Kotoutumiskouluttaja

Haastattelu

Tunneillani käy eritaustaisia ja eri-ikäisiä aikuisia. Paikalla saattaa olla samanaikaisesti yli kymmenen kansallisuutta. Ryhmien heterogeenisuus tekee työn haastavaksi. Koulua käymättömältä opiskelijoilta saattaa puuttua tottumus käsitteelliseen ajatteluun. Nuorimmat ja vilkkaimmat taas pursuavat energiaa eivätkä malta pysytellä hiljaa.

Tarja 5

Tarja Korhonen, 48 v.

Oppiaineena arjen matematiikka

Maahanmuuttajille suunnatussa matematiikan opetuksessa numerot kietoutuvat arkitodellisuuteen. Olen aineenopettaja, mutta opetustyössäni perinteinen matematiikka on vain muun oppimisen sivujuonne.

Suomalaiset kasvavat numeroihin. Suomeen saapuva aikuinen maahanmuuttaja sen sijaan ei ole kenties koskaan käynyt koulua. Selvitäkseen numeroiden ympäröimässä yhteiskunnassa hän tarvitsee koulutusta.

Lain mukaan jokaisella maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumiskoulutukseen. Kotoutumisprosessi luo kielitaidon lisäksi valmiuksia toimia aktiivisesti suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä.

Amiedu on Suomen johtava ammatillinen aikuiskoulutusyksikkö. Maahanmuuttajakoulutus aloitettiin jo kolmekymmentäyksi vuotta sitten. Tänään oppilaitoksessa opiskelee päivittäin noin neljäsataa suomenkielen opiskelijaa.

Työskentelen Helsingin Amiedussa matematiikan ja arjen taitojen osa-aikaisena kouluttajana. Lähestyn matemaattisia suureita arjen näkökulmasta. Havaintomateriaalina saatan käyttää yleistä flunssalääkettä tai opiskelijan apteekista saamaansa reseptiä.

Puoli tablettia kuuluu ottaa kolme kertaa päivässä, mutta paljonko on puoli, ja kuinka usein on kerta?

Tunneille avoimin mielin

Amiedun ohjaavat opettajat perehdyttävät maahanmuuttajan suomen historiaan, yhteiskuntaan ja työelämään. Minä käsittelen tunneillani jokapäiväiseen elämään liittyviä käsitteitä, arjen mittayksiköitä: euroja, litroja ja grammoja.

Nopeat kotoutumiskoulutuksen kurssit kestävät noin vuoden. Jos opiskelija aloittaa luku- ja kirjoitustaitokurssilta, opiskeluun menee vähintään kaksi vuotta. Suurin osa opiskelijoista jatkaa ammatilliseen koulutukseen tai työelämään valmentaville kursseille.

Koulutus tapahtuu aina suomen kielellä. Opiskelijat valitaan tasoryhmiin taitojen ja valmiuksien perusteella. Luku- ja kirjoitustaitoryhmissä aloitetaan jopa siitä, kuinka kynää pidetään kädessä.

Ryhmäkoot vaihtelevat kahdestatoista kahteenkymmeneen. Ryhmän vastuuopettajana toimii suomen kielen opettaja. Minä teen töitä kaikissa tasoryhmissä, eniten kuitenkin alkeisryhmissä.

Opetan alkeita, mutta en käytä lasten materiaalia. Huono kielenhallinta ei muuta aikuista ihmistä lapselliseksi. Työskentelen aikuisten kanssa. Valmista opetusmateriaalia on saatavilla vähän, joten käytän mielikuvitusta. Havaintoaineistona toimivat mm. kuvat, leikkirahat, tuotepakkaukset, kauppakuitit, laskut ja maksutositteet.

Eurot, litrat ja grammat ovat tyypillistä opintosisältöä. Lehti-ilmoitukset antavat hyvän pohjan tarkastella rahan arvoa. Ilmoituksen sohva maksaa kolmesataa euroa, pusero kolmekymmentä. Terveystiedon rasva- ja sokeriarvot löytyvät kuluttajapakkauksista.

Tunneillani käy eritaustaisia ja eri-ikäisiä aikuisia. Paikalla saattaa olla samanaikaisesti yli kymmenen kansallisuutta. Ryhmien heterogeenisuus tekee työn haastavaksi. Koulua käymättömältä opiskelijoilta saattaa puuttua tottumus käsitteelliseen ajatteluun. Nuorimmat ja vilkkaimmat taas pursuavat energiaa eivätkä malta pysytellä hiljaa.

Menen luokkaan avoimin mielin ja yritän aistia ryhmän tunnelman. Suunnittelen opetusta, mutta usein akuutti asia ohjaa työtäni. Tunti voi alkaa opiskelijan maksumuistutuksen käsittelyllä. Yritän olla luova ja edetä ryhmän ehdoilla. Jos ryhmä väsyy, silloin jumpataan.

Työharjoittelujakson lähestyessä keskityn terveysteemoihin ja teen kuntotestejä. Puhumme liikunnasta ja painonhallinnasta. Opiskelijat tarvitsevat mukavaa ja vaihtelevaa tekemistä. Niin minäkin.

Kotoutuminen on kielen oppimisen lisäksi tutustumista suomalaisuuteen. Kun suomi voitti jääkiekon MM-kultaa, esittelin jokaiselle ryhmälle laulun ”Ihanaa leijonat, ihanaa”, sillä jääkiekkohulluuskin on suomalaisuutta. Hiihtämistä kokeilemme Paloheinän laduilla.

Ammattitaidon pohjana elämänkoulu

Amiedu on maahanmuuttajakoulutuksen uranuurtaja. Talossa on paljon hiljaista tietoa, jota yritän hyödyntää. Opettaja tarvitsee opettajayhteisöä. Osallistuminen, hyvä työilmapiiri ja huumori auttavat jaksamaan. Jokainen opettaja kohtaa työssään vaikeita hetkiä. Työkaverin merkitys piilee siinä, että viereltä löytyy ihminen, jolle puhua niistä.

Valmistuin aikoinaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta pääaineenani kotieläinten jalostustiede. Olen työskennellyt tutkijana yliopistolla ja markkinatutkimuslaitoksessa sekä tuotekehitys- ja koulutustehtävissä kotieläintalouden neuvontajärjestössä.

Yksitoista vuotta sitten jouduin peräänajokolariin ja loukkaannuin vakavasti. Onnettomuuden jälkeen yritin jatkaa työssäni, mutta niskan retkahdusvamma esti tietokonepainotteisen työn. Vaikka jäin osa-aikaeläkkeellä, halusin pysyä työelämässä. Ratkaisuksi nousi opettajuus.

Otin yhteyttä Amieduun ja päädyin kotoutumiskoulutusyksikköön matematiikan opettajaksi. Maahanmuuttajien kotoutumisesta en tiennyt paljonkaan, mutta työ heidän parissaan kuulosti mielenkiintoiselta. Pääsin Amieduun työkokeiluun ja kokeilun myötä pysyvään työsuhteeseen.

Havaitsin pian, että työssäni tarvitaan yliopistotaustan lisäksi elämänkoulua. Suuren perheen äitinä ja itse pitkään sairastaneena tiedän, mikä arjessa on tärkeää. Tiedän ihan oikeasti, mitä maahanmuuttajalle kannattaa opettaa.

Matematiikan presidentti

Olen ainahalunnut oppia uutta. Hankin pedagogiset valmiudetkin opettajatyöni ohessa. Pidän kotoutumiskouluttajan ammattia ihmissuhdetyönä. Opettaja-opiskelija-suhde saattaa olla maahanmuuttajalle ensimmäinen pitkäaikainen ihmiskontakti uudessa kotimaassa.

Jäykän etäisyyden pitäminen opiskelijoihin ei sovi luoteelleni. Iloitsen tunneilla muiden mukana ja juhlin opiskelijoiden merkkipäiviä. Koen, että opiskelijat arvostavat minua. Minua tervehditään iloisesti, puhutellaan kohteliaasti ja kutsutaan leikillisesti matematiikan presidentiksi Tarja Halosen mukaan.

Joskus opiskelijat kertovat minulle ikäviä kokemuksiaan. Näyttää siltä, että ilmapiiri Suomessa on kiristynyt ja maahanmuuttajavastainen ajattelu lisääntynyt. Kotoutuminen ei onnistu vaivatta. Kielikurssille pääsyäkin joudutaan odottamaan aivan liian kauan.

Terveyteni ei kestänyt entistä työtä, mutta elämässä kaikella on tarkoituksensa. Maatalouspiireissä olisin kenties edennyt uraputkessa, mutta nyt tiedän enemmän ihmisestä. Kulttuuritietämyksenikin on laajentunut.

Minun ei tarvitse matkustaa: kaikenlaiset maailman kulttuurit tulevat luokseni päivittäin. On mielenkiintoista nähdä, miten syvästi aasialainen suree kotitehtäviensä virheitä, ja on surullista aistia afgaaninaisen kokemat kärsimykset. En olisi ihminen, ellen haluaisi auttaa.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat: Rami Marjamäki