Puutarha- ja viherala
Puutarha-ala koostuu puutarhatuotannosta ja vihertuotannosta sekä puutarha- ja kukkakaupasta. Toiminnan tavoitteena on tuottaa terveellistä ravintoa sekä lisätä ja ylläpitää ympäristön viihtyisyyttä.
Viherrakennusliikkeet. Kaupunkien, kuntien ja seurakuntien vihertoimet. Kiinteistöhuoltoyhtiöt. Puutarhayritykset. Puutarhat. Kauppapuutarhat. Taimitarhat. Puutarhaliikkeet. Kauppakeskusten ja kauppojen puutarhaosastot. Kukkakaupat. Maatilat. Metsätilat. Suunnittelutoimistot. Konsulttitoimistot. Arkkitehtitoimistot. Tutkimuslaitokset. Yliopistot. Oppilaitokset. Järjestöt. Liitot. Yhdistykset. Kunnat. Valtio.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa puutarhatalouden perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua kukka- ja puutarhakauppaan, puutarhatuotantoon ja viheralaan. Tutkintonimike on puutarhuri. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös rakennusalan perustutkinnon suuntautuen maarakennukseen, jolloin tutkintonimike on maarakentaja. Maarakennuskoneenkuljetukseen suuntautuen tutkintonimike on maarakennuskoneenkuljettaja.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös arboristin, floristin, puistopuutarhurin, vihersisustajan, viinintuotannon, viljelypuutarhurin, golfkentänhoitajan ja maarakennusalan ammattitutkinnot sekä floristimestarin, puistomestarin, golfkenttämestarin ja maarakennusalan erikoisammattitutkinnot. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.
Ammattikorkeakoulussa voi opiskella puutarhataloutta. Tutkintonimike on luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto hortonomi (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös maisemasuunnittelua. Tutkintonimike on luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto hortonomi (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös ympäristöteknologiaa sekä rakennustekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).
Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella voi opiskella maataloustieteitä. Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksella ja Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osastolla Joensuussa voi opiskella metsätieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.
Yliopistoissa voi opiskella myös bio- ja ympäristötieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri. Tampereen teknillisessä yliopistossa voi opiskella infrarakentamista. Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa voi opiskella yhdyskunta- ja ympäristötekniikkaa. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksella voi opiskella maisema-arkkitehtuuria. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on maisema-arkkitehti.
Puutarhatuotanto työllistää puutarha- ja maatalousyrityksissä päätuotanto- tai sivutuotantosuuntana noin 9 000 henkilötyövuoden edestä. Puutarhatuotanto voi olla myös pienimuotoista sivuelinkeinoa tai osa muuta maataloutta. Viljelijöiden ja heidän perheenjäseniensä lisäksi avomailla ja kasvihuoneissa työskentelee palkattuja vakinaisia työntekijöitä. Ala työllistää myös tilapäisesti, lomituksessa ja urakoinneissa.
Puutarha-alan yritysten tarjoamilla työpaikoilla on erityistä merkitystä pienillä paikkakunnilla. Alalla tehdään paljon kausiluonteisia töitä, sillä kaikissa tehtävissä työtä ei ole tarjota ympäri vuoden. Esimerkiksi marjatiloilla työvoiman tarve on kausittaista ajoittuen kesäaikoihin. Puutarhatuotannossa toimii kuitenkin kasvihuoneyrityksiä, jotka tuottavat vihanneksia ympärivuotisesti.
Puutarha-alan työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisten elintarvikkeiden tuotannolle. Puutarhatuotannon työllisyyteen vaikuttavat toiminnan kannattavuuteen liittyvät tekijät, esimerkiksi kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä, kilpailu tuontielintarvikkeiden kanssa, tuotannon vaatiman energian hinta ja tuet. Työllisyyden arvioidaan säilyvän puutarhatuotannossa ennallaan.
Kukka- ja puutarhakauppa työllistää yhteensä noin 4 000 henkeä. Vakinaisesti palkattujen lisäksi kaupan alalla toimii paljon tilapäistä ja kausityövoimaa. Myyntiä on siirtynyt kukkakaupoista päivittäistavarakauppoihin ja myymäläketjuihin. Puutarhakaupassa työllisyyttä edistää puutarhaharrastuksen suosion kasvu.
Viherala työllistää yhteensä vuosittain noin 27 700 henkilöä, joista ympärivuotisesti vähintään 8 600 henkilöä ja lisäksi kesäkaudella vähintään 19 100 henkilöä. Viherala työllistää viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tehtävissä esimerkiksi viherrakennusyrityksissä, kiinteistöpalveluyrityksissä, kunnilla ja seurakunnilla.
Viheralan työllisyyttä edistää kasvukeskusten uusien asuinalueiden rakentaminen ja yksityisten pihojen suunnittelu, rakennuttaminen ja hoito. Julkisen sektorin viheralan työpaikkoja vähentävät töiden ulkoistamiset ja henkilöstövähennykset. Osa työpaikoista siirtyy yksityiselle sektorille, jolloin pienyritystoiminnan ja alihankinnan odotetaan lisääntyvän. Viherrakentaminen on suhdanneherkkä ala.
Vihersisustusalalla on mahdollisuudet kasvuun etenkin, kun kaupungistuminen lisää viihtyisien ja terveellisten sisätilojen tarvetta. Viherkasvien käytöllä voidaan parantaa sisäilman laatua ja lisätä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
Päivitetty: