Käsityöala

Käsityöalalla suunnitellaan ja valmistetaan tuotteita sisustukseen, vaatetukseen ja elinympäristöön. Käsityöläinen vastaa yleensä koko tuotteen valmistamisesta, raaka-aineista lopulliseksi tuotteeksi. Suomessa käsityön ammattilaiset toimivat mm. puu-, metalli-, tekstiili-, vaatetus-, koru-, keramiikka-, kivi-, rakennus- ja konservointialoilta. Käsityöammateissa korostuvat yksilöllinen tekeminen, kädentaidot sekä tuotteiden korkeatasoinen suunnittelu ja valmistus. Työtä tehdään usein perinteiseen työtapaan pohjautuvalla tekniikalla käsillä, mutta myös erilaisilla työkaluilla ja koneilla.

Marko12

Käsityöläisiä työllistävät pieni ja keskisuuri yritystoiminta, alihankintatyö ja alan neuvontajärjestöt. Jonkin verran työpaikkoja on tarjolla myös palvelualoilla ja teollisuudessa. Monet käsityöläiset toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. Käsityöyritykset ovat yleensä pieniä, eikä niissä ole ulkopuolista palkattua työvoimaa.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua tuotteen suunnitteluun ja valmistukseen tai ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Tutkintonimike on artesaani.

Opinnoissa voi erikoistua esimerkiksi entisöintiin, keramiikka-alaan, kirjansidontaan, kivialaan, kultasepänalaan, lasialaan, metallialaan, puualaan, soitinrakennukseen, tekstiilialaan ja vaatetusalaan sekä maalausalaan, mallinrakennukseen ja huonekalu- tai rakennusrestaurointiin.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon, verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon, veneenrakennuksen perustutkinnon, puualan perustutkinnon, pintakäsittelyalan perustutkinnon sekä kello- ja mikromekaniikan perustutkinnon.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös aseseppäkisällin, hopeasepän, kaivertajan, keramiikkakisällin, kiviseppäkisällin, kultaajakisällin, kultasepän, käsityöntekijän, lasinpuhaltajakisällin, luonnontieteellisen alan konservoinnin, maalarin, mallinrakentajakisällin, puusepänalan, restaurointikisällin, saamenkäsityökisällin, seppäkisällin, sisustusalan, soitinrakentajakisällin, tekstiilialan, vaatetusalan, veneenrakentajan ja verhoilijan ammattitutkinnot.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös aseseppämestarin, hopeaseppämestarin, kaivertajamestarin, keramiikkamestarin, kiviseppämestarin, kultaajamestarin, kultaseppämestarin, käsityömestarin, lasinpuhaltajamestarin, maalarimestarin, mallinrakentajamestarin, puusepänalan, restaurointimestarin, saamenkäsityömestarin, seppämestarin, sisustusalan, soitinrakentajamestarin, tekstiilialan, vaatetusalan, venemestarin ja verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella muotoilua. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi keramiikka- ja lasimuotoiluun, tuote-, kaluste-, tekstiili- tai vaatemuotoiluun sekä kiviesine- ja korumuotoiluun, jalkine-, keramiikka-, lasi-, nahka-, neule-, tekstiili- ja vaatetussuunnitteluun. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto artenomi (AMK) tai muotoilija (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös konservointia. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto konservaattori (AMK). Restaurointia opiskellen tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto artenomi (AMK).

Yliopistojen taideteollisella alalla voi opiskella mm. keramiikka- ja lasitaidetta sekä tekstiilitaidetta, vaatetussuunnittelua ja pukutaidetta. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

Etsi koulutuksia (opintopolku.fi)⁠

Käsityöala työllistää suoraan arviolta noin 10 000 ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi muotoilijoita ja kultaseppiä. Työllistävimpiä käsityöaloja ovat huonekalujen valmistus, puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus sekä metallin takominen ja metallituotteiden valmistus.

Käsityöala työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi opetus- ja neuvontatehtävissä, käsityötuotteita myyvissä liikkeissä, erilaisia tarvikkeita ja aineita valmistavissa yrityksissä sekä matkailualalla. Käsityötoimialat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työskentelevät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi alan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita kuten työnäytteitä matkailuun liittyen. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä.

Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista, palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä. Pienyritysvaltaisinta toiminta on keraamisten tuotteiden valmistuksessa sekä kellojen ja kultasepäntuotteiden korjauksessa ja vaatteiden valmistuksessa. Alalla toimii myös sivutoimisia ja osa-aikaisia yrittäjiä.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat ammattitaito sekä kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Menestystekijöitä ovat korkea laatu, yrittäjän oma persoona ja yrityksen kyky erottautua kilpailijoista sekä kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys ja muotoiluosaaminen. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

Käsityöalaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi yleinen talouden tilanne, kuluttajien ostokäyttäytyminen, kilpailu markkinoilla, tuonti, verotus, kotimaisen käsityön laatu ja digitalisaation hyödyntäminen toiminnassa. 

Talouden yleinen tilanne vaikuttaa yritysten kannattavuuteen ja näkyy kuluttajien ostovoimana ja käsityön kysyntänä. Asiakkaat ovat enimmäkseen yksityishenkilöitä, joiden ostopäätöksiin vaikuttavat tuotteen yksilöllisyys, omaan tyyliin sopivuus, hinta ja laatu. 

Kotimarkkinat ovat pienet, ja pienet käsityöalan yritykset kilpailevat teollisten tuotteiden ja suurten tuotantomäärien kanssa. Ulkomainen halpatuonti esimerkiksi verkkokaupoista lisää kilpailua. Myös käsityöyritysten välillä on kilpailua. 

Käsityöala on verkostoitunutta pienyritystoimintaa, jossa alan yritykset tekevät ja teettävät alihankintatöitä muilla samalla alalla toimivilla yrityksillä. Käsityötuote tai pieni tuotesarja voi olla usean yrityksen työn tulos. 

Toimintaympäristössä käsityöalaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi verotus ja työllistämiseen kannustavat rahoitusratkaisut. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi arvonlisäveron alentaminen sekä rahoitustuki kehitystoimintaan ja investointeihin sekä messu- ja näyttelykustannuksiin. 

Käsityöalan yritysten tärkein menestystekijä on hyvä ja laadukas tuote. Tuotteiden kehittäminen ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen on tärkeää. Toinen keskeinen menestystekijä on osaavat yrittäjät, joiden osaamista ovat esimerkiksi muotoiluosaaminen, asiakaspalvelu, erottautuminen kilpailijoista ja yrittäjän oma persoona. Tärkeitä tekijöitä ovat myös kestävät materiaalit sekä eettinen ja kestävä toimintatapa. 

Alan yrityksillä on kasvuhalukkuutta mahdollisuuksien mukaan. Tämä edellyttää käsityötuotteen ostavan asiakkaan tarpeiden tunnistamista sekä myynnin ja markkinoinnin tehostamista. Markkinoinnissa lähitapahtumat ja verkostoituminen ovat tärkeitä tekijöitä. Myös kansainvälistyminen voisi tarjota mahdollisuuksia alan yrityksille. 

Verkkosivut ja sosiaalinen media ovat yhä merkittävämpiä markkinointikanavia. Digitaalisten palvelujen hyödyntämisellä käsityöalojen yritykset tavoittavat asiakkaat helpommin, vahvistavat brändiään, edesauttavat liiketoiminnan kansainvälistymistä ja parantavat kannattavuutta. Digitaalisuutta ei ole hyödynnetty paljon liiketoimintaprosessien tehostamisessa eikä tuotevalmistuksessa. 

Alalle tyypillistä on asiakaslähtöinen toimintatapa ja oman tuotteen tai palvelun tarjoaminen. Työskentelyssä korostuvat sisäinen yrittäjyys ja valmiudet kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan. Lisäksi tarvitaan myynnin ja markkinoinnin osaamista sähköiseen verkkokauppaan asti. Kansainvälistyvässä ympäristössä vaaditaan yhä enemmän viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä kieli- ja kulttuuriosaamista. 

Luovuuden, tekemisen taidon ja ympäristömyönteisyyden arvostuksen kasvu ovat käsityöalan mahdollisuuksia, sillä tuotteita voidaan räätälöidä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Käsitöiden trendikkyys lisää alan harrastajien määrää, mikä voi näkyä esimerkiksi käsityökurssien suosiossa. Tämä saattaa työllistää entistä enemmän alan opetustyössä.

Päivitetty: