Järjestösihteeri

Järjestöt. Elinkeinoelämän järjestöt. Työnantajajärjestöt. Ammattialajärjestöt. Ammattiliitot. Ammattijärjestöt. Ammattiyhdistykset. Kulttuurijärjestöt. Nuorisojärjestöt. Terveysjärjestöt. Sosiaalijärjestöt. Potilasjärjestöt. Urheilujärjestöt. Liikuntajärjestöt. Opiskelijajärjestöt. Eläkeläisjärjestöt. Tiedejärjestöt. Ympäristöjärjestöt. Luonnonsuojelujärjestöt. Eläintensuojelujärjestöt. Poliittiset järjestöt. Uskonnolliset järjestöt. Sotaveteraanijärjestöt. Maanpuolustusjärjestöt. Etnisten ryhmien järjestöt. Rauhanjärjestöt. Neuvontajärjestöt. Harrastusjärjestöt. Keskusjärjestöt. Liitot. Seurat. Yhdistykset.

Järjestöt voivat olla valtakunnallisia organisaatioita, joilla on alueellisia piirejä ja paikallisia yhdistyksiä tai pieniä paikallisia toimijoita. Järjestöihin kuuluu esimerkiksi suuria elinkeinoelämään vaikuttavia instituutioita sekä pieniä, jonkin harrastustoiminnan ympärille rakentuneita epämuodollisesti toimivia rekisteröimättömiä yhdistyksiä. Suurimmilla järjestöillä voi olla satojatuhansia jäseniä, pienimmillä vain muutamia.

Selaa avoimia työpaikkoja: Järjestösihteeri

Järjestösihteerin on tunnettava järjestötyö, järjestön toimiala ja toiminta. Ammatti edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn, oma-aloitteisuutta ja aktiivista työskentelyotetta. Järjestösihteeriltä edellytetään organisointitaitoja.

Ammatissa tarvitaan taloushallinnon osaamista, esimerkiksi kirjanpidon hallintaa. Työssä on hallittava myös toimistotyöt. Viestinnän tehtävissä tarvitaan selkeää suullista ja kirjallista ilmaisua sekä eri viestintävälineiden tuntemusta. Tehtäviin voi kuulua esimerkiksi aineistojen laatimista.

Kampanjoiden suunnittelu edellyttää ideointikykyä. Työssä tarvitaan myös halua vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Ammatti edellyttää yhteistyötaitoja ja asiakaspalveluosaamista. Kielitaidosta on työssä etua. Tietotekniikan käyttötaidot ovat tarpeen.

Ammatissa on sopeuduttava tarvittaessa epäsäännöllisiin työaikoihin ja matkustamiseen.

Järjestösihteerin koulutusvaatimukset vaihtelevat riippuen järjestön toimialasta, tehtävästä ja vastuualueesta. 

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa liiketoiminnan perustutkinnon (merkonomi). Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella. 

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK). 

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös esimerkiksi sosiaalialaa ja suorittaa sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinnon sosionomi (AMK). 

Yliopistoissa voi opiskella esimerkiksi hallintotieteitä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon hallintotieteiden maisteri. Kauppatieteitä opiskellen ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri. Oikeustieteitä opiskellen ylempi korkeakoulututkinto on oikeustieteen maisteri. 

Muita korkeakoulututkintoja ovat esimerkiksi yhteiskuntatieteiden maisteri, filosofian maisteri ja kasvatustieteen maisteri. 

Etsi koulutuksia (opintopolku.fi)⁠

Tiedot perustuvat mediaanituloon eli palkan määrään, joka on suuruusjärjestykseen laitettujen palkkamäärien keskimmäinen.

Lähde: Tilastokeskuksen palkkarakennetilasto