Maa- ja vesirakennusala
Maa- ja vesirakentamisella luodaan edellytykset yhteiskunnan toiminnalle ja elinkeinoelämälle rakentamalla ja ylläpitämällä maamme infrastruktuuria, johon kuuluvat mm. kulkuyhteydet, vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostot sekä erilaiset ympäristö- ja maarakenteet. Alan työtehtävät liittyvät em. kohteiden suunnitteluun, rakentamiseen, kunnossapitoon ja materiaalin tuotantoon.
Infra-alan yritykset. Maarakennusyritykset. Louhintayritykset. Maansiirtoyritykset. Rakennuskiven jalostuslaitokset. VR Track. Viherrakennusyritykset. Kunnat. Kiinteistöhoitoyritykset. Maanrakennuskoneita ja työkoneita myyvät, vuokraavat ja huoltavat ja korjaavat yritykset. Urakoitsijat. Suunnittelu- ja konsultointitoimistot.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa rakennusalan perustutkinnon suuntautuen maarakennukseen, jolloin tutkintonimike on maarakentaja. Maarakennuskoneenkuljetukseen suuntautuen tutkintonimike on maarakennuskoneenkuljettaja. Kivialaan suuntautuen tutkintonimike on kivirakentaja. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös maanmittausalan perustutkinnon. Tutkintonimike on kartoittaja.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös maarakennusalan, maanmittausalan, kaukolämpöasentajan, vesihuoltoalan, ajoneuvonosturinkuljettajan, raskaskalustomekaanikon ja ammattisukeltajan ammattitutkinnot sekä maarakennusalan ja kaukolämpöyliasentajan erikoisammattitutkinnot. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella rakennustekniikkaa, johon kuuluu myös maa- ja vesirakentaminen. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös maanmittaustekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).
Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä. Opinnoissa voi suuntautua rakennustekniikkaan. Koulutusta järjestetään Tampereen teknillisessä yliopistossa sekä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa. Maanmittaustieteitä opiskellen voi suuntautua geomatiikkaan. Koulutusta järjestetään Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa maankäyttötieteiden laitoksella. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.
Infrarakentaminen työllistää suoraan noin 45 000 ammattilaista. Alalla työskentelee esimerkiksi maarakentajia, maarakennuskoneenkuljettajia, rakennusmestareita, rakennusinsinöörejä, suunnittelijoita ja urakoitsijoita.
Infrarakentamisen työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve maamme infrastruktuurin kunnossapidolle, rakentamiselle ja suunnittelulle. Yhteiskunnan toiminta on riippuvainen esimerkiksi liikenneväylien ja energiaverkostojen toimivuudesta. Tuotannon tilaajia ovat enimmäkseen valtio ja kunnat sekä talonrakentamisessa ja kaivosalalla toimivat yritykset.
Työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat kuitenkin nopeasti rakennus- ja kunnostushankkeiden määriin ja työllisyyteen. Toiminta on myös osittain kausiluonteista, sillä esimerkiksi teiden rakennus- ja päällystystöitä voidaan tehdä lähinnä lämpiminä vuodenaikoina. Lähivuosina jää eläkkeelle paljon ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia tulijoita. Työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät.
Alalla on pulaa etenkin toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista maarakennuskoneenkuljettajista ja maarakentajista sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yhdyskuntatekniikan rakennusmestareista ja insinööreistä, sillä näihin tehtäviin on koulutettu liian vähän osaajia. Pulaa on myös esimerkiksi silta‐, geo- ja kalliosuunnitteluun erikoistuneista suunnittelijoista ja projektijohtajista.
Päivitetty: