Museoiden tehtävänä on ylläpitää ja lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museo tuo kulttuurin kaikkien ulottuville. Kulttuurihistorialliset museot, taidemuseot, luonnontieteelliset museot ja valtakunnalliset erikoismuseot palvelevat kävijöitään ympäri vuoden. Kotiseutumuseot ovat avoinna lähinnä kesäisin. Museoiden osuus matkailun tuotoista on merkittävä.

Museoala

Kulttuurihistorialliset museot. Taidemuseot. Luonnontieteelliset museot. Valtakunnalliset erikoismuseot.

Suomessa on yli 1 000 museota. Ammatillisesti hoidettuja museoita on 163, ja ne vastaavat 322 museokohteesta. Muut museot ovat lähinnä pieniä kotiseutumuseoita.

Yliopistoissa voi opiskella museoaineita, joita ovat museologia, arkeologia, historia, kansatiede, kulttuurihistoria ja taidehistoria.

Alempi korkeakoulututkinto on humanististen tieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella konservointia. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto konservaattori (AMK).

Metropolia-ammattikorkeakoulussa voi suuntautua esinekonservointiin, huonekalukonservointiin, interiöörikonservointiin, maalaustaiteen konservointiin, paperikonservointiin ja tekstiilikonservointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on järjestetty rakennuskonservoinnin koulutusta.

Alalla voi suorittaa näyttötutkintona luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattitutkinnon, restaurointikisällin ammattitutkinnon ja restaurointimestarin erikoisammattitutkinnon.

Etsi koulutuksia (opintopolku.fi)⁠

Museoalalla työskentelee yhteensä noin 2 600 henkilöä, joista vakinaisia ja päätoimisia on noin 1 900. Heistä museoammattilaisia on noin 1 000 (v. 2017). Ammatillisesti hoidetuissa museoissa työskentelee myös määräaikaisia, osa-aikaisia ja tuntityöntekijöitä.

Suomessa on noin 1 000 museota, joista ammatillisesti hoidettuja on noin 300. Muut ovat lähinnä kesäisin avoinna olevia kotiseutumuseoita. Museoalan ammattilaisista noin puolet työskentelee kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa. Valtiolla työskentelee noin neljännes ja yksityisissä säätiöiden omistamissa museoissa noin neljännes.

Museoammattilaisia ovat esimerkiksi museoamanuenssit, tutkijat, museonjohtajat, museolehtorit, museopedagogit, konservaattorit, intendentit, projekti- ja näyttelypäälliköt, museomestarit, oppaat ja luontopedagogit. Museoissa työskentelee myös valokuvaajia, tiedottajia, kirjaston- ja arkistonhoitajia, informaatikkoja, toimistosihteereitä, palveluvastaavia, mediasuunnittelijoita ja lipunmyyjiä.

Vakinaisista työntekijöistä noin puolet on suorittanut alan korkeakoulututkinnon tai ammattitutkinnon. Korkeakoulutusta vaativissa vakinaisissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät ovat esimerkiksi museonjohtajia, museoamanuensseja ja tutkijoita.

Vakinaisen työsuhteen saaminen on vaikeaa, koska uusia työpaikkoja perustetaan vain vähän ja vaihtuvuus alalla on vähäistä. Uusia työpaikkoja avautuu lähinnä muihin tehtäviin siirtymisten tai eläkkeelle jäämisten vuoksi. Vastavalmistuneet sijoittuvat usein aluksi määräaikaisiin työtehtäviin, ja vakituista virkaa joutuu yleensä odottamaan useita vuosia.

Museoalalla työskentelevien lukumäärän arvioidaan pysyvän lähitulevaisuudessa samalla tasolla. Museoiden toimintaedellytyksiin ja työllisyyteen vaikuttavat museoille myönnettävät valtionosuudet.

Kuva: Laura Vanzo, Visit Tampere

Päivitetty: