Liikunta ja urheilu
Liikuntapalveluja tarjoamalla ihmisiä ohjataan kohti liikunnallisia ja terveyttä edistäviä elämäntapoja. Valtio ja kunnat luovat liikuntamahdollisuuksia sekä vapaa-ajan viettoa varten että liikunnan myönteisten kansanterveydellisten ja -taloudellisten vaikutusten vuoksi. Urheiluseurat puolestaan edistävät oman lajinsa harrastamista sekä yhteisöllisyyttä. Liikuntapalveluja tarjoaville yrityksille kyse on elinkeinotoiminnasta.
Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset. Kuntien liikuntatoimi. Kunnissa koulujen liikunnanopetus. Oppilaitokset. Urheiluseurat. Urheilujärjestöt. Urheiluopistot. Tutkimuslaitokset. Urheilukaupat. Urheiluvälineliikkeet. Urheiluterveydenhuolto. Valtion hallinto.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa, urheiluopistoissa, voi suorittaa liikunnanohjauksen perustutkinnon. Tutkintonimike on liikuntaneuvoja. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös hierojan, liikunnan, liikuntapaikkojenhoitajan ja valmentajan ammattitutkinnot sekä hierojan, liikuntapaikkamestarin ja valmentajan erikoisammattitutkinnot. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liikuntaa ja vapaa-aikaa. Tutkintonimike on liikunnan ammattikorkeakoulututkinto liikunnanohjaaja (AMK).
Jyväskylän yliopistossa voi opiskella liikuntatieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on liikuntatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on liikuntatieteiden maisteri.
Liikunnan ja urheilun tehtävissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska alan työpaikat ovat yksityisellä puolella eri toimialoilla, kunnissa ja järjestöissä. Alalla työskennellään paljon myös sivutoimisesti sekä osa-aikaisesti tuntityöntekijöinä.
Suomessa on arviolta yli tuhat ammattiurheilijaa, jotka saavat elantonsa tai osan siitä urheilemalla. Yleensä vain menestyvät huippu-urheilijat, joilla on hyvät sopimukset ja sponsorit, tulevat toimeen pelkästään urheilemalla. Monilla on siksi jokin toinen työ toimeentulon lähteenä. Ammattivalmentajia on noin vajaa 2000, joista monet ovat osa-aikaisia tai sivutoimisia.
Kuntien liikuntatoimi on merkittävä työllistäjä alalla. Kunnissa toimitaan pääosin liikuntapaikkojen hoidon ja asiakaspalvelun tehtävissä tai liikunnanopettajina. Liikuntapalvelujen suunnittelutehtävät työllistävät jonkin verran. Kunnat palkkaavat uusia työntekijöitä pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Työllisyystilanne on vakaa.
Lisäksi liikuntapalveluja tarjoavat yritykset työllistävät alalla. Työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti esimerkiksi liikuntakeskuksissa ja kuntosaleilla. Liikunnan ammattilaiset perustavat yhä enemmän pienyrityksiä, jotka keskittyvät liikuntapalvelujen tarjontaan ja konsultointiin. Alalla on paljon esimerkiksi personal trainereita ja ryhmäliikuntatuntien ohjaajia toiminimellä.
Ala työllistää myös urheiluseuroissa, joista useimmat toimivat kokonaan tai osittain vapaaehtoistyön varassa. Urheilun ja liikunnan keskusjärjestöt ja lajiliitot työllistävät kukin muutamasta muutamaan kymmeneen henkilöä kokopäiväisesti esimerkiksi hallinnon, kilpailutoiminnan ja viestinnän tehtävissä.
Kaupan alalla työllistävät urheiluvälineiden ja -tarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan erikoisliikkeet. Urheilu- ja liikuntavälineiden valmistus työllistää sekin Suomessa. Urheiluvälineiden kysyntään vaikuttavat talouden suhdanteet ja asiakkailla käytettävissä olevat varat.
Liikunnan arvioidaan työllistävän tulevaisuudessa nykyistä enemmän liikuntayrityksissä. Liikunnan työllisyyttä edistää sen harrastamisen kiistaton yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Väestön ikääntymisen myötä syntyy uusia työtilaisuuksia, koska yhä useammalla on aikaa liikkua. Ihmiset käyttävät liikuntapalveluja talouden suhdanteista riippumatta.
Kuva: Visit Tampere.
Päivitetty: