Yhteiskuntatutkija

Ammatti

Yhteiskuntatutkija tekee tutkimustyötä esimerkiksi sosiologiaan, valtio-oppiin tai taloustieteeseen liittyvissä aiheissa. Tutkimuksen ohella tehtäviin voi kuulua opetustyötä tai suunnittelutyötä. Työpaikkoja ovat esimerkiksi yliopistot, valtio ja järjestöt. Ammatissa tarvitaan oman alan tietojen ja tutkimusmenetelmien hallintaa, tiedonhakutaitoja, kriittisyyttä, pitkäjännitteisyyttä ja kykyä työskennellä yksin pitkiäkin aikoja.

Yliopistot, tutkimuslaitokset, valtio, kunnat, yritykset, järjestöt, säätiöt. Yhteiskuntatutkija voi työskennellä myös yrittäjänä.

Selaa työpaikkoja: Yhteiskuntatutkija

Yhteiskuntatutkijalta edellytetään oman tieteenalansa tietojen ja tutkimusmenetelmien hallintaa.

Ammatissa tarvitaan kiinnostusta yhteiskunnan ilmiöihin ja lainalaisuuksiin sekä inhimillisen toiminnan erilaisiin muotoihin.

Ammatissa tarvitaan tieteellistä maailmankatsomusta, tiedonhakutaitoja ja kriittisyyttä.

Tutkijan työ edellyttää pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä sekä kykyä työskennellä yksin pitkiäkin ajanjaksoja.

Tutkimustyöhön voi kuulua myös ryhmätyöskentelyä ja osallistumista kansainväliseen tiedeyhteistyöhön, mikä edellyttää vuorovaikutustaitoja.

Ammatissa on kyettävä ilmaisemaan itseään selkeästi sekä suullisesti että kirjallisesti.

Kielitaitoa tarvitaan kansainvälisellä tiedealalla.

Tietotekniikan käyttötaidot ovat työssä tarpeen.

Ammatti edellyttää oman alan kehityksen jatkuvaa seuraamista myös kansainvälisellä tasolla.

Yhteiskuntatutkijat ovat yleensä yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden tai valtiotieteiden maistereita, lisensiaatteja tai tohtoreita.

Yliopistoissa voi opiskella esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa, sosiaalityötä, sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa, sukupuolentutkimusta, sosiaaliantropologiaa, nuorisotyötä ja nuorisotutkimusta, valtio-oppia ja taloustiedettä.

Pääaineet vaihtelevat eri yliopistoissa ja tiedekunnissa.

Etsi koulutuksia (opintopolku.fi)⁠

Yhteiskuntatutkijalta edellytetään vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.

Yhteiskuntatutkijoiden palkkaus vaihtelee koulutustason, tehtävien, työkokemuksen ja mm. työnantajan mukaan.

Yliopistoissa palkka määräytyy yliopistojen palkkausjärjestelmän mukaan. Palkka koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkanosa perustuu tehtävän vaativuustasoon ja henkilökohtainen palkanosa henkilön suoriutumiseen tehtävässään.

Valtiolla palkkaus määräytyy pääasiassa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaan. Kunnilla palkkausjärjestelmät perustuvat tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen.