Vieraskynä: Työkokeilusta työelämään
- Blogi
Työkokeilu voi olla nuorelle ratkaiseva askel kohti työelämää, kun se rakennetaan tavoitteellisesti ja nuoren omista lähtökohdista. Oikein toteutettuna työkokeilu vahvistaa työelämävalmiuksia, selkiyttää urasuuntaa ja voi avata polun koulutukseen tai työhön.
Työkokeilun kautta oppii tärkeitä työelämätaitoja
22-vuotias nuori ilmoittautui työllisyyspalveluihin työnhakijaksi tammikuussa 2024. Hän oli jättänyt ammatilliset opinnot kesken pari vuotta aiemmin. Nuorella ei ollut vielä juuri työkokemusta ja hänen työelämävalmiuksiaan piti vahvistaa. Häntä kiinnosti varhaiskasvatusala, ja työllistymissuunnitelmassa sovittiin työkokeilusta, jonka tavoitteena oli tukea koulutus- ja urasuunnittelua sekä tutustua alaan.
Valtaosalla nuorista työnhakijoista on hyvät perusvalmiudet työelämään, mutta osalla on vielä kehitettävää esimerkiksi työelämän pelisääntöjen ja itseohjautuvuuden osalta. Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että kiire työelämään ilman riittäviä valmiuksia voi lisätä keskeytyksiä ja epäonnistumisen kokemuksia sekä heikentää nuoren luottamusta omaan pärjäämiseen.
Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kohdalla työelämävalmiuksien kehittymistä tulisi arvioida laajemmin kuin pelkän työllistymisen kautta: ovatko vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot vahvistuneet, pystyykö nuori ottamaan vastuuta työtehtävistään ja onko oma suunta hahmottunut niin, että paikka työelämässä tuntuu mahdolliselta?
Avoin ja jatkuva vuoropuhelu tukevat oppimista ja jaksamista
Nuori aloitti kahden kuukauden työkokeilun päiväkodissa. Työkokeilu toteutui viitenä päivänä viikossa, ensin kuusi tuntia päivässä, sitten täydellä työajalla.
Työkokeilupaikkaa haettaessa keskeistä on nuoren omien tavoitteiden ja vahvuuksien huomioiminen. Työpaikalla työtä voidaan muokata useilla eri keinoilla vastaamaan nuoren työ- ja toimintakykyä. Tämän lisäksi säännöllinen seuranta ja keskustelut työkokeilun aikana ovat ratkaisevassa roolissa. Kun vastuu jaetaan työkokeilijan, työkokeilupaikan sekä työvoimaviranomaisen välillä, työkokeilusta muodostuu aidosti kehittävä kokemus.
Opiskelusuunnitelmat voivat vahvistua työkokeilun myötä
Työkokeilun aikana nuoren urasuunnitelmat selkiytyivät ja työnantaja antoi nuorelle työkokeilusta rohkaisevan palautteen. Nuori osoitti työkokeilussa oma‑aloitteisuutta ja vastuuntuntoisuutta. Kokemusten perusteella nuori päätti hakea opiskelemaan lähihoitajakoulutukseen, josta hän valmistui lähihoitajaksi maaliskuussa 2026.
Työkokeilun aikana on tärkeää avata näkymiä tulevaisuuteen ja pohtia ennalta työkokeilun jälkeisestä työuraa: johtaako kokeilu työllistymiseen tai koulutukseen, vai johonkin muuhun lopputulokseen. Työkokeilu voi olla merkittävä käännekohta nuoren työuralla, kun se toteutetaan suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Nuorille työkokeilu voi tarjota merkityksellistä tekemistä ja rytmiä arkeen silloin, kun muuta kiinnittymistä ei vielä ole – ja parhaimmillaan se avaa ovia suuntaan, joka tuntuu omalta.
Työterveyslaitoksessa on parhaillaan käynnissä Työkokeilu-verkkokoulutusta kehittävä hanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Verkkokoulutuksen tavoitteena on tarjota työpaikkojen toimijoille, palvelujärjestelmän asiantuntijoille ja työkokeilijoille tietoa ja työvälineitä työkokeilujen toteuttamiseen. Verkkokoulutusta pilotoidaan syksyllä 2027.
Kirjoittajat:
Kirsi Unkila ja Mari Haverinen Työterveyslaitoksesta sekä työllisyysohjaaja Katja Nivala Sotkamon kunnasta.
Aiheesta muualla
Työkokeilu-verkkokoulutus (ttl.fi)
Lähteet
- Leinonen T, Viikari-Juntura E, Husgafvel-Pursiainen K, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Solovieva (2019) The effectiveness of vocational rehabilitation on work participation: a propensity score matched analysis using nationwide register data (sjweh.fi, englanniksi)
- Liukko, J. (2021). Kuntoutus, 44(4), 18-30. Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuuden kehittäminen ja työkykyajattelu: Työeläkelaitosten asiantuntijoiden haastatteluihin perustuva tutkimus. (journal.fi)
- Haapakoski, K. & Åkerblad, L. (2020). Kelan työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus – palvelun toimivuuden edellytykset. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 22/2020. Helsingin yliopiston avoin julkaisuarkisto (helda.helsinki.fi)
- Åkerblad, L., & Haapakoski, K. (2020). Janus Sosiaalipolitiikan Ja sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 28(3), 220–236. Hauras jaettu toimijuus ammatillisessa kuntoutuksessa. (journal.fi)
- Åkerblad, L., & Haapakoski, K. (2023). Kuntoutus, 46(2), 33–45. Toivon ja toiveikkuuden prosessit ammatillisessa kuntoutuksessa. (journal.fi)