Maatalousala
Maatalousala tuottaa kasvi- ja eläinperäisiä tuotteita, jotka muodostavat maamme elintarviketalouden perustan. Suurin osa ruokapöydissämme kulutetuista elintarvikkeista on kotimaisia. Suomi on tärkeimpien maataloustuotteiden suhteen varsin omavarainen huolimatta siitä, että olemme maailman pohjoisin maatalousmaa. Yhteiskunnallista merkitystä lisää entisestään se, että maatalous pitää maaseudun elinvoimaisena.
Maatilat. Metsätilat. Maatalouskoneita ja -tarvikkeita myyvät kaupan alan yritykset. Maatalousalan järjestöt. Tutkimuslaitokset. Yliopistot. Rehu- ja lannoiteteollisuus. Elintarviketeollisuus. Valtion ja kuntien hallinto.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa maatalousalan perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua maatilatalouteen tai maatalousteknologiaan, jolloin tutkintonimike on maaseutuyrittäjä. Eläintenhoitoon suuntautuen tutkintonimike on eläintenhoitaja. Turkistalouteen suuntautuen tutkintonimike on turkistarhaaja.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös hevostenvalmentajan, kengityssepän, maatalouskoneasentajan, mehiläistarhaajan, ratsastuksenopettajan, seminologin, tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin, karjatalouden ja viljelijän ammattitutkinnot. Lisäksi näyttötutkintoina voidaan suorittaa maaseudun vesitalouden, ratsastuksenopettajan, tallimestarin ja tarhaajamestarin erikoisammattitutkinnot. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella maaseutuelinkeinoja. Tutkintonimike on luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto agrologi (AMK). Maataloustieteitä voi opiskella Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella. Alempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.
Maatalous työllistää arviolta noin 90 000 henkilöä. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Suurin osa tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.
Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.
Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.
Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.
Hyödyllisiä linkkejä
Päivitetty: