Art Director

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.

Toimin art directorina (AD) markkinointi- ja viestintäalan yrityksessä nimeltä Aava & Bang. Olen suunnittelutiimin esihenkilö ja vastaan visuaalisesta suunnittelusta konsepti- ja brändisuunnitteluprojekteissa. Teen suunnittelua yhdessä tiimin kanssa, mutta AD:lla on graafista suunnittelijaa enemmän vastuuta projektien johtamisesta, kokonaisuuden hallinnasta ja aikatauluttamisesta. Suunnittelu on ideointia, ideoiden työstämistä yhdessä muiden kanssa sekä graafista suunnittelua. Esihenkilörooliin kuuluu myös tehtäviä, jotka liittyvät organisaation ja työyhteisön sisäiseen kehittämiseen, kuten suunnitteluprosessin ja toiminnanohjauksen jatkuva parantaminen.

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Lukion lopulla aloin pohtimaan, mihin kouluun hakisin. Siihen aikaan oli paksut hakuoppaat, joissa kerrottiin kaikista yhteishaussa tarjolla olevista koulutuksista. Selailin opasta ja näin graafisen suunnittelun koulutusohjelman Lapin yliopistossa. Hain ohjelmaan ja sain opiskelupaikan. Valmistuttuani en hakenut yhtäkään työpaikkaa, sillä opiskelukaverini perustivat yrityksen, jonne pääsin töihin.

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Tällä viikolla maanantai täyttyi suurimmaksi osaksi palavereista. Oli asiakkuusprojektin tiimipalaveri, toimiston sisäinen viikon aloituspalaveri, jossa kollegani kertoi tekoälyn mahdollisuuksista sekä palaveri, jossa pohdittiin, miten asiakasyrityksen strategia visualisoidaan. Lisäksi autoin myyntitiimiämme ja kokosin referenssejä eli työnäytteitä tarjouksen liitteeksi.

Tiistaina oli palaveri asiakasyrityksen visuaalisen ilmeen uudistamisesta, ja loppupäivän suunnittelin ilmettä. Iltapäivällä tein työmääräarvioita tarjoukseen. Keskiviikkona hoidin esihenkilötöitä eli kartoitin, miten tiimiläisillä menee, millainen heidän työtilanteensa on ja tiedotin asioista, joita tiimin olisi hyvä muistaa lähitulevaisuudessa. Tämän jälkeen oli palaveri asiakkaan kanssa uuden tuotteen brändistä ja ilmeestä. Lopuksi viimeistelin graafiseen ohjeistukseen liittyviä yksityiskohtia.

Torstaina ja perjantaina jatkoin edellisten päivien suunnittelutöitä. Pidin muutaman tiimiläisen kanssa lyhyen keskustelun ja tein asiakkaalle bannereita sosiaaliseen mediaan. Päivän päätteeksi laitoin tehtyjä suunnittelutöitä asiakkaille kommentoitavaksi.

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?

Työskentelen yrityksemme Jyväskylän toimistossa. Yrityksellämme on toimistoja myös muissa kaupungeissa. Työ on hybridityötä, mutta itse viihdyn parhaiten toimistolla. Palaverien osalta on yleensä oletus, että aina voi osallistua etänä, ellei toisin mainita. Työ tehdään pääsääntöisesti kello 8–16 välisenä aikana, mutta työajoissa on tarvittaessa joustoa.

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?

On hyvä ymmärtää, että on lähes mahdotonta tulla art directoriksi suoraan koulun penkiltä. Yleisin reitti lienee kasvaminen rooliin esimerkiksi graafisen suunnittelijan työn kautta. Toisin sanoen vahva suunnitteluosaaminen, markkinointi- ja viestintäalan kokemus sekä liiketoiminnan ymmärrys ovat työssä vaadittavia osaamisia. Lisäksi hyvä art director innostuu helposti uusista asioista ja uppoutuu ennakkoluulottomasti erilaisiin teemoihin.

Tietenkin henkilökohtaiset viestintä-, vuorovaikutus- ja projektinhallintataidot ovat tärkeitä. Omaa työtä pitää osata johtaa, koska olet vastuussa suunnittelutyön sujuvasta etenemisestä. Stereotypia tästä työstä saattaa olla, että ollaan vain luovia, mutta käytännössä työ edellyttää täsmällisyyttä ja hyvää organisointikykyä. Art director on suunnittelutiimin johtaja, joten tiimityöskentely ja tiimin johtamisen taitoja tarvitaan.

Mikä on parasta ammatissasi?

Asiakkaan tilaamat projektit vaativat usein syvällistä perehtymistä alaan, jolla asiakas harjoittaa liiketoimintaa tai hoitaa julkishallinnollisia tehtäviä. Parasta on se, että oppii koko ajan uutta erilaisista aloista ja organisaatioista, kuten miten julkiset organisaatiot tai teollisuuden alihankintaketjut toimivat. Työssä onnistumisen tunteita tulee silloin, kun saa hyvän idean ja näkee, että se etenee käytäntöön. Myös erilaisiin ihmisiin tutustuminen on inspiroivaa.

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?

Luovaa työtä tehdään omalla persoonalla ja siihen uppoudutaan tunteella. Usein suunnittelu on tunteiden vuoristorata, jossa välillä innostutaan, ja välillä tuntuu, että ei osaa tai keksi mitään uutta. Se tuntuu toisinaan raskaalta, mutta vuosien varrella olen oppinut suhtautumaan oikealla tavalla tähän tunteiden vuoristorataan.

Markkinointialalla tahti on nopea. Tämä koettelee työntekijää varsinkin silloin, jos projektinhallinta organisaatiossa ei toimi vielä täysin. Alalla on myös erittäin kova kilpailu töistä ja työpaikoista, joten nuorempien työntekijöiden voi olla vaikea asettaa omia rajojaan. Jatkuva palautteen vastaanottaminen vaatii paksunahkaisuutta, mutta ideoiden takana seisoo koko tiimi, joten palautetta ei pidä ottaa henkilökohtaisesti.

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee art directorin ammattia?

Hyvillä suunnittelijan taidoilla pääsee alkuun, mutta lisäksi olisi hyvä osata markkinointia tai viestintää. Yliopistossa ajattelin, että markkinointi ei kiinnosta minua, mutta työelämä on opettanut, että markkinoinnin tai viestinnän osaaminen on työssäni avainasemassa. Kuten useissa muissakin ammateissa, työ edellyttää jatkuvaa opiskelua ja itsensä kehittämistä.

Ei kannata lannistua, jos alan opiskelupaikka ei heltiä ensimmäisellä tai toisella yrittämällä. Teen jonkin verran rekrytointia ja sanoisin, että kaikista tärkeintä työpaikan saamisen kannalta on portfolio. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että mainostoimistoon palkataan henkilö, jolla on tarvittavat taidot ja näytöt, vaikka koulutusta alalle ei olisi tai sitä olisi vähän. Graafisen suunnittelun itseopiskelu on nykyään suhteellisen helppoa, sillä erilaisia ohjelmistoja ja opiskelumateriaaleja on verkossa kaikkien saatavilla.

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?

Tekoäly ja teknologinen kehitys muuttavat alaa. Perussuunnittelussa teknisen osaamisen merkitys on vähentynyt ohjelmien kehityksen myötä. Nykypäivän ohjelmat osaavat tehdä monta asiaa suunnittelijan puolesta. Sen sijaan luovuus, ideointi ja vuorovaikutus ovat asioita, jotka painottuvat tulevaisuudessa enemmän. Hybridi- ja etätyö asettavat omat haasteensa tiimin vetäjälle, kun tehtävänä on pitää huolta tiimin keskinäisestä kommunikoinnista ja tiimiläisten hyvinvoinnista.