Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ammatit työvoimapula-ammattien kärjessä Satakunnassa

Toimialojen ja niiden keskeisten ammattien tulevaisuuden näkymiä sekä työvoima- ja osaamistarpeita tarkastellaan työvoimabarometrissa kerran vuodessa. Satakunnassa toimialoittaisen tarkastelun kohteena oli tänä syksynä kolme toimialaryhmää: sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala, teknologiateollisuus ja -palvelut sekä rakennettu ympäristö.

Työvoimasta on seuraavan vuoden aikana edelleen ylitarjontaa

Kun talous ensi vuonna ennusteiden mukaan toipuu, työllisyys alkaa kasvaa. Satakunnassa avoimien työpaikkojen määrän arvioidaan olevan vuoden päästä kaikilla toimialoilla jonkin verran suurempi kuin tällä hetkellä. Työttömien määrän taas arvioidaan vähän pienenevän.

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan arvioiden perusteella on laadittu kuvaus työvoiman kohtaantotilanteesta. Satakunnassa kaikilla toimialoilla yhteensä ennustetaan vuoden päästä olevan edelleen kohtalaista työvoiman ylitarjontaa.

Monissa yksittäisissä ammateissa on kuitenkin työvoimapulaa. Tätäkin useammin on kohtaanto-ongelmaa, eli tietylle ammatille olisi samanaikaisesti sekä kysyntää että tarjontaa, mutta nämä eivät syystä tai toisesta kohtaa. Satakunnassa suurinta pulaa työntekijöistä arvioidaan seuraavan vuoden aikana olevan erityisesti sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ammateissa.

Satakunnassa eniten pulaa työntekijöistä on seuraavan vuoden aikana seuraavissa ammateissa:

• Lähihoitajat
• Sairaanhoitajat ym.
• Yleislääkärit
• Psykologit
• Sosiaalityön erikoisasiantuntijat
• Konetekniikan erityisasiantuntijat
• Koneenasettajat ja koneistajat
• Toimisto- ja laitossiivoojat ym.
• Lastentarhanopettajat
• Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät
   

Sote-alan ammateissa on pulaa työntekijöistä

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala on yksi työllistävimmistä aloista Satakunnassa. Etenkin sote-alan työllisyys on myös viime vuosina kasvanut. Työttömyys sote-alalla on ollut vähäistä muihin aloihin nähden. Sen sijaan monissa alan ammateissa on jo pitkään kärsitty kroonisesta työvoimapulasta. Työvoiman saatavuutta vaikeuttaa se, että samoissa ammateissa on pulaa koulutetuista ja laillistetuista ammattiosaajista lähes kaikkialla Suomessa.

Lievän työvoimapulan ennustetaan jatkuvan sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalla myös seuraavan vuoden ajan. Avoimia työpaikkoja ennustetaan olevan enemmän kuin on alan työttömiä työnhakijoita. Sote-alalla on paljon eläkepoistumaa, minkä takia rekrytointitarve pysyy korkeana, vaikka alan työllisyys ei lähiaikoina kasvaisikaan.

Teknologioiden kehittyminen lisää työntekijöiden osaamistarpeita ja synnyttää uudenlaisia tehtävänkuvia. Alan osaamisessa korostuvat terveys- ja hyvinvointiteknologian käyttö, digitaaliset palvelut, etä- ja virtuaalipalveluiden hallintataidot sekä monikulttuurisessa työyhteisössä toimimistaidot.

Myös teknologiateollisuudessa on syytä pitää osaajista kiinni

Teknologiateollisuudessa viimeaikainen suhdannekehitys on Satakunnassa ollut suurelta osin alavireistä.  Vaikka tilauskannat ovat olleet vaisuja, yritysten henkilöstön vähentäminen on ollut maltillista. Yritykset tunnustavat osaajapulan ja haluavat pitää osaajista kiinni.

Vuoden päästä teknologiateollisuudessa ja -palveluissa Satakunnassa ennakoidaan olevan kohtalaista työvoiman kohtaanto-ongelmaa, kun vielä nyt työvoimasta on ylitarjontaa. Osa toimialaryhmään kuuluvista ammateista nousee myös kaikkia toimialoja tarkasteltaessa eniten työvoimapulaa kärsivien ammattien listalle. Monissa muissakin ammateissa työvoiman saatavuudessa arvioidaan olevan vaikeuksia seuraavan vuoden aikana.

Yritysten digitalisaatiokyvykkyys on tärkeää, jotta saadaan hyödynnettyä uusia järjestelmiä. Tekoäly tulee uusien sovellusten kautta käyttöön. Kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän ymmärtäminen sekä ympäristöosaaminen tulevat kasvattamaan merkitystään. Alan osaajilta vaaditaan robotiikan käyttötaitoja ja hyödyntämistä sekä automaatio-osaamista.

Rakentamisen alalla työvoimasta on edelleen ylitarjontaa

Rakentamisessa on jo pitkään vallinnut hiipuva suhdannekuva. Rakentamisen toipumisen arvioidaan lähivuosina jäävän hitaaksi ja tuotantomäärän kauas totutusta. Työllisyyden lasku jatkuu vielä pitkälle vuoteen 2025. Yhdyskuntateknisissä palveluissa ja jätehuolloissa sekä kiinteistöalalla suhdannetilanne on vaikuttanut rakentamista vähemmän työllisyyteen.

Rakennetun ympäristön toimialaryhmään kuuluvissa ammateissa työvoiman kysynnän kasvua ei ole näkyvissä vielä vuoden tähtäimellä. Työttömyyden arvioidaan edelleen hieman kasvavan. Vuoden päästä rakennetun ympäristön ammateissa ennakoidaan Satakunnassa olevan vakavaa työvoiman ylitarjontaa. Alan työttömiä ennustetaan olevan selvästi enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Silti yksittäisten ammattien, kuten siivoojien tai ilmastointi- ja jäähdytyslaiteasentajien, kohdalla voi olla vaikeuksia työvoiman saatavuudessa.

Vuoden 2025 alussa voimaan tuleva rakentamislaki asetuksineen ja uudet energiatehokkuusvaatimukset lisäävät pätevyysvaatimuksia rakentamiseen. Myös kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän ymmärtäminen sekä ympäristöosaaminen tulevat kasvattamaan merkitystään. Alalta on poistunut osaamista irtisanomisten vuoksi. Riskinä on, että esimerkiksi työnjohdon ja suunnittelun osaajat siirtyvät teknologiateollisuuden aloille, jos töitä ei rakentamisen alalla ole tarjolla.

Työvoimabarometria voivat hyödyntää kansalaiset, työnantajat, oppilaitokset ja päättäjät

Työvoimabarometri kokoaa sekä toimiala- että ammattikohtaista tietoa lyhyen aikavälin työvoima- ja osaamistarpeista. Työvoimabarometrin keskeisin tiedonlähde on alueellisten asiantuntijoiden näkemys lähitulevaisuuden tarpeista. Työvoimabarometrin tietoja hyödynnetään alueellisen työvoimapolitiikan ja -palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä ELY-keskuksissa ja tulevilla työllisyysalueilla. Tiedot ovat tärkeitä myös oppilaitoksille ja työnantajille sekä tietenkin myös omaa urapolkuaan suunnitteleville.

Aiheesta muualla 

Satakunnan ELY-keskuksen tiedote (sttinfo.fi)  
Tyovoimabarometri (tyovoimabarometri.fi)