Keinoja työn mukauttamiseen työntekijälle
Jos esimerkiksi sairaus tai vamma estää sinua tekemästä työtäsi, voitte tehdä työpaikallasi työn mukautuksia. Mukautuksilla tarkoitetaan työssä tehtäviä muutoksia, joilla työnkuvaasi muokataan vastaamaan ja tukemaan paremmin osaamistasi ja työkykyäsi.
Keskustele esihenkilösi kanssa, jos työkykysi heikkenee, et suoriudu nykyisistä työtehtävistäsi samalla tavalla kuin aiemmin tai sairauspoissaolojesi määrä ylittää sairauspoissaolorajan (yli 90 päivää). Myös esihenkilölläsi on vastuu nostaa asia esille, jos hän huomaa työkykysi heikentyneen.
Varhaisen tuen keskustelu, työterveysneuvottelu ja työkyvyn arviointi
Voit käydä esihenkilösi kanssa varhaisen tuen keskustelun, jossa pyritte löytämään ratkaisuja työkykysi tueksi. Keskustelua tilanteestasi kannattaa jatkaa työterveysneuvottelussa yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Työterveyslaitoksen Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön -oppimisohjelmassa on työntekijälle, esihenkilölle ja työterveyshuollolle suunnatut osiot, joista saatte tukea työterveysneuvottelujen käymiseen. Tutustu myös Työterveyslaitoksen Työterveysneuvotteluoppaan työntekijälle suunnattuun osioon, jossa on ohjeita muun muassa työterveysneuvotteluun valmistautumista varten, tietoa toimeentulosta ja esimerkkejä työn muokkauksesta.
Esihenkilösi voi työterveysneuvottelun lisäksi ohjata sinut työkyvyn arviointiin, jos työssä suoriutumisessasi ilmenee vaikeuksia, joita ette saa korjattua työpaikan omin keinoin. Siinä arvioidaan kykyäsi suoriutua nykyisistä tehtävistäsi, toiminta- ja työkykysi kehitystä sekä mahdollisuuksiasi toimia työelämässä. Oman työterveyshuollon lääkäri on usein paras asiantuntija työkyvyn arviointiin, koska hänellä on tietoa työpaikan olosuhteista.
Aiheesta muualla
- Varhaisen tuen keskustelu (ttl.fi)
- Työterveysneuvottelu (ttl.fi)
- Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön (ttl.fi)
- Työntekijänä työterveysneuvottelussa (ttl.fi)
- Työkyvyn arviointi (tela.fi)
Suunnitelkaa mukautuksia
Sovi esihenkilösi kanssa tarvittavista työtehtävien muutoksista ja mukautuksista. Tehkää niistä myös kirjallinen sopimus. Sopikaa lisäksi, milloin tilannettasi arvioidaan uudelleen yhdessä esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa.
Kun sovit työnantajasi kanssa työaikajärjestelyistä, saat päivittäiseen työskentelyysi joustavuutta.
Työpaikallasi voidaan sopia liukuvasta työajasta, kunhan järjestely noudattaa työaikalakia ja alanne työehtosopimusta. Työn alkamis- ja päättymisajat ovat siis tietyissä rajoissa sinun päätettävissäsi.
Voit tehdä työtä myös osa-aikaisesti. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat muun muassa osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke, harkinnanvarainen osa-aikatyö sekä perhevapaisiin kuuluva osittainen hoitovapaa.
Etätyö on työtä, jota teet joko kotona tai muussa sovitussa paikassa varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Etätyö voi olla joko kokoaikaista tai osittaista siten, että olet esimerkiksi osan viikosta etätyössä ja osan normaalisti työpaikalla. Etätyötä voit tehdä myös kertaluonteisesti erikseen sovitun ajan verran.
Kun työtehtäväsi ja työprosesseja mukautetaan työkykysi mukaisiksi, jaksat työskennellä paremmin eri elämänvaiheissa.
Työnantaja voi järjestellä työtehtäviäsi uudelleen työpaikan sisällä tai sopeuttaa työaikojasi ja työnteon muotoja. Voitte tehdä työnjakoon joko määräaikaisia tai pysyviä muutoksia. Sopikaa muutoksista yhdessä koko työyhteisön kanssa.
Työtehtävien räätälöintiin voitte käyttää apuna esimerkiksi työanalyysia.
Työkierto taas tarkoittaa sitä, että siirryt määräajaksi toisiin toimintoihin tai yksiköihin työpaikallasi, minkä jälkeen palaat takaisin entiseen työhösi. Työkierron tavoitteena voi olla esimerkiksi työhyvinvointisi tai motivaatiosi lisääminen.
Saavutettava työympäristö on kaikille työntekijöille sopiva, yhdenvertainen ja helposti lähestyttävä.
Jos toimintakykysi on heikentynyt vamman tai sairauden takia, voit saada tukea esimerkiksi apuvälineistä. Apuvälineen käyttöönotto on yksilöllinen osa kuntoutus- tai hoitoprosessia. Perusterveydenhuollosta saat tavallisimpia liikkumista sekä päivittäis- ja aistitoimintoja tukevia apuvälineitä. Apuvälineiden järjestämiseen osallistuu kuitenkin useita eri toimijoita, joista jokainen on vastuussa eri osa-alueista.
- Vammaispalvelujen käsikirja: Apuvälineet (ttl.fi)
- Apuvälineet (terveyskylä.fi)
- Apuvälineet (kela.fi)
- Tietoa apuvälineistä (thl.fi)
- Kuulokojeet ja apuvälineet (kuuloliitto.fi)
- Näkövammaisten liitto ry: Työ (nkl.fi)
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (finlex.fi)
Jos et vamman tai sairauden takia selviä tietyissä toimissa, voit tarvita henkilökohtaista apua. Avun järjestäminen on kunnan vastuulla, mutta siinä huomioidaan myös oma mielipiteesi, toivomuksesi, elämäntilanteesi ja yksilöllinen avun tarpeesi.
- Henkilökohtaisen avun järjestämistavat (thl.fi)
- Henkilökohtainen apu (thl.fi)
- Henkilökohtainen apu (assistentti.info)
Jos tarvitset kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamman vuoksi tulkkausta, asut Suomessa ja sinulla on käytössäsi jokin kommunikointikeino, voit käyttää Kelan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua.
- Pikaopas vammaisten tulkkauspalveluihin (kela.fi)
- Kuurojen liitto: Viittomakielinen kirjasto (viittomakielinenkirjasto.fi)
Työnantajasi on kehitettävä työoloja ja toimintatapoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
- Oppaita yhdenvertaisuussuunnitteluun (yhdenvertaisuus.fi)
- Esteettömyyskeskus ESKE (invalidiliitto.fi)
- Saavutettavuus (papunet.net)
- Esteetön kuunteluympäristö (kuuloliitto.fi)
- Saavutettavuus ja esteettömyys (nkl.fi)
- Työelämän saavutettavuus (vates.fi)
Työnantajalle voidaan myöntää myös tukea työolosuhteiden järjestelyyn. Keskustele TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntijan kanssa, voisiko työnantaja saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos palkkaa sinut. Voit keskustella asiasta myös työterveyshuollossa, jos olet jo työssä ja nykyisellä työnantajallasi on tarve työolosuhteiden järjestelyyn.
Päivitetty: