Jäteneuvoja
Jäteneuvojia työskentelee pääasiassa kunnilla ja jätehuoltoyhtiöissä, joissa he pyrkivät lisäämään ympäristötietoisuutta sekä vaikuttamaan ympäristöasenteisiin ja kulutustottumuksiin. Työ koostuu pitkälti puhelin- ja sähköpostineuvonnasta, aineistojen laatimisesta sekä vierailukäynneistä asioista kertomassa. Hallinnossa tehtävät painottuvat suunnitteluun. Ammatissa tarvitaan jäteasioiden sekä ympäristö- ja jätelainsäädännön tuntemusta, viestinnän osaamista ja esiintymistaitoja.
Kunnat. Jätehuoltoyhtiöt. Valtio. Järjestöt. Yhdistykset. Kierrätyskeskukset. Yritykset.
Päätoimisia jäteneuvojia työskentelee lähinnä kunnilla ja jätehuoltoyhtiöissä. Muissa organisaatioissa tehtäviä hoidetaan usein sivutoimisesti.
Jäteneuvojan tai kierrätysneuvojan on tunnettava jätteisiin ja niiden syntyyn ja ehkäisyyn sekä jätteen lajitteluun, käsittelyyn ja kierrätykseen liittyvät asiat. Ammatissa on tunnettava ympäristö- ja jätelainsäädäntöä.
Neuvoja tarvitsee tietoa ihmisten käyttäytymistaipumuksista ja ympäristökasvatuksesta. Viestinnän ja markkinoinnin osaamisesta sekä esiintymistaidoista on ammatissa hyötyä. Ammatissa on kyettävä sekä omatoimiseen ja itsenäiseen työskentelyyn että yhteistyöhön. Kielitaito on eduksi.
Jäte- ja kierrätysneuvojina toimitaan useilla eri koulutustaustoilla. Koulutusalat vaihtelevat luonnontieteellisestä kasvatustieteelliseen ja tekniseen koulutukseen.
Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella bio- ja ympäristötieteitä, biokemiaa, kemiaa, geologiaa, fysikaalisia tieteitä ja maantiedettä. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri ja alempi luonnontieteiden kandidaatti.
Maatalous-metsätieteellisellä koulutusalalla voi opiskella maatalous-, metsä- ja elintarviketieteitä sekä biotekniikkaa ja ympäristötieteitä. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä elintarviketieteiden maisteri. Alempia korkeakoulututkintoja ovat maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti sekä elintarviketieteiden maisteri.
Teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella mm. biotekniikkaa, energiatekniikkaa, kemiantekniikkaa, materiaalitekniikkaa, prosessitekniikkaa ja ympäristötekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi ympäristöteknologiaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK). Tutkinnon voi suorittaa myös mm. bio- ja elintarviketekniikkaan ja energiatekniikkaan suuntautuen. Ympäristösuunnittelija (AMK) on luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulututkinto.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon. Osaamisen kartuttua voidaan suorittaa myös ympäristöalan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella.
Alan sisällä on järjestetty täydennyskoulutusta mm. valtion, yritysten, yhdistysten ja liittojen toimesta. Lisäkoulutusta on järjestetty yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa mm. jätehuollon, ympäristönsuojelun, ympäristökasvatuksen ja viestinnän alueilla.
Median salary
3794 €/mo
Private sector
4084 €/mo
Public sector
3714 €/mo
The data is based on the median income, meaning the amount of salary which is the middle of the salary amounts arranged in order of magnitude.
Source: Statistics Finland's structural statistics on wages and salaries