Materiaalisuunnittelija, koneinsinööri
Olen käytännönläheinen ihminen. Lapsena purin ja kokosin laitteita. Koulun jälkeen
harkitsin hetken kaupallista alaa mutta päädyin Ammattikorkeakouluun opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikkaa. Nyt olen omalla alallani, koulutustani vastaavissa tehtävissä.
Annika Kujansuu, 23 v.
Lähellä tuotantoa – linjalla
Laitehäiriön hetkellä insinööriä yleensä odotellaan. Minut voi huikata apuun heti, sillä olen viiden metrin päässä. Työskentelen linjalla muiden ammattilaisten joukossa. Etsimme yhdessä ongelman syyn ja huolehdimme, ettei häiriö toistu.
Olen käytännönläheinen ihminen. Lapsena purin ja kokosin laitteita. Koulun jälkeen
harkitsin hetken kaupallista alaa mutta päädyin Ammattikorkeakouluun opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikkaa. Nyt olen omalla alallani, koulutustani vastaavissa tehtävissä.
Toimin materiaalisuunnittelijana Palodex Group Oy:n Tuusulan tuotantolaitoksessa. Teen tyypillistä, aloittelevan koneinsinöörin työtä. Työhöni sisältyy projektinhallintaa, asiantuntijatyötä ja käsillä tekemistä. Tarvittaessa selvitän tuotantolinjan ongelmia työntömitta kädessäni.
Moni insinööri pitää siististä toimistotyöstä. Minä arvostan perusraatamista. Vauhditan maamme talouskasvua tuotantolinjalta käsin.
Työ tehdään fiksusti
Palodexilla on Suomessa neljäsataa työntekijää. Yritys kuuluu yhdysvaltalaiseen Danaher-konserniin mutta edustaa kotimaista korkean teknologian osaamista. Valmistamme hammaslääketieteen kuvantamislaitteita kansainvälisille markkinoille.
Työskentelen upouudella tuotantolinjalla. Vastaan siitä, että linjalta löytyy kaikki tuotantoon tarvittava materiaali. Suurin osa kolmestakymmenestä työntekijästämme tekee kokoonpanotyötä. Insinööritaitoa edustavat esimieheni linjapäällikkö, tuotantoinsinööri ja minä.
Hammaslääkärin käyttöön tarkoitetun 3D -kuvantamislaitteen valmistus vaatii mekaniikan ja elektroniikan tuntemusta. Työfilosofiamme perustuu japanilaiseen, alunperin Toyotan autotehtaalla kehitettyyn Lean -ajatteluun. Tuotannon lisäteho otetaan järkeistyksestä, ei työntekijän selkänahasta.
Työ tehdään mahdollisimman fiksusti. Jos tuotantolinjalle kertyy ylimääräistä tavaraa, se voi epähuomiossa päätyä laitteeseen. Emme anna siihen mahdollisuutta. Työpisteestä löytyy vain tarpeellinen ja välttämätön. Sitä ei tarvitse etsiä.
Kokoonpanija voi keskittyä varsinaiseen työhönsä, sillä osat on kerätty työpisteeseen linjan ”supermarketista”.
Huolehdin linjan materiaalilogistiikasta. Käsittelen tuotannonohjausjärjestelmämme tuottamaa tietoa. Arvion tuotannon materiaalitarvetta, seuraan varastoarvoja, aikataulutan, mietin eräkokoja ja tilaan tavaraa. Ostopäälliköt tekevät hankintasopimukset.
Pidän huolta toimitusvarmuudesta, siitä että tuote saadaan valmiiksi, ulos ja maailmalle. Valmistukseen tarvitaan osia niin metallipajalta kuin kirjapainostakin. Yhteistyökumppaneitani ovat kotimaiset ja ulkomaiset alihankkijat.
Komponenttien viivästyessä otan yhteyttä valmistajiin. Yritän saada heidät sopeuttamaan osavalmistuksen omaan tuotantovauhtiimme.
Vuorovaikutus helpottaa ongelmanratkaisua
Tuotantolinjan jokainen tuote testataan. Medikaalilaitteen pitää toimia hankalissakin olosuhteissa. Suomessa tasainen verkkovirta on arkipäivää, maailman äärilaidoilla ei välttämättä.
Vika on kenties piirikortissa. Vertaan sitä suunnittelijan piirustukseen ja tarvittaessa reklamoin. Jos en löydä vikaa, pyydän apua lähelläni istuvilta muilta ammattilaisilta. Vuorovaikutus helpottaa kummasti ongelmanratkaisua. On vain rohjettava kysyä itseään osaavimmilta.
Myyntiorganisaatiomme ja huolto toimivat lähes kaikkialla maailmassa. Yrityksen kasvunäkymät ovat hyvät, sillä kasvu haetaan kansainvälisiltä markkinoilta. Potentiaalia on erityisesti maissa, jonne hammashuolto vasta tekee tuloaan. Jos teollisuuden työpaikat yleisesti ottaen ovat vähissä, meillä uusia osaajia palkataan jatkuvasti.
Aloitin omassa työssäni vasta kolme kuukautta sitten. Osaan suorittaa työni mutta en hallitse läheskään kaikkea. Jokainen linjan kokoonpanija osaa tehdä laitteen minua paremmin. Eteeni tulee jatkuvasti perehtymistä vaativia asiakokonaisuuksia, mutta päivä päivältä tietämykseni yltää syvemmälle koneen uumeniin. Tavoitteeni on oppia uutta – ja viihtyä työssä.
Ei pidä kukkoilla
Koulutus antaa jonkinlaisen pohjan insinöörityöhön. Ammattitaito karttuu, kunhan tekijä vain tarttuu annettuun työhön ja ottaa asioista selvää. Ei ole olemassa niin kylmänviileää tyyppiä, joka ei alussa jännittäisi osaamistaan. Vie aikansa oppia talon tavat ja saada osaamiselle työyhteisön hyväksyntä ja arvostus.
Opiskeluvuosien jälkeen työskentelin kenttäasiamiehenä Uuden Insinööriliiton opiskelijatoimistossa. Kiersin kouluilla tapaamassa opiskelijoita, luennoimassa ja pitämässä yllä insinöörihenkeä. Opiskelijan kannattaa ehdottomasti toimia opiskelijajärjestöissä. Se pehmentää siirtymistä työelämään.
Järjestöt tarjoavat kaiken kivan lisäksi työmarkkinatietoutta ja harjoittelijavalmennusta. Opiskeluaikana luodut ihmissuhteet toimivat joskus myös työnhaun välineenä.
Itselle soveltuvan työpaikan löytyminen voi olla kiven takana. Työpaikoille haetaan toki huippuosaajia, mutta aloittelijalta ei edellytetä täydellistä osaamista. Tärkeintä on tulla toimeen porukassa. Ei pidä kukkoilla. On ymmärrettävä erilaisia tapoja tehdä työtä, ja on kunnioitettava kokeneiden tekijöiden ammattiosaamista.
Koneinsinöörin työ ei ole tylsää laskemista. Työssä viihtyminen on kiinni itsestä. Aktiivisuus, aloitteellisuus ja rohkeus kyseenalaistaa lisäävät työviihtyvyyttä.
Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat: Rami Marjamäki