Bargokarrieara ja bargogaskavuohta
Bargogaskavuohta ja bargosoahpamuš
Bargogaskavuohta šaddá, go soabat boahttevaš bargoaddiinat das, man barggu don barggat ja makkár buhtadusa oaččut das. Bargosoahpamuš sáhttá leat čálalaš dahje njálmmálaš, muhto dávjjimusat dan gánnáha čatnat čálalaččat, vai bargogaskavuođa eavttuid lea álki dárkkistit.
Bargosoahpamušas sohppojuvvo sihke bargoaddi ja bargi vuoigatvuođain ja geatnegasvuođain, nappo garvin dihtii boasttuáddejumiid, bargosoahpamuša gánnáha ráhkadit fuolalaččat. Sáhtát soahpat bargoaddiinat bargguin, bargoáiggis, bálkkáheamis ja eará ovdduin ja eavttuin friija, muhto dat galget čuovvut lága. Bargoláhkaásaheamis leat ovdamearkka dihtii bargoáigái, bargomearrái ja bálkái guoski rámmaeavttut. Bargogaskavuođa eavttuide váikkuha maid oppalaččat čadni bargoeaktosoahpamuš, jus du suorggis lea dakkár.
Láhkaásaheami ja bargoeaktosoahpamušaid bokte figgat fuolahit du vuoigatvuođain bargin. Bargosoahpamuš čadnojuvvo doaisttážii dahje nu, ahte dat leat fámus mearreáiggi. Mearreáigásaš bargosoahpamušas soahpabehtet ovddalgihtii, goas bargogaskavuohta nohká. Bargogaskavuođa mearreáigásašvuhtii ferte álo leat gelbbolaš sivva.
Ámmátválljen ja bargokarriearaplánen
Ámmátválljen lea mearkkašahtti mearrádus, muhto dat ii meroštala olles loahppaeallima. Dákko bokte sáhka lea baicca viidábut bargokarriearaplánemis eallima iešguđet muttuin, daningo ámmáha soaitá gártat molsut máŋgii iežas dáhtu vuođul dahje bákkolaš dili dihte, dego barggolašvuođadili dahje iežas dearvvašvuođadili rievdama mielde.
Bargokarriearaplánema vuolggasadjin lea čielggadit, mas don leat beroštuvvan. Don galggašit suokkardallat, makkár sávaldagat dus leat barggu hárrái ja mot du árvvut váikkuhit ámmátválljemii. Dasa lassin guovddážis lea dovdát sihke iežas nana beliid ja ráddjehusaid. Dan maŋŋá gánnáha ohcagoahtit dieđuid iešguđet ámmáhiin, vai gávnnašit dutnje heivvolaš molssaeavttuid.
Čielggat, mii skuvlejumiid gáibiduvvo, vai beasat daid bargguide, main don leat beroštuvvan eanemus. Gánnáha oahpásmuvvat maiddái suorggi ja ámmáha boahttevuođaoidnosiidda.
Työsuhde ja työsopimus
Työsuhde syntyy, kun sovit tulevan työnantajasi kanssa siitä, mitä työtä teet ja millaista korvausta saat tekemästäsi työstä. Työsopimus voi olla kirjallinen tai suullinen, mutta yleensä se kannattaa solmia kirjallisesti, jotta työsuhteen ehdot on helppo tarkistaa.
Työsopimuksessa sovitaan sekä työnantajan että työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, joten väärinkäsitysten välttämiseksi työsopimus kannattaa laatia huolellisesti. Voit sopia työnantajasi kanssa työtehtävistä, työajasta, palkkauksesta sekä muista eduista ja ehdoista vapaasti, kunhan ne ovat lain mukaisia. Työlainsäädännössä on esimerkiksi työaikaa, työn määrää ja palkkausta koskevia reunaehtoja. Työsuhteen ehtoihin vaikuttaa myös yleissitova työehtosopimus, jos alallasi on sellainen.
Lainsäädännön ja työehtosopimusten avulla pyritään pitämään huolta oikeuksistasi työntekijänä. Työsopimus solmitaan joko toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajaksi. Määräaikaisessa työsopimuksessa sovitte etukäteen työsuhteen päättymisajankohdan. Työsuhteen määräaikaisuudelle täytyy aina olla pätevä syy.
Ammatinvalinta ja urasuunnittelu
Ammatinvalinta on merkittävä päätös, mutta se ei määritä koko loppuelämääsi. Näin ollen voidaankin puhua laajemmin urasuunnittelusta elämän eri vaiheissa, sillä ammattia voi joutua vaihtamaan useaan kertaan joko omasta halusta tai olosuhteiden pakottamana, kuten työllisyystilanteen tai oman terveydentilan muuttumisen myötä.
Urasuunnittelun lähtökohtana on selvittää, mistä olet kiinnostunut. Sinun kannattaa pohtia, mitä toiveita sinulla on työhön liittyen ja miten arvosi vaikuttavat ammatinvalintaan. Lisäksi on olennaista tunnistaa sekä omat vahvuudet että rajoitteet. Sen jälkeen kannattaa lähteä hankkimaan tietoa eri ammateista, jotta löytäisit sinulle sopivia vaihtoehtoja.
Ota selvää, mitä koulutusta sinua kiinnostaviin tehtäviin pääseminen vaatii. Kannattaa tutustua myös alan ja ammatin tulevaisuudennäkymiin.
Uppdaterad: