Kainuu-Koillismaan työllisyyskehityksessä normaalia vuosittaista kausivaihtelua

Kainuu-Koillismaan työllisyysalueella oli toukokuun lopussa 4 079 työtöntä työnhakijaa, mikä on 178 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyyden kehityksessä on nähtävissä normaalia vuosittaista kausivaihtelua.

Työttömien määrä nousi viime vuoteen verrattuna viidessä työllisyysalueen kymmenestä kunnasta ja laski neljässä, Hyrynsalmella oli saman verran työttömiä kuin vuosi sitten. Suhteellisesti eniten työttömyys lisääntyi Paltamossa (+43 %) ja Kuhmossa (+15 %), lasku taas oli suurinta Suomussalmella (-9 %) ja Ristijärvellä (-6 %). Eniten työttömiä työnhakijoita oli Kajaanissa, 1 797, Kuusamossa, 775, ja Kuhmossa, 350.

Työttömyysaste oli Kainuu-Koillismaan työllisyysalueella 10,6 %, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli seitsemässä työllisyysalueen kunnassa matalampi kuin koko maan keskiarvo 11,9 %. Alhaisin työttömyysaste oli Sotkamossa ja Ristijärvellä, korkein taas Puolangalla ja Taivalkoskella.

Työllisyysalueella oli kuun lopussa avoinna 577 työpaikkaa, mikä on 210 paikkaa vuoden takaista vähemmän. Eniten paikkoja oli avoinna Kajaanissa, 309, ja Kuusamossa, 118. Paikkamäärä laski kuudessa kunnassa ja nousi kahdessa. Useimmissa kunnissa lukumääräiset muutokset olivat pieniä ja kahdessa kunnassa salassapitosäännön alaisia. Lukumääräisesti suurinta lasku oli Kajaanissa (-112) ja kasvu Taivalkoskella (+4). Työllisyyspalvelut kuitenkin muistuttaa, että työpaikkoja on todellisuudessa avoinna paljon enemmän kuin mitä niitä on ilmoitettu julkiseen työnvälitysjärjestelmään.

Kainuu-Koillismaa on etäisyyksiltään laaja työllisyysalue – silti asiakkaiden aktivointiin panostetaan

Kainuu-Koillismaan työllisyysalue on maan viidenneksi suurin kuntien lukumäärässä mitattuna. Myös etäisyyksien puolesta työllisyysalue on laaja, mikä tuo palveluiden järjestämiseen ja asiakkaiden aktivointiin omat haasteensa. Kainuu-Koillismaa pärjää kuitenkin valtakunnallisessa vertailussa hyvin – erityisesti palveluiden laadussa ja nopeudessa sekä resurssien kohdentamisessa.

Alueen kunnissa vastuuasiantuntijoiden eli työllisyysohjaajien asiakasmäärät ovat kohtuulliset, mistä kertoo myös se, että he tapaavat asiakkaita kasvokkain enemmän kuin muualla maassa. Myös palvelusuunnitelmien ajantasaisuus ja alkuhaastattelujen nopeus ovat selvästi parempia kuin valtakunnallisesti. Asiakastyytyväisyysmittauksissa on myös kiitelty asiantuntevasta palvelusta.

Työllisyysalueella ohjataan palveluihin asiakaslähtöisesti. Työnhakijoiden aktivointiin tarkoitettujen palveluiden käyttö on harkittua, sillä tavoitteena on asiakkaan työllistämisen edistäminen vaikuttavasti ja henkilön tarpeita mahdollisimman hyvin tukien.

Rakennetyöttömyys ja laaja työttömyys kehittyivätkin Kainuu-Koillismaalla päinvastaiseen suuntaan kuin koko maassa – työllisyysalueella määrät ovat laskussa. Rakennetyöttömien määrään lasketaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, palveluilta työttömäksi jääneet sekä palveluilta palveluille sijoittuneet työttömät työnhakijat. Laaja työttömyys kuvaa sitä työnhakijoiden joukkoa, joka on työttömänä tai erilaisissa työllistymissä edistävissä palveluissa mukana. 

Lisätietoja 

Elinvoimakeskusten koostamat työllisyyskatsaukset julkaistiin toukokuun osalta 24. kesäkuuta 2026. Työllisyysalueemme uutinen on kooste Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsauksista. Kainuu-Koillismaan työllisyysalueeseen kuuluvat Kainuun kuntien lisäksi Kuusamo ja Taivalkoski Pohjois-Pohjanmaalta. Tiedot perustuvat KEHA-keskuksen työnvälitystilastoihin. Seuraava työllisyyskatsaus julkaistaan 21. heinäkuuta 2026.

Tutustu työllisyyskatsauksiin kokonaisuudessaan: 

• Kainuun työllisyyskatsaus (työllisyyskatsaus.fi)
• Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus (työllisyyskatsaus.fi)