Spelprogrammerare
Spelprogrammeraren programmerar någon aspekt av spel som spelas på datorer, smartphones, spelkonsoler eller andra enheter. Programmeringsbehov finns inom spelgrafik, ljud, artificiell intelligens, gränssnitt, spelkontroll och multiplayer-implementering online. Arbetet kan också riktas på exempelvis spelutvecklingsverktyg eller översättning av spelkoder till ett annat programmeringsspråk. Arbetet kräver programmeringskunskaper, problemlösningsförmåga, kreativitet och lagarbete.programmerar någon aspekt av spel som spelas på datorer, smartphones, spelkonsoler eller andra enheter. Programmeringsbehov finns inom spelgrafik, ljud, artificiell intelligens, gränssnitt, spelkontroll och multiplayer-implementering online. Arbetet kan också riktas på exempelvis spelutvecklingsverktyg eller översättning av spelkoder till ett annat programmeringsspråk. Arbetet kräver programmeringskunskaper, problemlösningsförmåga, kreativitet och lagarbete.
Peliteollisuuden (pelialan, pelitoimialan) yritykset. Digitaalisiin peleihin keskittyneet pelistudiot ja muut pelialan yritykset kehittävät ja julkaisevat pelejä sekä tarjoavat peleihin liittyvää konsultointia ja asiantuntijapalveluja sekä sisällöntuottamista ja koulutusta.
Työpaikkoja on myös peleihin liittyvää tutkimusta harjoittavissa yliopistoissa sekä alan koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös alan järjestöt, kaupan ala ja media työllistävät pelialalla.
Peliohjelmoijan ammatissa on hallittava hyvin oma peliohjelmoinnin erikoistumisalue, esimerkiksi grafiikoihin tai tekoälyyn liittyvä ohjelmointi, tai on oltava laaja-alainen yleisosaaja. Peliohjelmoijan on hallittava työssä tarvittavat ohjelmointikielet, joista tärkeimpiä ovat esimerkiksi C++, C#, Java ja Javascript, sekä ohjelmointimenetelmät. Työssä käytettävät pelimoottorit, kuten Unity, on myös hallittava. Joissakin tehtävissä korostuvat tietokantaosaaminen, esimerkiksi SQL ja NoSQL, sekä palvelimiin ja pilvipalveluihin liittyvä osaaminen.
Peliohjelmoijan on tunnettava digitaalisten pelien kehitysprosessi sekä tunnettava esimerkiksi pelisuunnittelua, pelin grafiikoiden ja äänien tekemistä sekä tietoturva-asioita. Ammatin perustietoa on eri käyttöjärjestelmien ja pelialustojen eli laitteiden, joilla pelaaminen tapahtuu, tuntemus. Dokumentointiosaaminen on ohjelmoinnissa tärkeää.
Työ edellyttää myös peligenrejen ja niihin kuuluvien pelien tuntemusta. Peliohjelmoijalta vaaditaan kiinnostusta pelaamista ja peliohjelmointia kohtaan. Monilla ammattimainen peliohjelmointi on alkanut pitkäaikaisesta harrastuksesta.
Ohjelmointityö edellyttää loogista päättelykykyä, järjestelmällisyyttä, tarkkuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Yhteistyötaidot ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen tiimityössä. Hyviä viestintätaitoja tarvitaan esimerkiksi ongelmien kuvaamisessa ja muussa raportoinnissa. Kielitaitoa, erityisesti englannin kielen taitoa, tarvitaan kansainvälisellä ala. Peliohjelmoijalta vaaditaan oman alan kehityksen ja teknologioiden jatkuvaa seuraamista sekä täydennyskouluttautumista tai itseopiskelua.
Hyvä stressinsietokyky on tarpeen kiireisten työvaiheiden ja aikataulujen vuoksi.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi ohjelmistotuotantoon (pelialan) suuntautuen.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella tietojenkäsittelyä ja suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa opiskellen.
Yliopistoissa pelialan koulutusta (useimmiten tutkimusorientaatio) järjestävät Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LUT, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Tampereen yliopisto / TRIM / Game Research Lab. Helsingin yliopistossa järjestetään pelialan kursseja tietojenkäsittelytieteessä. Alempi korkeakoulututkinto on yliopistosta ja tiedekunnasta riippuen tekniikan kandidaatti tai taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, diplomi-insinööri tai taiteen maisteri.
Medianlön
3970 €/m
Informationen baserar sig på en medianinkomst, det vill säga på den lön som ligger i mitten av löner ordnade i storleksordning.