Sarin tarina: Sairaanhoitajan työssä voi vaikuttaa sekä kokea tekevänsä merkityksellistä työtä

Uratarina

Työpäivieni sisällöt vaihtelevat nykyään suuresti. Päiviin voi kuulua luentoja ja Teams-kokouksia, joiden jälkeen siirryn vaatteiden vaihdon kautta potilashuoneeseen laittamaan potilaalle ultraäänellä verisuonikatetria syvällä olevaan verisuoneen.

Urani alkuvaiheessa työskentelin HUS:n Meilahden sairaalassa sairaanhoitajana kolmivuorotyössä. Sain kokemusta teho-osastotyöstä työskennellessäni seka- ja sydänteholla sekä teho-osaston akuuttidialyysihoitajana. 2000-luvun alussa työskentelin HYKS-instituutin tutkimushoitajana ja osallistuin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusprojekteihin.

Helsingin kaupungille Laakson sairaalaan siirryin vuonna 2005. Alkuun työskentelin apulaisosastonhoitajana. Työni opetushoitajana alkoi projektina, mutta sille nähtiin organisaatiossa niin suuri tarve, että projektin jälkeen perustettiin opetushoitajan toimi, jossa olen edelleen. Olen siis päässyt luomaan oman työpaikkani.

Opetushoitajana järjestän täydennyskoulutusta sairaalassamme sekä hoitajille että lääkäreille. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että

  • järjestän kädentaitojen työpajoja lääkintälaitteiden käytössä,
  • järjestän simulaatiokoulutuksia elvytyksestä ja hätätilanteista,
  • työskentelen potilaan vierellä eli toimin tukena sekä varmentajana kliinisissä toimenpiteissä,
  • pidän luentoja ja koulutuksia sekä
  • teen ohjeita kentälle.

Suoraan potilastyöhön osallistun edelleen esimerkiksi laittamalla ultraäänellä verisuonikatetreja ja -kanyyleja. Käyn myös osastoilla katsomassa potilaita, joiden hoidossa toivotaan moniammatillista mielipidettä. Lääkärit ovat minuun usein yhteydessä ja arvostavat näkemystäni.

Parasta työssäni ovat vaihtelevat työpäivät

Opetushoitajan työn ohella olen mukana monessa muussakin. Olen järjestänyt erilaisia ammatillisia koulutuksia sairaanhoitajille ja olen mukana kansallisten kongressien työryhmissä. Lisäksi kehitän verkkokursseja muun muassa lääke- ja ensihoidosta.

Olen myös toiminut asiantuntijaluennoitsijana koko työurani ajan. Helmikuussa 2021 THL:n ylilääkäri pyysi minua luennoitsijaksi ammattilaisille suunnattuun webinaariin koronarokotteen valmistamisesta. Totesin, että tulen ilman muuta, koska olen tottunut pitämään isoille 100–200 henkilönkin joukoille koulutuksia. Tilaisuuden jälkeen kuulin, että koulutukseen oli osallistunut yli 2 000 henkeä – ei taida tulevaisuudessa enää tulla näin isoa koulutusta!

Koen, että vahvimpia osaamisalueitani ovat

  • hätätilanteiden hallinta ja ennakointi,
  • sairaalaelvytyskoulutuksen kehittäminen, sillä olen yhtenäistänyt Helsingin kaupungin sairaaloiden elvytyskoulutukset sekä tehnyt materiaalit organisaatiolle,
  • suonensisäinen lääkitys ja siihen liittyvät välineistöt sekä menetelmät,
  • hengityksen ongelmat ja niiden hallintaan liittyvät apuvälineet sekä
  • kivunhoito, johon liittyen olen kehittänyt hoitajien osaamista lääkeannostelijoiden käytössä Helsingin kaupungilla.

Parasta työssäni ovat vaihtelevat työpäivät, jotka sisältävät kehittämistä ja kouluttamista sekä kollegoiden ja potilaiden kohtaamista kentällä. Koen, että saan vaikuttaa työssäni ja työyhteisö arvostaa työtäni. Arvostan myös sitä, että työni on itsenäistä ja työajat ovat joustavat.

Kohokohtia työurallani ovat olleet seuraavat tunnustukset.

  • Sairaanhoitajaliiton innovaatiopalkinto 2021 (koronarokoteinnovaatio, jolla pulloista saatiin 40 % enemmän rokotteita)
  • Helsingin kaupungin innovaatiopalkinto 2008 (sähköisen lääkehoidon oppimismateriaalin luominen sairaaloiden käyttöön)
  • Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein (6.12.2021) työstäni koronan aikana
  • 10. sija Mediuutisten Vuoden terveysalan vaikuttaja 2021 -listauksessa
  • Kutsu presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolle (vuoden 2021 juhlien peruuntuessa vuonna 2022)

Sairaanhoitajan työssä täytyy pitää huolta myös omasta jaksamisesta. Vapaa-ajallani viihdyn luonnossa patikoimassa ja retkeilemässä. Kesäisin suuri intohimoni on maantiepyöräily. Vuonna 2017 ajoin polkupyörällä Helsingistä Nuorgamiin noin 1 700 kilometriä. Aikaa siihen meni kaksi viikkoa. Liikunnan lisäksi leipominen on todella mukavaa ja rentouttavaa puuhaa.

Sari Roos
Sairaanhoitaja/opetushoitaja