Hammashuoltoala
Hammashuollon tehtävänä on väestön suun terveyden edistäminen sekä hammassairauksien ehkäisy ja hoito. Hammashuolto on osa terveydenhuoltoa samoin kuin suun terveys on osa kokonaisterveyttä. Hammashuollossa tehdään ihmisläheistä asiakaspalvelutyötä, jossa koulutus määrittelee pitkälti työtehtävät ja työnjaon. Työpaikkoja on terveyskeskuksissa, sairaaloissa, yksityisillä hammaslääkäriasemilla ja hammaslaboratorioissa.
Terveyskeskusten hammashoitolat. Sairaaloiden suusairauksien poliklinikat. Yksityiset hammaslääkäriasemat. Hammaslaboratoriot. Tutkimuslaitokset. Yliopistot. Oppilaitokset. Alan tukkukauppa. Järjestöt. Yhdistykset. Puolustusvoimat. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suuntautuen suu- ja hammashoitoon. Tutkintonimike on lähihoitaja. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös hammastekniikan perustutkinnon. Tutkintonimike on hammaslaborantti. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella suun terveydenhuoltoa. Tutkintonimike on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto suuhygienisti (AMK). Hammastekniikkaa opiskellen voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon hammasteknikko (AMK).
Yliopistoissa voi opiskella hammaslääketiedettä. Ylempi korkeakoulututkinto on hammaslääketieteen lisensiaatti.
Hammaslääkäreitä on työelämässä vajaa 4 000. Heistä noin puolet työskentelee terveyskeskuksissa. Seuraavaksi yleisintä on työskentely ammatinharjoittajana, sitten toimiminen työsuhteessa yksityisellä sektorilla. Hammaslääkäreistä erikoishammaslääkäreitä on noin 600. Heistä noin kaksi kolmesta työskentelee yksityissektorilla ja kolmasosa sairaaloissa tai terveyskeskuksissa.
Hammaslääkäreiden työllisyystilanne on hyvä, eikä työttömyyttä käytännössä juuri esiinny. Hammaslääkäreistä on pulaa erityisesti terveyskeskuksissa. Monella hammaslääkärillä on päätoimensa ohella myös sivutyö, joka on tavallisimmin vuokralaishammaslääkärinä toimiminen kliinisessä työssä.
Hammashuoltoalan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve edistää suun terveyttä sekä ehkäistä ja hoitaa hammassairauksia. Hammaslääkäreiden lukumäärän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa, koska väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Uusia hammaslääkäreitä tarvitaan myös eläkkeelle jäävien tilalle. Sama koskee erikoishammaslääkäreitä.
Suuhygienistit työllistyvät useimmiten terveyskeskusten hammashoitoloihin, sairaaloihin, muihin hoitolaitoksiin ja yksityisille hammaslääkäriasemille. Suuhygienistejä toimii myös yrittäjinä omilla vastaanotoillaan. Suuhygienistien työllisyystilanne on pääasiassa hyvä, mutta vaihtelee jonkin verran alueellisesti.
Hammashoitajat (lähihoitajat) työskentelevät terveyskeskusten hammashoitoloissa, sairaaloissa, muissa hoitolaitoksissa ja yksityisillä hammaslääkäriasemilla. Heidän työllisyystilanteensa on yleisesti ottaen hyvä. Hammasteknikot työskentelevät usein yrittäjinä tai toisen palveluksessa hammaslaboratoriossa, joihin myös hammaslaborantit enimmäkseen työllistyvät. Työllisyystilanne on hyvä.
Päivitetty: