Kyrkomusiker
Församlingens kyrkomusiker, det vill säga kantor, leder musikverksamheten inom församlingen. Kantorn ansvarar för musiken vid gudstjänster och andra kyrkliga förrättningar och sörjer dessutom för musikfostran. Finlands evangelisk-lutherska kyrka är den största arbetsgivaren, men kantorer kan också arbeta som musiklärare. I arbetet måste man ha musikalisk begåvning, vara social och ha en vilja att arbeta inom församlingen.
Seurakunnat.
Kirkkomuusikon tehtävissä vaaditaan musiikillista lahjakkuutta ja soittotaitoa. Työssä tarvitaan myös kykyä ja halua toimia seurakunnallisessa työyhteisössä. Kanttorin ammatissa on tärkeää olla sosiaalinen ja yhteistyökykyinen.
Kanttorilla on suuri vastuu seurakunnan musiikkitoiminnasta, joten työnkuva voi olla hyvin monipuolinen. Kanttori vastaa myös seurakunnan soittimien hoidosta ja huollosta, joten myös soittimien ja niiden huollon tarpeen tuntemus on olennaista.
Työajat ovat usein epäsäännölliset.
Kirkkomusiikkia voi opiskella suorittamalla musiikin kandidaatin ja maisterin tutkinnon. Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon muusikko (AMK), jossa on kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehto.
Toisella asteella voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon (muusikko). Osaamisen kartuttua voidaan suorittaa myös musiikkituotannon ammattitutkinto.
Kanttorin vakinaista virkaa voi hakea vain pätevyysvaatimukset täyttävä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Kanttorin virat on jaettu kolmeen luokkaan, joko 1) ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä (taso B), 2) korkeakoulututkintoa edellyttävä (taso C) tai 3) ylintä tutkintotasoa edellyttävä (taso A). Usein näistä eri viroista käytetäänkin puhekielessä termejä A- B- ja C-virka. Vakituiseen virkaan edellytettävä tutkinto tulee olla suoritettuna ja siitä tulee olla todistus ennen hakuajan päättymistä.
Medianlön
3229 €/m
Informationen baserar sig på en medianinkomst, det vill säga på den lön som ligger i mitten av löner ordnade i storleksordning.