Ympäristötarkastaja

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi. 

Toimin ympäristötarkastajana Kouvolan kaupungilla. Vastuulleni kuuluvat ympäristönsuojelun valvonta- ja valitusasiat. Valitusasioilla tarkoitetaan tilannetta, jossa kuntalaiset ilmoittavat ympäristönsuojeluun esimerkiksi laittomasta kaatopaikasta, meluavasta tehtaasta tai naapurin kompostista, joka houkuttelee rottia. Lisäksi valmistelen ympäristö- ja maa-aineslupia. Parhaillaan työn alla ovat ampumaradan ja uuden lämpölaitoksen ympäristöluvat. Maa-ainesluvat tarkoittavat lupaa maa-aineksen, kuten soran tai kallion ottamiseen. Työhöni kuuluu myös suunnitelmallisia valvontakäyntejä, kuten erilaisten laitosten määräaikaistarkastukset. Työni on yhdistelmä toimistotyötä ja maastotyötä.  

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin? 

Lukioaikana aloin pohtia erilaisia ammattivaihtoehtoja. Ensimmäisenä tiedostin, että en halua esimerkiksi hoiva-alalle. Ajattelin, että minulle sopisi paremmin työ, jossa saisi välillä työstää asioita itsekseen sen sijaan, että on ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa koko työpäivän. Koin olevani ulkoilmaihminen, mutta myös toiminnan ja ajatustyön ihminen. Ajattelin, että geologin ammatissa yhdistyisi molemmat puolet. Pääsin opiskelemaan geologiaa Helsingin yliopistoon, mutta en ole tehnyt päivääkään geologin töitä. Onnekseni geologian opinnot soveltuvat hyvin myös ympäristötarkastajan työhön. 

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi. 

Tyypilliseen työviikkoon kuuluu pari sellaista päivää, jotka rauhoitan ajattelua ja keskittymistä vaativalle toimistotyölle, kuten lupien valmistelulle ja lausuntojen kirjoittamiselle. Kirjoitustyön aloittaminen vaatii, että saa levittää kaikki kartat ja mapit levälleen sekä perehtyä asiakirjoihin yhtäjaksoisesti kaikessa rauhassa. 

Paperityön vastapainoksi saatan varata kalenteriini yhden päivän, johon pyrin sovittamaan kaikki ajankohtaiset maastokäynnit, kuten kuntalaisten valitusasiat. Sellaisena päivänä ajelen autolla eri paikkoihin tarkistamaan valituskohteita. 

Viikon viimeinen päivä voi olla täynnä sekalaista ohjelmaa, kuten Teams-kokouksia, valokuvien siirtämistä puhelimelta koneelle, kehotuskirjeiden lähettämistä tai töiden yhteen kokoamista. Voi myös olla, että koko viikon suunnitelmat menevät uusiksi, jos kollega on lomalla tai sairastunut. Sellaisina päivinä puhelin saattaa soida enemmän tai joudun yhtäkkiä lähteä katsomaan esimerkiksi vuotavaa jätevesiputkea tai maahan valahtanutta öljyä. 

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?

Toimistotyön osuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan, sillä talvella maastotyötä on vähemmän. Arvioisin, että talvella 70 prosenttia työstä on toimistotyötä ja 30 prosenttia maastokäyntejä. Syksyllä on enemmän maastotyötä, koska silloin tehdään vuosittaiset maa-ainestarkastukset ja myös useiden laitosten määräaikaistarkastukset.  

Minun kohdallani maastokäynnit tarkoittavat myös sellaisiin kohteisiin menemistä, joilla ei ole osoitetta tai jonne on heikkokuntoinen tie, koska olen yksikössäni niitä tarkastajia, joiden vastuulle kuuluvat maa-ainesluvat ja niihin liittyvät soranotto- ja louhosalueiden tarkastukset. Ympäristönsuojelussa on useita eri vastuualueita, ja ne on meillä Kouvolassa jaettu ympäristötarkastajien kesken. Jollain kollegallani tarkastuskäynnit saattavat kohdistua esimerkiksi eläinsuojiin ja kemikaaleja käyttäviin laitoksiin. Minulla taas tällaisia valvontakohteita ei ole.   

Työaika on tyypillinen, liukuva virka-aika eli useimmiten noin kello 8-16.00. Meillä on etätyömahdollisuus, mutta itse pidän toimistolla työskentelystä enemmän, koska kinkkisten tapausten pohtiminen yhdessä tai esimerkiksi karttojen tutkiminen kollegan kanssa on toimistolla helpompaa. 

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan? 

Sanoisin, että ympäristötarkastajan työssä viihtyy ihminen, joka tykkää olla ulkoilmassa ja on valmis oppimaan koko ajan uutta. Ihminen, joka tykkää käyttää aivojaan, pitää haasteista ja vaihtelusta. Jos tuudittautuu siihen, että koulussa opittu riittää, niin tässä ammatissa joutuu pettymään, koska uutta omaksuttavaa tulee kaiken aikaa lisää. Luulen, että joskus meidän tekemät ratkaisut voivat näyttäytyä ulospäin yksinkertaisilta, mutta toisinaan monimutkaisten tapausten sattuessa kohdalle itse työprosessi harvoin on helppo.  

Korostaisin vuorovaikutustaitojen merkitystä, koska tässä työssä pitää tulla toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi valitustapauksissa ei koskaan voi tietää mitä vastaan tulee, eikä palautteelle saa olla liian herkkä. Myös järjestelmällisyys, tarkkuus, huolellisuus ja hyvät kirjalliset taidot ovat ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä ympäristötarkastajan työssä. 

Mikä on parasta ammatissasi? 

Parasta ympäristötarkastajan ammatissa on vaihtelevuus, sillä työpäivät eivät ole koskaan samanlaisia. Ympäristötarkastajan työ on yhdistelmä ulkotyötä ja sisätyötä. Usein omaa työtä pystyy suunnittelemaan niin, että työt saa tehtyä itselleen mielekkäällä tavalla. Lisäksi ympäristötarkastajan työssä tulee koko ajan uusia asioita, joista pitää pysyä kärryillä ja se tekee työstä sopivan haasteellista. 

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta? 

Varjopuolena on kiire ja se, että montaa työtä pitää tehdä yhtä aikaa. Joskus tuntuu, että jokin asia unohtuu, kun pitää muistaa missä vaiheessa esimerkiksi mikäkin ympäristölupa on etenemässä. Samaan aikaan tulee paljon uusia asioita, kuten lainsäädännön muutoksia tai uusia tehtäviä. Toisinaan on raskasta, jos näiden uusien asioiden opetteleminen osuu pahimpaan kiireaikaan.  

Työhön sisältyy myös haastavia asiakaskohtaamisia. Aina kohtaamiset eivät tapahdu hyvässä hengessä, vaikka olisit yrittänyt parhaasi. Epäasialliset palautteet pitää osata laskea toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. 

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee ympäristötarkastajan ammattia? 

Jos harkitset ympäristötarkastajan ammattia, kannattaa ottaa huomioon, että tässä ammatissa vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, vaikka työskennellään luonnontiedettä ja tekniikkaa yhdistelevällä alalla, eikä esimerkiksi sosiaalialalla. Tarvitaan tilannetajua ja taitoa kohdata erilaisia ihmisiä. 

Ajokortin välttämättömyys kannattaa huomioida, sillä tätä työtä on oman kokemukseni mukaan mahdotonta tehdä ilman ajokorttia. Maastokohteet voivat sijaita kaukana toimistolta ja huonokuntoistenkin teiden päässä. Itselläni on mahdollisuus käyttää työantajan autoja. Myös se on tärkeää, että osaa lukea karttoja, eikä karta maastossa liikkumista.  

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?  

Työllistymismahdollisuudet ovat oman kokemukseni mukaan tällä hetkellä hyvät, joskin alueellista vaihtelua varmaan esiintyy. Siinä mielessä uskallan suositella ympäristöalaa, joskin työmäärä tuntuu lisääntyvän kaiken aikaa. Uskon, että tietotekninen osaaminen tulee korostumaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi paikkatieto-osaaminen on asia, johon kannattaa panostaa jo opiskeluaikana.