksi edellytetään, että olet luopunut mahdollisesta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta, pois lukien apurahakauden perusteella otettu MYEL-vakuutus.

TE-toimisto tai kuntakokeilu lähettää ennen asian ratkaisemista kirjallisen selvityspyynnön yritystoiminnastasi.

Kun aloitat enintään kaksi viikkoa kestävän työsuhteen,

  • ilmoita työllistymisestäsi työttömyysturvan maksajalle.  

Kun aloitat enintään kaksi viikkoa kestävän yritystoiminnan,

  • ilmoita työllistymisestäsi työttömyysturvasi maksajalle ja
  • ilmoita työllistymisestäsi myös TE-toimistoon tai kuntakokeiluun, jos yritystoimintasi on aiemmin katsottu sivutoimiseksi ja yritystoimintasi laajenee tai et ole varma yritystoimintasi kestosta.

Kun lopetat enintään kaksi viikkoa kestäneen työsuhteen tai yritystoiminnan, ilmoita siitä työttömyysturvasi maksajalle.

Kun aloitat yli kaksi viikkoa kestävän työsuhteen tai yritystoiminnan, ilmoita siitä

  • TE-toimistoon tai kuntakokeiluun ja
  • työttömyysturvasi maksajalle.

Jos haluat, voit jatkaa työnhakijana TE-palveluissa tai voit lopettaa työnhakusi kokonaan.  

  • Jos lopetat työnhakusi, sinulla ei ole oikeutta työttömyysturvaan.  
  • Jos jatkat työnhakijana, TE-toimisto tai kuntakokeilu selvittää, onko sinulla oikeutta saada työttömyysturvaa. Jotta voit saada työttömyysturvaa, sinun tulee muun muassa pitää työnhakusi voimassa ja hakea kokoaikatyötä.
  • Sinulla voi olla työnhakijana oikeus työttömyysturvaan neljän kuukauden ajalta, kun toimit yrittäjänä tai työllistät itsesi omassa työssä, jos uusi toiminta alkaa työttömyytesi aikana.
  • Sinulla voi olla oikeus myös soviteltuun työttömyysturvaan, jos kyseessä on yli kaksi viikkoa kestävä osa-aikainen työsuhde.

Kun lopetat yli kaksi viikkoa kestäneen työsuhteen tai yritystoiminnan, toimi sen mukaan, onko työnhakusi voimassa.   

  • Jos työnhakusi ei ole voimassa, ilmoittaudu työnhakijaksi.
  • Jos työnhakusi on jo voimassa, ilmoita tilanteesi muuttumisesta TE-toimistoon tai kuntakokeiluun.

TE-toimisto tai kuntakokeilu selvittää, onko sinulla oikeutta työttömyysturvaan ja voi pyytää sinua toimittamaan todistuksia yritystoiminnastasi tai työsuhteestasi.

Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Voit kehittyä työnhakijana, kun hallitset työnhaun perusteet.

Olemme koonneet tälle sivulle vinkkejä, joiden avulla parannat mahdollisuuksiasi työllistymiseen. Kerromme esimerkiksi siitä, kuinka laadit työnhakudokumenttisi ja miten työhaastatteluun kannattaa valmistautua.

Työmarkkinatorilla voit automatisoida työnhakuasi luomalla työnhakuprofiilin. Työnhakuprofiililla voit esitellä itsesi, kertoa osaamisestasi ja listata koulutuksesi ja työkokemuksesi. Täyttämiesi tietojen pohjalta saat ehdotuksia sinulle sopivista työpaikoista ja osaamisestasi kiinnostuneet työnantajat voivat ottaa sinuun yhteyttä.

Ennen työhakemuksen lähettämistä

Työnhaussa on useita eri vaiheita ja se kannattaa aloittaa tiedon hankinnalla. Kun olet löytänyt kiinnostavan työpaikan, yritä saada mahdollisimman hyvä käsitys siitä, millainen työnantaja on ja mitä kaikkea avoimeen työtehtävään kuuluu. Kun olet hankkinut etukäteen tietoa, sinun on helpompi hakea paikkaa.

Kun löydät kiinnostavan työtehtävän, tutustu työpaikkailmoitukseen huolellisesti. Avoimeen tehtävään liittyen kannattaa etsiä vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin.

  • Mitkä ovat tehtävän päävastuut ja erityisvaatimukset? 
  • Vaatiiko työpaikka tiettyä tutkintoa tai työkokemusta? 
  • Vastaavatko tehtävät osaamistasi? 
  • Mitkä tehtävän vaatimuksista voit oppia? 
  • Millaista henkilöä työtehtävään etsitään?

Ennen työhakemuksen lähettämistä kannattaa tutustua myös työnantajaan. Vieraile organisaation verkkosivuilla ja selvitä ainakin organisaation toimiala, koko ja rakenne sekä visio, arvot ja tavoitteet. 

Kun olet tutustunut sekä työtehtävään että työnantajaan ja haluat edelleen hakea paikkaa, kannattaa pohtia, miten edetä. Otatko yhteyttä työnantajaan ennen työhakemuksen lähettämistä? Auttaako soittaminen, työpaikalla vierailu tai sähköpostiviestin lähettäminen sinua hakemuksen kirjoittamisessa? Joskus työpaikkailmoituksessa kerrotaan lisätietojen kysymistä varten rekrytointiin osallistuvan henkilön yhteystiedot sekä ajankohdat, joina voit lähestyä työnantajaa. Jos sinulla on oikeasti kysyttävää työtehtävään liittyen ja koet, että työnantajaan yhteyden ottaminen on hyödyllistä, voit tehdä sen ennen työhakemuksen lähettämistä. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, mikä on tilanteeseesi sopivin vaihtoehto ja edetä sen mukaisesti.


Työnhakudokumentit

Vaikka perinteisten työnhakudokumenttien laatiminen saattaa tuntua vanhanaikaiselta, hakukirje ja CV vaaditaan edelleen lähes jokaisessa työnhakuprosessissa. Hyvä yhdistelmä on yleensä yksisivuinen hakukirje ja enintään kahden sivun pituinen ansioluettelo.

Oman osaamisen muotoilu kattavasti mutta kiinnostavasti voi olla haastavaa. Seuraavien ohjeiden avulla saat tehtyä onnistuneen hakukirjeen ja kiinnostavan CV:n.

Hakukirjeen kirjoittamiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa, sillä hyvän tekstin avulla voit päästä työhaastatteluun. Hakukirjeen tavoitteena onkin herättää rekrytoijan mielenkiinto niin, että saat kutsun työhaastatteluun.

Hakukirjeessä kerrot,

  • miksi haet työpaikkaa,
  • miten täytät työtehtävän valintakriteerit ja
  • miksi juuri sinut pitäisi valita kyseiseen tehtävään.

Hakukirjeen on hyvä olla myyvä, ytimekäs ja kohdennettu juuri sille työnantajalle, jonka työpaikkaa haet. CV:ssä kuvaat taustaasi ja työhistoriaasi, mutta hakukirjeessä suuntaat tulevaan.  

Vältä listojen tekemistä. Hakukirjeessä voit kertoa itsestäsi ja taidoistasi vapaamuotoisemmin. Asiaosaamisen lisäksi tuo esille myös muita vahvuuksiasi, joista on hyötyä hakemassasi tehtävässä. Niiden kuvaamisen lisäksi hakukirjeessä on olennaista kertoa, mitä juuri sinulla on tarjota organisaatiolle.

Jos haet työtehtävään, johon sinulla ei ole aiempaa kokemusta, selvennä, miten osaamisesi soveltuu tehtävään ja korosta oppimiskykyä, motivaatiota ja hyvää asennetta.

Lopuksi kannattaa tarkistaa tekstin oikeinkirjoitus. Hakukirje on tilaisuus näyttää kykysi, ja pienilläkin yksityiskohdilla on merkitystä. Varmista siis, ettei tekstiin jää kirjoitusvirheitä.

Kun teet ansioluetteloa, pyri tekemään siitä kattava mutta selkeä kokonaisuus. Voit käyttää luovuutta CV:si tekemisessä, mutta asettelun ei kannata poiketa liikaa yleisesti käytetystä rakenteesta. Ilmaisun kannattaa olla tiivistä. On nimittäin todella tärkeää, että rekrytoija löytää olennaiset tiedot helposti ja nopeasti, sillä yhdelle ansioluettelolle ei välttämättä anneta kovinkaan paljoa aikaa.

Hyvä ansioluettelo on visuaalisesti kiinnostava, selkeä ja helposti ymmärrettävä. Lisäksi siitä selviää nopeasti, täytätkö työtehtävän vaatimukset.

Ansioluetteloon kannattaa kuvata työkokemus ja koulutustiedot kronologisessa järjestyksessä niin, että viimeisin kokemus on ensimmäisenä. Kerro lyhyesti jokaisesta työkokemuksestasi. Kuvaile, mitä työtehtäviisi on kuulunut ja mitä olet työssä oppinut. Työkokemuksen lisäksi voit kertoa kielitaidostasi ja IT-taidoistasi sekä listata suosittelijoita.

Tarkista, että yhteystietosi löytyvät ansioluettelosta.

LinkedIn-profiili ei ole syrjäyttänyt perinteistä CV:tä, mutta palvelu voi toimia ansioluettelon tukena työnhakuprosessissa.

Voit kirjoittaa hakukirjeen myös sähköpostin viestikenttään. Mieti sähköpostin teksti yhtä huolellisesti kuin jos tekisit perinteistä hakukirjettä.

  • Kirjoita otsikkoriviin "Hakemus" ja haettavan tehtävän nimike.
  • Lataa ansioluettelo viestin liitteeksi.
  • Aloita tervehdyksellä. 
  • Kirjoita hakukirje tekstikenttään. Sinun ei tarvitse noudattaa perinteisen hakukirjeen asettelua. 
  • Kerro, että CV on sähköpostin liitteenä. 
  • Päätä kirje lopputervehdykseen ja yhteystietoihin.

Työnantajien omissa sähköisissä työnhakupalveluissa on omat erityispiirteensä. Rekrytoija voi esimerkiksi tehdä niihin sanahakuja. Etsi siis ilmoituksesta tehtävän luonnetta ja hakijan ominaisuuksia kuvaavia avainsanoja ja hyödynnä niitä hakemuksessasi. Muista kuvata myös oma erityisosaamisesi. 

Kun teet hakemuksen työnantajan verkkopalvelussa, lue täyttöohjeet huolellisesti. Avoimiin kohtiin tarkoitetut tekstit kannattaa kirjoittaa valmiiksi tekstinkäsittelyohjelmalla ja kopioida sitten lomakkeelle.

Jos kyseessä on avoin hakemus, päivitä sitä säännöllisesti.

Työnantajat pyytävät yhä useammin työnhakijoilta videohakemusta. Videomateriaali helpottaa työnantajaa hakijoiden esikarsinnassa. Videon välityksellä voit antaa itsestäsi aidomman kuvan kuin perinteisen työhakemuksen kautta.

Tee lyhyt, 1–3 minuutin pituinen video ja lataa se johonkin videopalveluun. Lähetä linkki työnantajalle. 

Esittely kannattaa opetella tekemään luontevasti ilman paperin lukemista. Videolla voit esimerkiksi 

  • kuvailla erityistaitojasi,
  • kertoa luonteestasi tai vahvuuksistasi tai
  • antaa näytteen kielitaidostasi.

Portfolio on kokoelma parhaimmista ja tärkeimmistä töistäsi tai saavutuksistasi. Voit koota portfolion eri tavoin. Se voi olla kansio, salkku, näytetyö, suunnitelma, piirros tai valokuvakokoelma. 

Luovilla aloilla käytetään paljon portfolioita, mutta ne toimivat monilla muillakin aloilla. Esimerkiksi kokin portfoliossa voisi olla itse kehitettyjä reseptejä, valokuvia annoksista ja asiakaspalautteita.

Jokaista työnhakukertaa varten on hyvä koota uusi portfolio. Älä tee portfoliosta liian laajaa. 

Portfolio voi sisältää 

  • todistuksia, suosituksia ja arviointeja,
  • näytteitä erilaisista työtehtävistä, esimerkiksi esitteinä, julisteina, käsiohjelmina tai lehtiartikkeleina tai
  • mitä tahansa, mikä auttaa sinua saamaan työpaikan.

Voit lähettää portfolion työnantajalle tai ottaa sen mukaan työhaastatteluun ja esitellä sitä siellä. Jos portfoliosi löytyy verkosta, muista laittaa työhakemukseesi linkki siihen.


Työhaastattelu

Työhaastattelua ei pidä ajatella yksipuolisena kuulusteluna, vaan mahdollisuutena tutustua puolin ja toisin. Työnantajalle haastattelu on tapa testata työnhakijan sopivuutta avoimeen tehtävään ja työyhteisöön. Myös hakija tutustuu työnantajaan sekä pohtii sopivuuttaan tehtävään ja kiinnostustaan tulla osaksi organisaatiota. Muista tämä, kun menet työhaastatteluun. 

Kun haastat haastattelijan ja esität kysymyksiä liittyen työnantajaan ja työtehtävään, luot itsestäsi motivoituneen vaikutelman ja ilmaiset, että olet aidosti kiinnostunut tehtävästä. Samalla saat tietoa siitä, sopiiko kyseinen paikka juuri sinulle.

Seuraavaksi kerromme vinkkejä, miten voit onnistua työhaastattelussa.

Kun valmistaudut haastatteluun hyvin, voit mennä haastatteluun rennompana ja olla oma itsesi. Pieni jännittäminen ei haittaa.

Ennen haastattelua kannattaa tehdä seuraavat asiat. 

  • Hanki tietoa työnantajasta.
  • Palauta mieleesi, millainen hakemasi tehtävänkuva on ja mitä ilmoituksessa on kerrottu. 
  • Kertaa osaamisesi ja valmistaudu kertomaan siitä tiiviisti.
  • Mieti kysymyksiä, joita haluat esittää tehtävästä ja työnantajasta.

Myönteisellä ensivaikutelmalla on suuri merkitys, kun ihmiset kohtaavat. Pukeudu haastatteluun haettavan tehtävän ja työnantajan mukaisesti. Ota mukaan hakukirjeesi, ansioluettelosi, työ- ja koulutodistuksesi sekä mahdollinen portfoliosi. Ole ajoissa paikalla.

Haastattelussa rekrytoija arvioi, oletko aidosti kiinnostunut tehtävästä ja ovatko taitosi ja osaamisesi avoimeen tehtävään sopivia. Haastattelussa selviää ennen kaikkea, millaisia ovat vuorovaikutustaitosi ja asenteesi. Jos haastattelijoita on enemmän kuin yksi, huomioi kaikki haastattelijat tasapuolisesti.

Muista, että eleillä, ilmeillä ja tavallasi puhua kerrot itsestäsi paljon. Kuuntele, mitä sinulta kysytään ja mieti vastaukset rauhassa. Kun vastaat, ole rehellinen, mutta arvioi myös, mitä kannattaa mahdollisesti jättää kertomatta.

Haastattelussa on yleensä kolme vaihetta.

  • Alussa jutellaan usein yleisistä asioista. Tavoitteena on luoda yleiskuva haastateltavasta. 
  • Haastattelun keskivaiheessa haastateltavat esittävät kysymyksiä, joiden tavoitteena on selvittä, kuinka motivoitunut olet ja miten sopisit tehtävään. Kysymykset koskevat myös työuraasi ja siinä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi haastattelijat haluavat tietää, millainen ihminen olet sekä millaisia arvoja ja asenteita sinulla on.
  • Haastattelun loppuvaiheessa käydään läpi työtehtävään liittyviä käytännön asioita, kuten palkkaa, työaikaa ja aloitusaikaa. Usein kerrotaan myös, miten hakuprosessi jatkuu seuraavaksi. Voit tarvittaessa kysyä myös itse prosessin seuraavista vaiheista. 

Pohdi haastattelun jälkeen, miten se mielestäsi sujui. Arvioi, mikä meni hyvin ja missä voisi vielä parantaa.

Ellet tule valituksi, selvitä työnantajalta tai haastattelijalta, mitkä tekijät painottuivat valinnassa ja mitkä vaikuttivat siihen, ettet tullut valituksi.

Harjoittele kysymyksiin vastaamista ja pohdi sopivia vastauksia etukäteen. Mitä paremmin valmistaudut, sitä varmempi olo sinulla on haastattelutilanteessa.

  • Kerro lyhyesti itsestäsi. 
  • Kuvaile tämänhetkistä tai viimeisintä työsuhdettasi. 
  • Miksi haet tätä työpaikkaa? 
  • Miksi haluat vaihtaa työpaikkaa? 
  • Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi? 
  • Millainen työtoveri tai esihenkilö olet? 
  • Mitä tärkeää olet oppinut aiemmissa työpaikoissasi? 
  • Millainen on unelmatyöpaikkasi tai -tehtäväsi? 
  • Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? 
  • Miten vahvuutesi auttavat sinua onnistumaan tehtävässäsi? Mitä olet tehnyt tai aiot tehdä korjataksesi heikkouksiasi?
  • Mikä motivoi sinua työntekijänä? 
  • Millaisessa työyhteisössä viihdyt? 
  • Millainen on mielestäsi hyvä työpaikka? 
  • Työskenteletkö mieluiten yksin vai ryhmässä? 
  • Miksi haet paikkaa, joka ei vastaa aiempaa työkokemustasi ja koulutustasi? 
  • Miten työskentelet paineen alla? Anna konkreettinen esimerkki. 
  • Oletko valmis matkustamaan työsi vuoksi? 
  • Oletko valmis joustamaan työajoissa? 
  • Mikä on palkkatoiveesi? 
  • Mitä olet oppinut aiemmissa työpaikoissasi? 
  • Mistä saavutuksestasi olet erityisen ylpeä? 
  • Miksi juuri sinut pitäisi valita? 
  • Mitä haluat tietää meistä? 
  • Kuka voisi suositella sinua? 
  • Jos soittaisimme suosittelijallesi, mitä hän sinusta kertoisi?

Sinulta saatetaan kysyä useita samankaltaisia kysymyksiä tai kysymysten järjestys voi tuntua täysin sattumanvaraiselta. Tällöin haastattelija voi testata paineensietokykyäsi.


Muuta työnhakuprosessiin liittyvää

Kannattaa muistaa, että kaikkiin työnantajan esittämiin kysymyksiin ei tarvitse vastata. On hyvä tiedostaa myös se, että työhaastattelun lisäksi työnantaja voi selvittää sopivuuttasi tehtävään henkilöarvioinneilla ja soveltuvuustesteillä.

On olemassa aiheita, jotka eivät saa vaikuttaa rekrytointiprosessiin. Sinun ei tarvitse esimerkiksi työhaastattelussa vastata kysymyksiin, jotka liittyvät 

  • ikään,
  • terveydentilaan,
  • perhesuhteisiin tai -suunnitelmiin,
  • seksuaaliseen suuntautumiseen, 
  • etniseen taustaan,
  • uskontoon tai
  • poliittisiin vakaumuksiin.

Työnantaja ei saa asettaa työnhakijoita eriarvoiseen asemaan edellä mainittujen ominaisuuksien perusteella.

Poikkeuksena voi olla harvoja tilanteita, joissa listatuilla ominaisuuksilla on olennaisesti vaikutusta työtehtävän suorittamiseen.

Työhaastattelun lisäksi pätevyyttäsi ja soveltuvuuttasi tehtävään voidaan selvittää myös muilla tavoin. 

Ammatillista pätevyyttäsi voidaan testata eri tavoilla. Sinua voidaan pyytää esimerkiksi antamaan työnäyte työtä muistuttavassa tilanteessa, osallistumaan ryhmätyöhön tai pitämään pienimuotoinen esiintyminen. 

Psykologinen arviointi selvittää tai ennustaa, miten suoriudut työssä tutkimalla ajatteluasi, osaamistasi, kykyjäsi, ominaisuuksiasi tai toimintamallejasi. 

Psykologisen arvioinnin kautta työnantaja voi haluta selvittää esimerkiksi  

  • miten ratkaiset ongelmia,
  • millainen on paineensietokykysi ja
  • millainen on vuorovaikutustyylisi ja persoonallisuutesi. 

Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että testit perustuvat luotettaviin menetelmiin ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä. Niiden suorittajien tulee olla riittävän asiantuntevia. 

Valmistaudut testeihin parhaiten, kun olet oma itsesi ja menet paikalle avoimin mielin. Sinulla on aina oikeus saada kopio tai suullinen palaute testiraportista.

Palvelut
Aiheesta muualla

Palveluita