Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.

Toimin laaja-alaisena varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Vastuullani on kolme päiväkotia, joissa havainnoin ja arvioin lasten toimintaa sekä opetan tukea tarvitsevia lapsia. Neuvon päiväkodin henkilökunnalle, miten tukea tarvitsevien lasten kanssa tulisi toimia. Lisäksi hoidan hallinnollisia asioita, kuten tukipäätösten valmistelua ja lasten ohjaamista tutkimuksiin. Kaikki tämä edellyttää minulta moniammatillista yhteistyötä ja yhteydenpitoa lasten perheisiin.

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Päätin jo lapsena, että minusta tulee varhaiskasvatuksen opettaja. Päätökseen vaikutti oman esikouluni opettaja, joka oli tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Hän oli minusta empaattinen ja kaikin puolin hieno ihminen.

Haaveeni toteutui, sillä pääsin opiskelemaan Helsingin lastentarhaopettajaopistoon. Kun aloitin päiväkodissa lastentarhanopettajana, toivoin aina, että ryhmääni ei tulisi tukea tarvitsevia lapsia, joita silloin kutsuttiin erityislapsiksi. Mieleni muuttui, kun myöhemmin ryhmässäni oli kaksi kehitysvammaista lasta. Ymmärsin, että tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentely on minun juttuni. Heidän kanssaan toimeen tuleminen edellyttää tietoa sekä oikeanlaisia toimintatapoja ja asennetta.

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Kun aamulla tulen töihin, katson ensimmäisenä, onko tullut tärkeitä sähköposteja tai muita viestejä. Sen jälkeen osallistun yleensä ryhmien toimintaan päiväkodissa ja ohjaan itsekin lasten pienryhmiä. Samalla teen havaintoja lasten toiminnasta ryhmissä.

Kun lapset ulkoilevat, käyn lasten asioita läpi muun henkilökunnan kanssa. Syön aina lasten kanssa, sillä usein parhaimmat keskustelut käydään ruokailun aikana, kun on rauhallisempaa. Samalla voin toimia esimerkkinä lapsille.

Ruokailun jälkeen lapsilla on lepohetki, ja silloin osallistun erilaisiin palavereihin. Pyrin osallistumaan myös henkilökunnan kahvitauolle, koska siellä käydään tärkeitä keskusteluja työstä. Iltapäivällä teen yleensä aina kirjallisia töitä, minkä lisäksi päivään voi kuulua esimerkiksi keskustelu lasten vanhempien kanssa.

Millaisessa työympäristössä tai työaikoina työskentelet?

Kaikki kolme päiväkotiani sijaitsevat kolmen kilometrin säteellä toisistaan, joten siirtyminen niiden välillä sujuu nopeasti. Teen työtäni lähinnä sisätiloissa, mutta jonkun verran myös ulkona.

Työpäiväni alkaa kello 7.30–8.30 välillä ja päättyy kello 15–17 välillä työtehtävistä riippuen.

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?

Tärkeintä tässä ammatissa on se, että ymmärtää ihmisten erilaisuuden ja kunnioittaa jokaista, sekä aikuisia että lapsia. Tässä työssä on tärkeää jakaa tietoa siitä, että temperamentti, perimä, ympäristö ja monet muut seikat muovaavat lapsista erilaisia, ja meidän pitää hyväksyä heidät sellaisina kuin he ovat. Lisäksi on hyvä huomioida, että lasten käyttäytymiseen vaikuttaa myös aikuisen toiminta ja asenne.

Toisinaan on hyvä olla rohkea ja kokeilla uusia toimintatapoja, sillä ne voivat osoittautua entistä paremmiksi. Sopivan rento asenne ja huumori auttavat viihtymään päiväkotityössä.

Mikä on parasta ammatissasi?

Parasta on, kun näkee lasten oppivan. On hienoa huomata, että omalla tekemisellä on ollut vaikutusta. Toimiva työyhteisö on todella tärkeä, sillä yhdenkin työntekijän negatiivinen asenne vaikuttaa kaikkiin.

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?

Päiväkodit toimivat kuntien ja kaupunkien alaisuudessa. Päättäjillä ei ole aina realistista käsitystä siitä, miten heidän tekemänsä päätökset vaikuttavat lasten arkeen. Silloin varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtävänä on pitää lasten puolia ja viestiä huolista. Toisinaan on kuitenkin hyväksyttävä, että emme voi vaikuttaa kaikkeen.

Melutaso ja kiire voivat välillä tuntua rasittavilta. Lasten levottomuus on vuosien aikana lisääntynyt, ja heidän on yhä useammin vaikea keskittyä. On tärkeää, että päiväkodin työntekijät tunnistavat, milloin työ alkaa kuormittaa liikaa, jotta työyhteisössä voidaan yhdessä pohtia, mitä asialle voisi tehdä.

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee varhaiskasvatuksen erityisopettajan ammattia?

Suosittelisin hankkimaan ensin alan työkokemusta ennen kuin hakeutuu yliopistoon varhaiskasvatuksen erityisopettajan opintoihin. Opinnot luovat hyvän pohjan työn tekemiselle, mutta kokemuksen myötä varmuus lisääntyy.

Tässä ammatissa vaaditaan joustavuutta ja määrätietoisuutta sekä tietoa esimerkiksi lapsen kehityksen eri vaiheista, pedagogiikasta, yhteiskunnasta ja monikulttuurisuudesta. Yhteistyön tekeminen perheiden kanssa on helpompaa, jos osaa kunnioittaa myös vanhempien näkemyksiä. Lasten asioita saadaan yleensä edistettyä hyvässä hengessä, kun keskustellaan avoimesti.

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?

Toivon, että päiväkoteihin saadaan lisää pätevää henkilökuntaa, sillä töitä kyllä riittää. Tämä edellyttää sitä, että työolosuhteita ei heikennetä ja alan ammattilaisten mielipiteitä kuunnellaan, kun päätöksiä tehdään.