Johtava puheterapeutti

Eliina Kankare, 56 v.

Puheääni on tarkoitettu viestimiseen

Terve ääni on kommunikatiivinen. Se kuuluu, ja sitä on helppo kuunnella. Häiriötilaan joutunut ääni ei kestä vaan väsyy, käheytyy ja särisee. Kun ääni häviää, kommunikaatio kärsii.

Tervekin ääni väsyy mutta palautuu normaalitilaan nopeasti. Ongelma syntyy, kun häiriötila pitkittyy. Ongelman laajuus riippuu äänenkäyttäjän elämäntilanteesta. Näyttelijälle pienikin häiriö on riski. Yksin työskentelevä ei välttämättä edes huomaa muutosta.

Äänihäiriöiden kirjo on laaja. Lievimmillään se voi tarkoittaa äänen värin muutoksia, vakavimmillaan vaikkapa äänihuulihalvausta: kaulan alueen kirurginen toimenpide on saattanut vahingoittaa kurkunpään hermoa. Äänihuuli on liikkumaton ja ääni raakkuvan käheä.

Työskentelen johtavana puheterapeuttina TAYS:in foniatrian poliklinikalla Tampereella. Yksikkömme on osa yliopistollista sairaalaa. Meidän potilaidemme ongelmat ovat usein haastavia. Osalla heistä on takanaan jo useita hoitokokeiluja.

Kyse terapiasta, ei kirurgiasta

Tyypillinen poliklinikkamme tapaus on työpaikkalääkärin lähettämä asiakas, jolla äänihäiriö on alkanut haitata työntekoa. Täällä foniatri kurkistaa asiakkaan kurkkuun ja lähettää hänet vastaanotolleni.

Pyydän asiakasta kertomaan tuntemuksistaan. Nauhoitan hänen puhettaan, kuuntelen ja analysoin. Käytössäni ovat äänentutkimuksen akustiset analyysimenetelmät, mutta luotan myös omiin korviini.

Vertaamalla potilaan tuloksia puheäänen normiarvoihin saan tietoa häiriön vakavuudesta. Akustinen analyysi kertoo myös terapian vaikuttavuudesta.

Lopullisen diagnoosin tekee aina lääkäri. Jos hän havaitsee kyhmyt potilaan äänihuulissa, minun tehtäväni on edesauttaa potilaan tervehtymistä.

Kokenut foniatri Erkki Vilkman on todennut, että äänihuulikyhmyt ovat kuin känsä työmiehen kädessä. Jatkuva kontakti on synnyttää ylimääräistä kudosta äänihuulten limakalvolle. Pahimmassa tapauksessa äänirako ei sulkeudu. Äänen laatu heikkenee, ponnisteisuus lisääntyy, ääni väsyy ja käheytyy.

Kyhmy hiotaan pois veteen upotettavalla lasiputkella. Kun potilas ääntää putkeen, vesi potkii kurkunpäähän takaisin positiivisesti. Resonanssi hieroo kurkunpäätä ja hioo kyhmyt äänihuulesta. Jotta kyhmyt eivät uusisi, ääniterapialla pyritään vaikuttamaan potilaan äänentuottotapaan.

Jokainen potilastapaus vaatii tapaukseen sopivan metodin. Minulta potilas saa puheterapeuttisen ensiavun. Joku kuntoutuu sillä, mutta suurin osa potilaistamme ohjataan terapiasuunnitelmani mukaiseen jatkohoitoon.

Muistutan potilaitani ääniergonomia perusasioista: puheasennosta, äänen lämmittelyn tärkeydestä, meluttomasta työympäristöstä ja terveellisistä elämäntavoista.

Äänihäiriön hoitoprosessi etenee yksilöllisesti. Yksi kuntoutuu nopeasti, toisella kuntoutuminen kestää kuukausia. Joskus ongelmaan ei meidän keinoillamme löydy minkäänlaista ratkaisua. Sekin on hyväksyttävä, sillä kyse on terapiasta, ei kirurgiasta.

Tieteeseen pohjautuvia metodeja

Työni on selkeää ja monipuolista. Jokaiselle päivälle riittää ihmettelyn aihetta. Jos olen epävarma ratkaisusta, otan asian esille moniammatillisessa tiimissä tai turvaudun verkostooni ja soittelen kollegoilleni ympäri Suomen.

Johtavana puheterapeuttina työhöni kuuluu sairaalan puheterapeuttien koulutuksen suunnittelua ja ammatillista henkilöstöhallintoa. Aika ajoin osallistun tutkimushakkeisiin, joiden ajaksi tilalleni palkataan sijainen.

Parhaillaan valmistaudun hankkeeseen, jossa tutkitaan höyryhengityslaitteiden merkitystä äänipotilaiden hoidossa.

Aloitin työurani fysioterapeuttina. Työskentelin ammatissa parikymmentä vuotta, kunnes kiinnostuin äänestä. Opiskelin Tampereen yliopistossa vokologiaa, puheen ja ihmisäänen harjoittamista ja tutkimusta.

Ääni oli minulle mystinen ja innostava aihe, joten opiskelu vei mennessään. Koska tunsin olevani kuitenkin terapeutti, hain lopulta logopedian oppiaineeseen ja valmistuin laillistetuksi puheterapeutiksi.

Olin ensimmäinen Tampereen yliopistosta valmistunut puheterapeutti.

Käytän työssäni tieteeseen pohjautuvia metodeja ja haluan olla mukana kehittämässä omaa tieteenalaani. Logopedia tutkii puhetta, kieltä, ääntä, kommunikaatiota sekä syömistä, nielemistä ja niihin liittyviä häiriöitä. Logopedia on nuori tieteenala. Sen arvostuksen puolesta saa jopa hiukan taistella.

Ala kehittyy, ja työ monipuolistuu. Muutama vuosi sitten puheterapeutit saivat oikeuden tehdä instrumentaalisia FEES-nielemistutkimuksia. Se oli merkittävä uudistus, sillä väestön ikääntyessä syömisen ja nielemisen ongelmat korostuvat.

Äänihäiriö vaarantaa työkyvyn

Tutkijan rooli sopii minulle, mutta pohjimmiltani olen terapeutti ja asiakaspalvelija. Olen osaava ammattilainen ja nautin voidessani auttaa muita. Onnistumiseni kuulen asiakkaan palautteesta. Kun hän kokee ahaa-elämyksen, iloitsen itsekin.

Äänihäiriössä on harvoin kyse henkeä uhkaavasta sairaudesta. Potilaalla on kuitenkin aina todellinen ongelma. Se pitää ottaa vakavasti, sillä äänihäiriö huonontaa merkittävästi elämänlatua. Äänellään työskentelevälle häiriö vaarantaa työkyvyn.

Flunssa ja erityisesti kurkunpään tulehdus eivät ole siis lainkaan vähäpätöinen vaiva. Flunssaisena ihminen alkaa vaistomaisesti korjata äänentuottamistapaansa lisäämällä painetta ja puristetta. Kun virheellinen tapa jää päälle, ollaankin pinteessä. Puhe on tiukkaa, narisevaa ja saattaa kadota lopulta kokonaan.

Joten: ei haastaviin äänitöihin flunssaisena!

Katso video Eliinan haastattelusta (youtube.com)

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat: Rami Marjamäki