Toiminnanjohtaja

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi. 

Työskentelen toiminnanjohtajana UN Women Suomessa. UN Women on YK:n alainen tasa-arvojärjestö, joka pyrkii edistämään naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia. Tehtäväni on johtaa järjestön toimintaa. Suuri osa työajastani kuluu henkilöstöjohtamisen tehtäviin sekä vaikuttamistyöhön, mikä tarkoittaa muun muassa yhteydenpitoa poliitikkoihin ja virkahenkilöihin. Lisäksi teen varainhankintatyötä, viestintää ja hallinnollisia tehtäviä, kuten järjestön taloudenhoitoa. 

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin? 

Minulle ei ollut selvää, mitä haluaisin tehdä lukion jälkeen. Selailin työvoimatoimiston sivuilla avoimia työpaikkoja ja huomasin, että lasten oikeuksiin erikoistunut järjestö nimeltä Interpedia haki toiminnanjohtajaa. Tajusin, että kyseessä oli unelmatyöni. Siitä alkoi päämäärätietoinen osaamisen kartuttaminen, jotta voisin pyrkiä vastaaviin tehtäviin. Työtehtävän vaatimuksissa oli mainittu yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, joten hakeuduin opiskelemaan yliopistoon yhteiskuntapolitiikkaa. 

Yliopistossa laajensin osaamistani kehitysyhteistyön ja tasa-arvotutkimuksen aloilla. Lisäksi olin toiminut elämäni aikana useissa eri järjestöissä vapaaehtoisena. Ammatinvalintaani ohjannut ajuri oli järjestöalan mielenkiintoisuus, ei niinkään kunnianhimoinen tarve edetä johtajaksi. 

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi. 

Toiminnanjohtajan työviikkoja voisi kuvata kahdella sanalla: tukossa ja täysiä. Ajattelutyölle tai hengähtämiselle ei juurikaan jää aikaa, vaan työpäivät ovat palaverista toiseen juoksemista. Jatkuvan kokoustamisen lisäksi on aina jokin takaraja vastassa, kuten rahoitushakemuksen jättöpäivä tai YK:n päämajalle toimitettavan raportin määräpäivä. Jos ei ole kumpaakaan näistä, on lista muita kiireellisesti hoidettavia asioita. 

Työviikoille mahtuu monenlaisia tehtäviä, mutta suurimman osan ajasta vie henkilöstöjohtaminen, kuten UN Women Suomen toimiston palaverit sekä pienemmillä kokoonpanoilla käytävät palaverit omien tiimiläisten kanssa. Lisäksi voi olla kuulemisia eduskunnassa tai tapaamisia ministeriöissä. Aikaa kuluu myös viestintään sekä yhteistyöhön muiden alan toimijoiden ja päämajan kanssa. Usein käy niin, että joudun tekemään hallinnollista työtä ja taloudenhoitoon liittyviä tehtäviä iltaisin ja viikonloppuisin. 

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet? 

Työympäristöni on toimisto ja yhteistyötahojen tilat. Koen, että johtajan tulee olla fyysisesti tavoitettavissa, joten en tee juurikaan etätyötä. 

Työpäivät ovat pitkiä. Minulla ei ole virallisesti kokonaistyöaikaa, mutta käytännössä noudatan sellaista. Koska perheessäni on pieniä lapsia, yritän rytmittää työpäiväni kouluaikojen ja lasten harrastusten mukaan. 

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan? 

Järjestön toiminnanjohtajalta vaaditaan vahvaa asiantuntijuutta, intohimoa ja sitoutuneisuutta edustamiaan asioita kohtaan sekä monipuolisia generalistin taitoja. Henkilöstöjohtaminen, taloudenhoito ja hallinnolliset asiat vievät työajasta vähintään puolet, mutta näihin tehtäviin ei järjestöalalla aina saa tarvittavaa koulutusta. Osaamista pitää hankkia itse. 

Ominaisuuksista ulospäinsuuntautuneisuus, uteliaisuus ja halu verkostoitua ovat ammatissa erittäin tärkeitä. Tässä työssä täytyy sietää sitä, että asiat eivät tule koskaan valmiiksi. Hyvästä stressinsietokyvystä on apua, sillä painetta tulee monesta suunnasta. 

Mikä on parasta ammatissasi? 

Naisten oikeudet ovat minulle sydämen asia, ja niiden edistäminen on parasta tässä työssä. Minun on vaikea kuvitella hienompaa järjestöä kuin UN Women. Ei haittaa, vaikka työ vie merkittävän osan elämästä, sillä uskon työlläni olevan merkitystä. 

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta? 

Loputon työmäärä johtaa työaikojen venymiseen, ja palkkaus on työmäärään nähden matala. Palkan määrä vaikuttaa käytettävissä oleviin resursseihin ja rekrytointeihin, koska järjestöjen on vaikea kilpailla muiden työantajatahojen kanssa. Itse olen hyväksynyt sen, mutta koen usein riittämättömyyden tunnetta, kun minulla on rajalliset keinot vaikuttaa asiaan. 

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee järjestöjohtajan ammattia? 

Kannattaa pyrkiä määrätietoisesti kohti omaa unelmaa esimerkiksi vapaaehtoistyön, itsensä sivistämisen ja harjoitteluiden avulla. Harjoittelupaikoista voi olla kova kilpailu, joten kannattaa muistaa, että harjoittelu ei määritä koko loppuelämän suuntaa. Tärkeintä on, että pystyy näkemään jonkin punaisen langan omien valintojen ja tekemisten välillä.  

Jos johtotehtävät kiinnostavat, kannattaa lähestyä johtotehtävissä toimivia matalalla kynnyksellä. Sitä kautta voi saada realistisen kuvan työstä sekä sparrausta tehtäviin pyrkiessä.  

Jos päätyy järjestöalan johtotehtäviin, ovat toiset järjestöalan toiminnanjohtajat korvaamaton voimavara. Heidän kanssaan on helppo jakaa työn iloja ja suruja.  

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?  

Järjestöalalla on paljon haasteita. Esimerkiksi maailmantalouden tilanteella on suora kytkös varainhankinnan onnistumiseen. Haluan kuitenkin uskoa, että tulevaisuus on naisille ja tytöille menneisyyttä parempi. Tasoarvokehitys on ollut koko ajan parempaan päin, mutta toisaalta konservatiivisten äänten lisääntyminen huolestuttaa.