Kehityspäällikkö, meriliikenne

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.  

Tehtäväni on kehittää meriliikenteenohjauksen toimintamalleja, jotka liittyvät alusliikenneohjaajien työhön. Alusliikenneohjaajat työskentelevät meriliikennekeskuksissa, joissa he ohjaavat ja valvovat reaaliaikaisesti Suomen meriliikennettä sekä Saimaan alueen alusliikennettä. Minun työni on kehittää malleja ja toimintaohjeita, joiden avulla meriliikenteen ohjaus sujuu tehokkaasti mutta turvallisesti. Lisäksi sovitan yhteen kansallista ja kansainvälistä ohjeistusta, mikä tarkoittaa käytännössä yhteistyötä henkilöstön ja eri sidosryhmien kanssa, kun lainsäädäntö, määräykset tai operatiivinen toiminta ovat muuttumassa. Seuraan myös merenkulun toimintaympäristön muutoksia, kuten uusia innovaatioita ja trendejä, jotka voivat vaikuttaa meriliikenteen ohjaukseen Suomessa. 

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin? 

Meriliikenteen työtehtävät kiinnostivat minua, joten hain opiskelemaan perämieheksi ja merikapteeniksi. Aloitin alan työt kansainvälisillä vesillä seilaavien alusten perämiehenä, mutta tiesin koko ajan, että haluan alusliikenneohjaajaksi. Kokemus perämiehenä työskentelystä mahdollisti sen, että pystyin hakemaan alusliikenneohjaajan tehtäviin.  Minua kiehtoi ajatus työstä, jossa yhdistyy laivojen navigointi ja maista käsin tehtävä valvontatyö. Toimin kolme vuotta alusliikenneohjaajana, kunnes minulle avautui mahdollisuus työskennellä nykyisessä tehtävässäni. 

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi. 

Tähän tehtävään on mahdollista edetä vain alusliikenneohjaajan työstä. Alusliikenneohjaajat tekevät joko päivällä tai yöllä 12 tunnin vahtivuoroja, jonka aikana valvotaan tietyn VTS-alueen (VTS tulee sanoista Vessel Traffic Service) alusliikennettä. Kehityspäällikön työpäivään sisältyy paljon liikkumista paikasta toiseen. Osallistun kokouksiin kotoa, tien päältä, toimistolla tai yhteistyökumppanin tiloissa. Fintrafficin tärkeimmät yhteistyökumppanit tässä työssä ovat Traficom ja Väylävirasto. Työstämme niiden kanssa esimerkiksi määräyksiä, jotka vaikuttavat Suomen meriliikenteen turvallisuuteen.  

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet? 

Työskentelen toimistolla, kotona ja sidosryhmien tiloissa. Olen suurin piirtein puolet viikosta kotona ja puolet liikkeellä erilaisissa tapaamissa. Ulkomaan matkoja on lähes joka kuukausi. Työaikani on joustava, mutta pyrin aloittamaan työpäivän kello 8.30–9 ja lopettamaan sen kahdeksan tuntia myöhemmin. 

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan? 

Sekä alusliikenneohjaajan että kehityspäällikön työhön pääsemiseksi on osallistuttava vaativiin psykologisiin testeihin sekä soveltuvuustesteihin, joiden avulla kartoitetaan hakijan ominaisuuksia. Alusliikenneohjaajalta edellytetään pitkäjänteisyyttä, valmiutta reagoida yllättäviin tilanteisiin sekä hyvää simultaanikapasiteettia eli kykyä hoitaa useita tehtäviä samanaikaisesti.  

Kehityspäälliköltä vaaditaan oma-aloitteisuutta, erinomaisia vuorovaikutustaitoja sekä kykyä omaksua laajoja ja moniulotteisia kokonaisuuksia lyhyessä ajassa. Kommunikointitaidot ja kyky sanallistaa tarkasti ja ymmärrettävästi monimutkaisia asioita ovat erittäin tärkeitä. Lisäksi tarvitaan vieraiden kielten osaamista, sillä englannin kielen taito on tässä työssä välttämättömyys, ja ruotsin kielestä on etua. 

Mikä on parasta ammatissasi? 

Nautin ihmisten kohtaamisesta sekä päämäärätietoisesta yhteistyöstä, jossa syntyy yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Meillä on myös asiantunteva työyhteisö, jonka jäsenillä on ainutlaatuinen kokemus merenkulusta. 

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta? 

Mitä paremmin haluaa työnsä tehdä, sitä syvällisemmin tulisi tuntea erilaiset meriliikenteeseen liittyvät aiheet sekä niihin liittyvät keskustelut ja materiaalit. On hyväksyttävä se, että kaikkea ei voi hallita täydellisesti, vaan jossain vaiheessa on luotettava siihen, että tietää aiheesta riittävästi, sillä lukeminen ei tässä työssä lopu koskaan. 

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee merenkulkuun liittyvää ammattia? 

Laivoille voi hakeutua töihin, vaikka tietäisi, ettei halua työskennellä niillä koko ikäänsä. Laivoilla työskentelystä kertynyttä asiantuntemusta voi hyödyntää myös tehtävissä, joita hoidetaan maalla. 

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?  

Meriliikenteen sujuvuus on kriittinen asia, joka halutaan varmasti taata myös tulevaisuudessa. Teknologian kehitys luo uusia mahdollisuuksia, mutta tuo myös haasteita. Miten uusia innovaatioita hyödynnetään turvallisesti ja ihmislähtöisesti? Suomi on riippuvainen merenkulusta, joten uusista osaajista on pula sekä laivoilla että maissa.