Hammaslääkäri

Merja Sihvonen
Hammashaltiat

Minulla oli koulussa kaveri, joka pelkäsi paljon hammaslääkärillä käyntiä. Olin hänen mukanaan kun hän kävi hammastarkistuksissa. Meidän kouluhammaslääkärimme tyyli hoitaa potilaita oli "Suu auki!", pora esiin, ja "Ole nyt paikallasi." Muistan miettineeni silloin, että tuo homma täytyy voida tehdä jotenkin toisin.

Pelkopotilaiden hammashoitoa

Valmistuin hammaslääkäriksi Turun yliopistosta vuonna 1993. Olen hammaslääkärinä Hammashaltiat -nimisessä firmassa. Olemme erikoistuneet pelkopotilaiden hoitoon. Yleensä meille tulee asiakkaaksi ihmisiä, jotka jännittävät hammaslääkärissä käyntiä paljon. Vastaanoton aluksi keskustelemme siitä, miksi ja mitä potilas jännittää. Kommunikointi hoidosta voi tapahtua jo ennen hammaslääkärintuoliin siirtymistä, sillä jotkut pelkäävät jo sitäkin. Silloin jutellaan ensin tavallisilla tuoleilla istuen.

Keskustelun jälkeen aloitetaan yleensä tarkistuksesta, ellei kyseessä ole akuutti särky. Ihmiset tulevat tänne hammaskiven poistoon, hampaiden putsaukseen, paikkaukseen, juurihoitoon, viisaudenhampaiden poistoon, hampaiden valkaisuun. Teemme myös protetiikkaa eli laitamme implantteja ja siltoja puuttuvien hampaiden tilalle, tai rumien hampaiden päälle voidaan laittaa posliinikuoria. Hampaiden oikomista me emme ainakaan vielä tee täällä.

Tarkoituksemme on tehdä hammaslääkärillä käynnistä mahdollisimman inhimillistä. Etenemme aina ihmisen toiveiden mukaan ja suhtaudumme kaikkiin pelkoihin vakavasti. Keinot, joilla potilaiden pelkoja hälvennetään ovat enimmäkseen yksinkertaisia. Mutta niihin menee aikaa. Julkisella puolella tätä aikaa ei useinkaan ole.

Monesti paistetaan pullaa...

Pukeudumme töissä Marimekko-paitoihin ja farkkuihin, ja hoitohuone on sisustettu värikkääksi. Näin ihmiset eivät mene heti paniikkiin kun astuvat ovesta sisään. Monille pelko tulee jo hammaslääkärin hajusta. Monesti paistetaan pullaa, ettei täällä haisisi hammaslääkäriltä. Saatamme myös soittaa musiikkia, jotta ihmiset rentoutuisivat.

Kaikki toimenpiteet on mahdollista tehdä suhteellisen kivuttomasti. Täysin kivuttomasti ei voi hoitaa, kun puudutusneulakin sattuu aina vähän. Me käytämme puudutuksessa erikoisohuita neuloja ja pintapuudutteita, jottei puudutus satu niin paljon.

Kun hampaita korjataan, potilaan annetaan välillä nielaista ja henkäistä, jotta niska ja hartiat rentoutuvat. Samalla saa sanoa, jos tuntuu pahalta. Potilaan kanssa voidaan sopia myös erilaisia merkkejä. Esimerkiksi että potilas nostaa jompaa kumpaa kättä, jos hän haluaa sanoa jotain tai haluaa että toimenpide lopetetaan.

Nauraminen rentouttaa

Suurin osa ihmisistä sanoo pelkäävänsä hammaslääkäriä. Itseäni hammaslääkärissä käynti ei ole koskaan pelottanut. Joillakin hammaslääkärin pelko on fobian asteella. Ihminen voi olla täydellisessä paniikissa tänne tullessaan. On sellaisiakin potilaita, joilla on lähestulkoon koko suku mukana kun he tulevat. Yleensä hammaslääkärifobian voi saada pois, mutta jännitys jää. Silloin ihminen kuitenkin jo uskaltaa tulla vastaanotolle.

Hyvin paljon pelkääviä hoidamme puolinukutuksessa eli sedaatiossa. Puolinukutuksessa asiakas vaipuu syvään rauhalliseen tilaan anestesialääkärin antamien lääkkeiden avulla. Sillä välin me painamme hommia. Paljon pelkäävien lasten hampaiden paikkauksissa voidaan käyttää kokonukutustakin. Julkisella puolella nukutushoitoihin on niin pitkät jonot, että useimmat nukutusta haluavat käyvät yksityisellä.

Tärkeintä pelkopotilaiden hoidossa on halu suhtautua ihmiseen ihmisenä eikä leikkiä etäistä tohtoria. Pelko on asia, jota kaikki eivät osaa kohdata. Jos potilas pelkää ja sätkii, hammaslääkäri muuttuu itsekin helposti hermostuneeksi. Potilas aistii sen helposti. Siksi tärkeintä on rauhallinen työskentely ja jutustelu potilaan kanssa.

Koetan saada potilaat nauramaan, sillä nauraminen rentouttaa. Työparillani on hammaslääkäripelosta myös teoreettista tietoa, sillä hän on tehnyt siitä tutkimusta. Itse olen opiskellut pelkohoitamista erilaisista julkaisuista ja oppinut kantapään kautta.

Kaikki työntekijät ovat osakkaita

Hammashaltiat on pieni yritys, jonka perustimme vuonna 2001. Olimme kaikki tuttuja keskenämme entisestä työpaikasta, jossa olimme hoitaneet pelkopotilaita jo vuosia. Pelkohoitoon keskittynyt porukka irtautui isosta firmasta, ja päätimme perustaa oman yrityksen.

Meillä on yhden hoitohuoneen vastaanotto. Yrityksessä on osakkaina kaksi hammaslääkäriä, yksi hammashoitaja ja yksi suuhygienisti. Lisäksi yksi hammaslääkäri tekee tiloissamme töitä vuokralla ja suukirurgi käy kerran kuussa. Anestesialääkäri käy hoitamassa nukutukset. Itse teen töitä viitenä päivänä viikossa, joskus hoidan nukutuspotilaita myös viikonloppuna. Koska tämä on oma firma, työhön kuuluu myös kaikenlaista muuta, remonttihommista kirjanpitoon ja markkinointiin.

Olen ensimmäisiä valmistuneita hammaslääkäreitä, jotka ovat orientoituneet yksityiselle puolelle. En ole ollut julkisella puolella töissä koskaan. Yksityisellä puolella on vapaus tehdä työnsä niin kuin haluaa ja suunnitella oma työaikansa. Meitä on kaksi hammaslääkäriä ja yksi huone. Jaamme päivän niin, että molemmat tekevät kuusi tuntia töitä. Meillä on vastaanotto kahdeksasta kahdeksaan. Potilaat maksavat käyntinsä meillä itse, ja Kela korvaa potilaalle myöhemmin noin kolmekymmentäviisi prosenttia maksusta.

Oman firman perustamiseen menee paljon rahaa. Alkuinvestoinnit ovat suuret. Jos on uusi hammaslääkäri eikä entistä potilaskuntaa ole, täytyy olla aika paljon takataskussa jotta saa yrityksen pystyyn. Helsingissä yksityisille hammaslääkäreille on kuitenkin kova kysyntä. Me olemme perustaneet oman firmamme lainarahalla. Meillä oli jo olemassa oma asiakaskunta, kun perustimme firman. Asiakkaat seurasivat meidän mukanamme entisestä paikasta. Emme ole vielä kauheasti panostaneet markkinointiin. Olemme saaneet uusia asiakkaita kun sana on kiertänyt.

Meillä ei ole henkilöstöongelmia, koska tunnemme kaikki toisemme pitkän ajan takaa. Tämä on työ, jossa istutaan kahdeksan tuntia jalat ristikkäin toisen kanssa. Siinä pitää henkilökemian toimia. Missä muussa työssä ollaan koko päivä niin lähellä työkaveria? Meidän yrityksemme on siitä erikoinen, että kaikki työntekijät ovat myös yrityksen osakkaita. Meillä ei ole hierarkioita hoitajien ja lääkäreiden välillä, olemme tasa-arvoisia. Hammaslääketieteessä lääkäreiden ja hoitajien välinen hierarkia ei minusta muutenkaan ole yhtä jyrkkä kuin yleislääketieteessä.

Luin ensin hammashoitajaksi

Lukion jälkeen en heti keksinyt mitä haluaisin opiskella, tein vähän aikaa erilaisia hanttihommia. Jonkin aikaa suunnittelin meneväni kauppakorkeakouluun. Mutta sitten tajusin, että haluan tehdä jotain ihmisläheisempää. Lähdin hammashoitoalalle, koska ajattelin, että tämä on työ, jonka voisi tehdä toisin. Minua kiinnosti myös se, että hammaslääkärin työtä tehdään käsillä. En silloin vielä osannut kuvitella, miten monipuolista tämä työ on.

Luin ensin hammashoitajaksi, koska halusin nähdä haluanko tälle alalle. Valmistuttuani tein hammashoitajan töitä puolisen vuotta. Sitten pääsin opiskelemaan hammaslääketiedettä yliopistoon. Pääsykokeisiin valmistautuessa pitkästä lukion fysiikasta ja kemiasta olisi ollut hyötyä. Minulla oli molemmista suoritettuna vain lyhyt oppimäärä. Pääsin kuitenkin sisään. Hammashoitajan tutkinnosta ei saanut kompensaatiota hammaslääkärin opintoihin. Mutta tietysti siitä oli hyötyä kun tiesin jo etukäteen miten potilaita hoidetaan. Hammaslääketieteen opiskelussa on kivaa se, että siinä pääsee heti kontaktiin oikeiden asiakkaiden kanssa.

Hammaslääkäriopiskelijat tekevät ennen valmistumistaan kolme vuotta töitä opettavan hammaslääkärin valvonnassa. Assistentti tarkastaa työn joka vaiheessa, että kaikki menee oikein. Siinä vaiheessa kun on valmis hammaslääkäri, on jo ehtinyt tehdä kaikkea. Valmistumisen jälkeen on vielä puolen vuoden pakollinen orientoitumisjakso, jossa harjoitellaan lisää. Sen jälkeen hammaslääkäri oppii työtä tekemällä.

Lisäkoulutusta hammaslääkäreille järjestetään jatkuvasti. Esimerkiksi hammashoidossa käytettävät aineet muuttuvat koko ajan. Kun perustimme firman, kävin eläinhammashoidon kursseilla. Ajatus oli, että voisin tehdä päätyöni rinnalla myös eläinhammashoitoa. Nyt on kuitenkin ollut niin kiirettä, ettei siihen ole jäänyt aikaa.

Arvostetaan yhtä paljon kuin pelätäänkin!

Hammaslääkärin työssä on mahdollisuuksia moneen. Hammaslääkäri voi erikoistua oikojaksi, suukirurgiaan, iensairauksiin tai protetiikkaan. Minä en ole erikoistunut, koska olin kiinnostunut oikomisesta, johon ei ollut mahdollista erikoistua yksityisellä puolella. Jos käytännön työ ei sattuisikaan kiinnostamaan, hammaslääkäri voi lähteä myös tutkimuspuolelle.

Hammaslääkärin pitää olla kiinnostunut ihmisläheisestä työstä. Kaikkea oppii, mutta peukalo ei saa olla ihan keskellä kämmentä. Työ vaatii tarkkuutta. Näitä hommia ei voi koskaan tehdä "vähän sinne päin", vaan jokainen toimenpide on suoritettava täsmällisesti.

Hammaslääkärin ammatin arvostus on hyvä. Hammaslääkäriä arvostetaan yhtä paljon kuin pelätäänkin! Ennen ajateltiin, että hammaslääkärit tienaavat kauheasti. Hammaslääkärin työ on kuitenkin hoitotyötä, eikä hoitotyössä kukaan pääse rahoilla rellestämään.

Toisin kuin monissa ammateissa, tällä alalla naiset ja miehet pääsevät yhtä helposti korkeaan asemaan. Sukupuolella ei ole väliä muuten kuin että joskus asiakkaat haluavat naishammaslääkärin. Ehkä he ajattelevat, että naiselle on helpompi puhua.

Kivointa on omilla käsillä tekeminen

Tämä on ala, jolle olen halunnut. Omalla vastaanotollani saan tehdä työtä omalla tyylilläni. Minusta hammaslääkärin työssä kivointa on omilla käsillä tekeminen. On mukava kurkata suuhun ja katsoa, että hitsi kun tein kauniin paikan.

Aina asiakkaan odotukset eivät mene yksiin sen hoidon kanssa, mitä pystymme antamaan. Ikävintä on, jos ei pääse samalle aaltopituudelle asiakkaan kanssa. Vaikeat ihmiset ovat kuitenkin myös haasteita - joskus hankala tilanne voi kääntyä voitoksi.

Raskaimpia ovat sellaiset päivät, kun kaikki potilaat tulevat sisään aivan paniikissa. Jotta jaksaa kohdata toisten pelkoja, pitää itse olla henkisesti tasapainossa. Ihmisten fobioiden kanssa työskentely on toisaalta rankkaa, toisaalta kiinnostavaa ja palkitsevaa. On hieno tunne, kun onnistuu saamaan joltain hammaslääkärifobian pois.

Paras palkinto on, jos asiakas joka ei aikaisemmin ole uskaltanut käydä hammaslääkärissä kymmeneen vuoteen, tulee mielellään tarkastukseen joka vuosi.

Haastattelu ja teksti: Niina Mäkeläinen
Kuvat: Jukka Uotila