Rakennusinsinööri
Rakennusinsinöörit toimivat taloja rakennettaessa monenlaisissa tehtävissä, joista keskeisimpiä ovat erilaiset suunnittelu- ja johtotehtävät. Työnkuva ja tehtävänimike vaihtelevat ammatillisesta suuntautumisesta riippuen. Työpaikkoja on mm. insinööritoimistoissa, rakennusliikkeissä, kunnilla ja valtiolla. Ammatissa tarvitaan rakennustekniikan tuntemusta, suunnittelu-, organisointi- ja johtamistaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja ja ryhmätyötaitoja.
Insinööritoimistot. Rakennusliikkeet. Rakennustuoteteollisuus. Tutkimuslaitokset. Kunnat. Valtio. Itsenäisinä yrittäjinä.
Rakennusinsinöörin on tunnettava rakennustekniikkaa. Ammatissa on tunnettava koko rakentamisprosessi ja hallittava suunnittelu- ja tuotantotekniikat. Rakennusinsinöörin tulee kyetä yhdistämään työssään teoria, menetelmät ja käytännön kokemus. Rakennusinsinöörin on tunnettava myös rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö.
Ammatissa tarvitaan suunnittelu- ja organisointitaitoja sekä johtamistaitoja. Tehtävien hoito edellyttää ongelmanratkaisukykyä sekä taloudellista ajattelua. Rakennusinsinöörin tulee olla oma-aloitteinen ja itsenäiseen työskentelyyn kykeneväinen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoinen.
Insinöörin on osattava hyödyntää tietotekniikkaa. Kielitaito on tarpeen, samoin tehtävistä riippuen muut kansainvälisen toiminnan valmiudet. Alan kehitystä on seurattava jatkuvasti.
Rakennusinsinööri on vastuussa hankkeiden tai niiden osavaiheiden toteuttamisesta ja usein suurista taloudellisista arvoista. Vastuullinen työ edellyttää hyvää paineensietokykyä.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella rakennustekniikkaa ja suorittaa tutkinnon insinööri (AMK).
Yliopistossa voi opiskella rakennustekniikkaa teknisissä tieteissä. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.
Valtion ja kunnan virkoihin ja toimiin on yleensä määritellyt kelpoisuusehdot, jotka perustuvat tiettyihin tutkintoihin ja työkokemukseen.
Yksityisellä sektorilla rakennusalan toimihenkilöiden palkkaus perustuu Rakennusteollisuus RT ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä solmittuun työehtosopimukseen.
Käytössä on kuukausipalkka, joka perustuu tehtäväkohtaiseen palkanosaan (tehtävän vaativuus), henkilökohtaiseen palkanosaan (pätevyys ja työsuoritus) sekä mahdollisiin lisiin. Toimihenkilön kokonaispalkkaan voi kuulua lisäksi yrityskohtainen palkanosa.
Valtiolla ja kunnilla palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, työaikakorvauksista ja mahdollisista tulospalkkioista. Palkat määräytyvät virka- ja työehtosopimusten mukaan.