Metsäala
Metsätalous vastaa metsäteollisuuden puuntarpeen tyydyttämisestä ja metsien hoidosta. Metsätaloudessa työskennellään metsien hoidon ja puunhankinnan suunnittelu- ja toteutustehtävissä. Ala työllistää työntekijöitä, toimihenkilöitä, esimiehiä, tutkijoita, asiantuntijoita ja yrittäjiä. Yritystoiminta on keskittynyt muun muassa puun korjuuseen, metsänhoitoon, koneiden valmistukseen ja myyntiin sekä neuvonta- ja konsulttipalveluihin.
Metsätalousyritykset. Metsäkoneyritykset. Metsäteollisuusyritykset. Metsäkeskukset. Metsänhoitoyhdistykset. Valtion hallinto. Metsähallitus. Konsulttitoimistot. Tutkimuslaitokset. Oppilaitokset. Järjestöt. Liitot.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa metsäalan perustutkinto. Opinnoissa voi suuntautua metsätalouteen, jolloin tutkintonimike on metsuri-metsäpalvelujen tuottaja. Metsäenergian tuotantoon suuntautuen tutkintonimike on metsäenergian tuottaja, metsäkoneenkuljetukseen suuntautuen metsäkoneenkuljettaja ja metsäkoneasennukseen suuntautuen metsäkoneasentaja.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös bioenergia-alan, metsäkoneenkuljettajan, metsätalousyrittäjän, metsäkoneasentajan ja puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinnot sekä metsäkoneenkuljettajan ja metsämestarin erikoisammattitutkinnot. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella metsätaloutta. Tutkintonimike on luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto metsätalousinsinööri (AMK). Maaseutuelinkeinoja opiskellen voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon agrologi (AMK).
Metsätieteitä voi opiskella Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksella sekä Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden laitoksella Joensuussa. Alempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.
Metsäala työllistää Suomessa laskentatavasta riippuen useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Yrittäjät toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.
Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärät metsäteollisuuden sahatavaran ja paperin tuotannon tarpeisiin. Talouden suhdanteet heijastuvat tuotantoon ja vientiin, mikä vaikuttaa hakkuiden määriin. Energian tuotantoon liittyvän energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun työllisyyteen vaikuttavat kilpailevien fossiilisten polttoaineiden hintojen kehitys ja talvien lämpimyys. Kausittain työllistävät myrskytuhojen korjaamiset.
Metsätaloudessa ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei aina ole ollut saatavissa riittävästi työntekijöitä. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa eniten metsänhoitotöiden määrä.
Metsätaloudessa esiintyy myös työttömyyttä, sillä joillakin alueilla työnhakijoita on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten, touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Työllisyyttä tasoittaa metsänhoitotöiden huippusesongin sijoittuminen touko-kesäkuuhun. Metsätalouden toimihenkilöillä työllisyys on tasaisempaa.
Eläköitymisen myötä metsätaloudessa voi syntyä työvoimapula, jos metsäalan houkuttelevuutta ei saada lisättyä, sillä alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia tulijoita alalle. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella esimerkiksi ympäristönhoidossa ja luontomatkailun palvelujen parissa. Metsätalous työllistää kansainvälisenä alana myös ulkomailla.
Kuva: Laura Vanzo, Visit Tampere.
Päivitetty: