Ravitsemispalvelut

Ravintolat. Pikaruokaravintolat. Matkustaja- ja rahtialukset. Baarit. Kahvilat. Henkilöstöravintolat. Pitopalveluyritykset. Koulut. Oppilaitokset. Päiväkodit. Vanhainkodit. Sairaalat. 

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua asiakaspalveluun, jolloin tutkintonimike on tarjoilija. Hotellipalveluun suuntautuen tutkintonimike on vastaanottovirkailija ja kokiksi suuntautuen tutkintonimike on kokki.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös matkailualan perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua matkailupalveluihin, jolloin tutkintonimike on matkailupalvelujen tuottaja. Matkailupalvelujen myyntiin ja tietopalveluihin suuntautuen tutkintonimike on matkailuvirkailija.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös hotellivirkailijan, ravintolakokin, suurtalouskokin ja tarjoilijan ammattitutkinnot sekä baarimestarin, dieettikokin, majoitus- ja ravitsemusalan esimiehen ja ruokamestarin erikoisammattitutkinnot. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella hotelli- ja ravintola-alaa, hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohtoa, matkailua, matkailun liikkeenjohtoa sekä palvelujen tuottamista ja johtamista. Tutkintonimike on matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto restonomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös liiketaloutta, jolloin tutkinto on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK). Tutkinnossa voi suuntautua esimerkiksi matkailuun tai markkinointiin.

Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella voi opiskella elintarvike- ja ravitsemustieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on elintarviketieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on elintarviketieteiden maisteri.

Etsi koulutuksia (opintopolku.fi)⁠

Ravitsemispalvelut työllistävät ravintoloissa yhteensä noin 77 000 henkilöä. Ravintolapalvelut ovat työllistäneet koko ajan enemmän viime vuosina. Alalla työskentelee paljon myös osa-aikaisia työntekijöitä sekä vuokratyöläisiä, koska palvelujen kysyntä vaihtelee sesonkien mukaan.

Ravitsemispalvelut, majoituspalvelut ja niihin läheisesti liittyvä matkailuala ovat hyvin suhdanneherkkiä palvelualoja. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alan palveluiden ja tuotteiden kysyntään ja siten myös työllisyyteen. Hyvinä taloudellisina aikoina kotitaloudet ja yritysasiakkaat käyttävät enemmän alan palveluja, huonompina taas vähemmän johtuen ostovoiman ja säästämisen vaihteluista.

Ravitsemispalveluja tarjoavat yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työllisyyden kehitys riippuu pitkälti talouden suhdanteiden yleisestä kehityksestä, verotuksesta, kustannustasosta sekä siitä, miten paljon kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttävät alan palveluja.

Ravitsemispalvelut tulevat työllistämään jatkossakin. Alalle työllistymistä edesauttaa vahvan ammattitaidon lisäksi halu työskennellä ihmisten parissa, asiakaspalveluosaaminen, vuorovaikutustaidot, ryhmätyötaidot, oma-aloitteisuus ja kielitaito. Ravitsemispalveluiden ammattilaisia työskentelee myös esimerkiksi kuntien, seurakuntien ja valtion palveluksessa kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja henkilöstöravintoloissa. Ruokailupalveluja hankitaan kuitenkin yhä useammin ostopalveluina alan yrityksiltä.